Talousarvioesitys 2004

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

Selvitysosa:

Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna 2004

Vakiinnutetaan säädösvalmistelun johdonmukaisuuden ja laadun parantamiseksi luotavat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat.

Toimeenpannaan kielilaki, hallintolaki ja sananvapauden käyttämistä koskeva lainsäädäntö sujuvasti uudistusten keskeisiä periaatteita ja tavoitteita tehokkaasti edistäen.

Tuetaan hallitusohjelman mukaisen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman valmistelua ja toimeenpanoa ja työskennellään tehokkaasti hallitusohjelman mukaisten muiden useita hallinnonaloja koskevien ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Valmistellaan suunnitelma valmistautumisesta Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen vuonna 2006.

Tehostetaan toimia hallinnonalan voimavarojen kohdentamiseksi tasapainoisesti ja hallinnonalan eri tehtäville asetettuja kehittämistavoitteita mahdollisimman tehokkaasti tukeviksi. Tähän liittyen arvioidaan järjestelmällisesti hallinnonalan eri viranomaisorganisaatioiden tehtävien ja työnjaon sekä toimintatapojen ja rakenteiden kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Samoin arvioidaan, miten kehittynyttä tieto- ja informaatioteknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi hallinnonalan eri tehtäväalueilla.

Jatketaan palkkausjärjestelmien uudistamista tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa hallinnonalasta uuden palkkausjärjestelmän piiriin. Kehitetään henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöjohtamista niin, että se parhaalla tavalla tukee hallinnonalan perustehtävien hoitamista, turvaa henkilöstön laaja-alaisen ja korkean osaamisen ja pätevyyden sekä tukee hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työtyytyväisyyttä.

Otetaan käyttöön ulosotto- ja sakkojen täytäntöönpanojärjestelmät sekä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa tukeva järjestelmä. Jatketaan vaalitietojärjestelmän uudistamista. Tietohallinnossa pyritään laadittavien palvelusopimusten puitteissa nostamaan käyttäjien tyytyväisyyttä tietohallinnon palveluihin.

Valmistellaan ehdotukset hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen uudelleenorganisoimiseksi, aloitetaan paperittomaan kirjanpitoon siirtyminen sekä kehitetään talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia.

Konkurssiasiamiehen toiminnan painopiste on uuden konkurssilain mukaisen julkisselvitysmenettelyn käynnistämisessä. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on keskeinen rooli hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimeenpanossa.

19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.

21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 298 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 300 000 euroa uuden kielilain toimeenpanoon liittyvinä menoina, 141 000 euroa ohjelmajohtamiseen liittyvänä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21, 140 000 euroa kahden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.10.23, 40 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.30.21, 871 000 euroa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien menojen siirtona momentilta 25.01.29 sekä yhteisen tietohallintomenojen siirtona 129 000 euroa momentilta 25.01.29, 943 000 euroa momentilta 25.10.23, 174 000 euroa momentilta 25.30.21, 448 000 euroa momentilta 25.40.21, 354 000 euroa momentilta 25.50.21 ja 301 000 euroa momentilta 25.60.21.

Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot.

Varsinaisten ministeriötehtävien osuus ministeriön menoista on 60 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) osuus 40 %.

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 214 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 35 000 euroa uuden konkurssilain (HE 26/2003) mukaisesta julkisselvityksestä ja 50 000 euroa kertaluonteisena menona.

Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot, konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset sekä EU:lta saatavat tulot.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.Rikollisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan virallislähteiden ohella uhritutkimuksen keinoin. Vuoden 2003 valtakunnallisen uhritutkimuksen tulokset raportoidaan ja osallistutaan vuoden 2004 kansainväliseen uhritutkimukseen. Erityistarkastelun kohteena ovat maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta, nuoret rikoksentekijöinä ja uhreina sekä henkirikollisuuden muutokset. Rikosjulkisuuden sekä rikospelkojen yhteyksiä kartoitetaan. Paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden tueksi tarkennetaan kuvaa rikollisuuden alueellisista eroista.

Uuden lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan tuomioistuinuudistusten, huumausainerikosten, julkisuuslainsäädännön, perhelainsäädännön, oikeusavun sekä velka- ja talousneuvonnan osalta. Lisäksi kartoitetaan henkilötietojen suojaa luottotiedoissa.

Ihmisten oikeusasemaan vaikuttavien keskeisten instituutioiden, kuten tuomioistuinten, oikeudellisten palvelujen sekä laillisuusvalvojien toiminnasta kertovat perustiedot kootaan määrävälein Oikeusolot-raporttiin.

Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto. Tietosuojavaltuutetun toimistolla on keskeinen rooli tietoyhteiskunnan kehittämisessä sekä kansallisen tietoturvastrategian toteuttamisessa. Tehtävien pääpaino henkilötietolainsäädännön tavoitteiden saavuttamiseksi osana tietoyhteiskunnan toteuttamista on ennaltaehkäisevässä toiminnassa: yleisessä ohjauksessa, yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tiedottamisessa, lausuntojen antamisessa sekä aloitteiden tekemisessä. Tavoitteena on tuottaa tai saada aikaan ohjaus- ja tiedottamisaineistoa tai käytännesääntöjä ainakin viidellä eri toimialalla tai sektorilla.

Yksittäisten toimenpide- ja ohjauspyyntöjen kokonaismäärän arvioidaan pysyvän vuoden 2002 tasolla (n. 1 500 vuodessa). Henkilötietojen käsittelyn valvontatehtäviin liittyen toimisto tekee tarkastuksia sekä käsittelee kansalaisten vireille saattamat toimenpidepyynnöt. Pyrkimyksenä on kansalaisten toimenpidepyyntöjen määrän väheneminen suhteessa yleisiin ohjaus- ja neuvontapyyntöihin. Tavoitteena on säilyttää kansalaisilta tulleiden toimenpidepyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika 6 kuukaudessa ja enimmäiskäsittelyaika ilman erityistä syytä 10 kuukaudessa. Tarkastusten kokonaismäärää pyritään lisäämään mm. tarkastustoiminnan muotoja kehittämällä sekä oma-aloitteisten vireillepanojen määrää lisäämällä.

Toimiston kansainvälisen toiminnan vaikuttamis- ja osallistumismuodoista tärkeimpiä ovat EY:n tietosuojadirektiivin mukainen tietosuojaryhmä, Schengenin tietojärjestelmän valvontaelin, Europolin valvonta- ja muutoksenhakuelin ja tullitietojärjestelmän valvontaelin.

Konkurssiasiamiehen toimisto. Uuden konkurssilain voimaantulo merkitsee konkurssiasiamiehen toimiston toiminnalle mittavaa koulutustehtävää ja uusien käytäntöjen ja ohjeistuksen kehittämistä. Hyvää pesänhoitotapaa koskevat suositukset pyritään yhteistyössä konkurssiasiain neuvottelukunnan kanssa uudistamaan hallituksen antaman esityksen konkurssilaiksi (HE 26/2003) mukaisiksi siten, että ne ovat valmiina heti lain voimaantullessa.

Uuden konkurssilain (HE 26/2003) myötä voimaantulevan julkisselvitysmenettelyn tavoitteena on vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan ja talousrikosten selvittämiseen. Julkisselvitys käynnistettäisiin konkurssiasiamiehen aloitteesta sellaisissa vähävaraisissa konkurssipesissä, joissa havaitaan velallisen toimintaan liittyviä erityisiä selvitystarpeita. Tavoitteena on ensimmäisten julkisselvitysmenettelyjen käynnistäminen ja toimintamallien luominen tehokkaaseen julkisselvityskäytäntöön. Konkurssipesien erityistarkastuksista aiheutuvista kustannuksista arvioidaan saatavan valtiolle takaisin perittyä noin 20 prosenttia.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on kehittää tehokas tutkintajärjestelmä, jossa säännöllisesti tiedotetaan merkittävistä tutkinnoista asianosaisille tutkinnan aikana ja seurataan järjestelmällisesti annettujen turvallisuussuositusten toteutumista. Tavoitteena on, että suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille tutkinnan aikana informaatiotilaisuus.

Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. ORK:n perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi ensinnäkin luovutettavien rikosrekisteriotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä astui voimaan 1.1.2003. Toiseksi täytäntöönpanotehtävissä 1.10.2002 voimaan tullut laki sakkojen täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää. Em. säädösmuutosten takia asiakaspalvelutehtäviin ja puhelinneuvontaan sitoutuu työaikaa enemmän kuin ennen. Erityistavoitteena vuonna 2004 on uuden rikosasioiden perintäjärjestelmän tehokas käyttöönotto.

29. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 871 000 euroa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien menojen sekä 129 000 euroa yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 25.01.21.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.

Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 250 000 euroa rikosvahinkokorvausmenoihin, 100 000 euroa avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, 150 000 euroa avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, mistä 100 000 euroa uuden saamen kielilain edellyttämiin menoihin. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa.