Talousarvioesitys 2004

07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat

Selvitysosa:Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annetun lain mukaan maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteensovittaminen kuuluu työministeriölle. Työministeriön hallinnonalalla voi olla vastaanottokeskuksia ja järjestelykeskuksia. Lisäksi työministeriö osallistuu kiintiöpakolaisten valintaan ja vastaa ulkomaalaislain (378/1991) 47 §:n perusteella säilöön otettujen ulkomaalaisten majoituksen ja huolenpidon järjestämisestä ja vastaa myös ulkomaalaislain (378/1991) 18 a §:ssä tarkoitetun muuttovalmennuksen ja kielikokeen järjestämisestä sekä maahanmuuttoon liittyvästä tiedotus- ja julkaisutoiminnoista. Työministeriölle kuuluu yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävänä on maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamisen, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton suunnittelu, ohjaus, seuranta sekä muut erikseen määrättävät tehtävät. Työvoima- ja elinkeinokeskus osoittaa pakolaiset kuntaan ja tekee sopimuksen pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa ja sopimuksen mukaan vastuu kiintiöpakolaisten ja Suomessa pakolaisuuteen rinnastettavista syistä oleskeluluvan saaneiden vastaanoton järjestämisestä ja kotouttamisesta. Työvoimatoimisto yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa huolehtii maahanmuuttajien kotouttamisessa tarvittavien työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä.

Kunnalle maksetaan valtion varoista korvausta valtioneuvoston päättämin perustein (512/1999) pakolaisten toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin kolmen vuoden ajan, lisäksi kunnalle korvataan tulkkipalvelun, alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön huollon ja hoidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnes alaikäinen täyttää 18 vuotta, pitkäaikaista hoitoa vaativan vamman tai sairauden edellyttämät huomattavat kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta. Lisäksi voidaan korvata erityisistä syistä muita kunnalle aiheutuneita kustannuksia enintään kymmeneltä vuodelta.

Valtio korvaa eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneiden henkilöiden toimeentulotuen antamisesta aiheutuneet kulut puolelta vuodelta, eläkkeen tai muun sosiaaliturvaetuuden sijasta annetun toimeentulotuen antamisesta aiheutuvat kustannukset enintään viideltä vuodelta, henkilön sairaudesta tai vammasta aiheutuvat huomattavat kustannukset enintään viideltä vuodelta ja Suomen sodissa vuosina 1939—1945 vapaaehtoisina palvelleiden entisen Neuvostoliiton alueelta olevien henkilöiden ja heidän aviopuolisoidensa toimeentulon ja huolenpidon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ilman määräaikaa.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoittaa valtio.

Vuosittaiset poikkeamat talousarviossa hyväksytyn pakolaiskiintiön ja maahan saapuvien kiintiöpakolaisten määrässä johtuvat siitä, että pakolaisten Suomeen tuloa saattavat viivästyttää mm. lähtölupien ja kauttakulkuviisumien saannin vaikeus. Maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuvien lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Turvapaikanhakijoista noin kolmasosan arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi tai sen vuoksi, että hänen palauttamisensa olisi ilmeisen kohtuutonta. Majoitusaika vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa on riippuvainen turvapaikkahakemusten käsittelyajoista ja siihen mahdollisesti liittyvän valitusprosessin kestosta, sekä kuntaan sijoittamiseen tai maasta poistumiseen kuluvasta ajasta.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 7 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen, pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin sekä vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen ja Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 505 000 euroa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 123 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 691 000 euroa valtion vastaanottokeskuksiin majoitettujen turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta ja Perniön ryhmäkodin paikkamäärän nostamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi.

29. (34.06.25, osa) Paluumuuttajien muuttovalmennus(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a §:n perusteella järjestettävästä paluumuuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielikokeen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevan suomalaissyntyisen henkilön, joka hakee lain 18 a §:n perusteella oleskelulupaa Suomeen on esitettävä todistus Suomen viranomaisen järjestämän kielikokeen hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielikokeeseen osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Suomen tai ruotsin kielen taidon on vastattava Euroopan neuvoston yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen kielitaidon arviointiasteikon taitotasoa A 2.

30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen kustannusten sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamiseen kunnille.

Selvitysosa:Suomeen muuttaneiden henkilöiden toimeentulotuesta puolen vuoden ajalta maahan saapumisesta aiheutuneita kustannuksia korvataan arviolta 3 210 000 euroa, ja toimeentulotukimenoja sen vuoksi ettei henkilö maahanmuuttoon liittyvän asemansa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta korvataan arviolta 4 875 000 euroa noin 1 300 henkilön osalta. Lisäksi maksetaan kunnille arviolta 2 202 000 euroa noin 160 henkilön pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutuneita kustannuksia. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

31. Syrjinnän vastainen toiminta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siirron maksamiseen kunnille EU:n syrjinnän torjumista koskevan toimintaohjelman hankkeiden kansallista rahoitusta varten.

Selvitysosa:EU:n neuvosto päätti 27.11.2000 syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta vuosiksi 2001—2006. Ohjelmasta voi hakea rahoitusta syrjinnän torjuntaa koskeviin monikansallisiin, kahdessa vaiheessa toteutettaviin hankkeisiin. Määrärahaa käytetään valmisteluvaiheen jälkeen toteutettavan, varsinaisen hankkeen kansallisen osuuden rahoittamiseen. Hankkeen päähakijana on Suomen Kuntaliitto. Momentilta rahoitettava kansallinen osuus kohdennetaan siirtona kunnille kansallisen osuuden maksamiseen.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 64 455 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin sekä toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen, paluumuutosta aiheutuviin menoihin sekä kunnille, kuntayhtymille ja yhteisöille niiden ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmäkotien, tulkkikeskusten sekä muihin tarvittaviin menoihin ja myös vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (378/1991) 47 §:n perusteella. Vuoden 2004 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 680 000 euroa kunnille maksettavien korvausten kasvusta johtuen. Korvausten piirissä arvioidaan olevan noin 400 henkilöä enemmän ja vastaanottokeskuksiin arvioidaan olevan rekisteröitynä 500 turvapaikanhakijaa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa on arvioitu.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän pakolaisten kotoutumista tukevien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten laskennallisiin korvauksiin 14 299 000 euroa ja toimeentulotuista ja tulkkipalveluista aiheutuvien kustannusten korvauksiin 27 400 000 euroa sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseen 22 756 000 euroa. Vuonna 2004 varaudutaan noin 850 kiintiöpakolaisen ja 400 perheenyhdistämisohjelman puitteissa tulevan omaisen vastaanottoon. Laskennallisten kuntakorvausten piirissä arvioidaan olevan henkilövuosina laskien noin 5 200 pakolaista. Uusia turvapaikanhakijoita arvioidaan tulevan 3 000, joista 960 arvioidaan saavan oleskeluluvan. Turvapaikanhakijoita arvioidaan olevan majoitettuna vastaanottokeskuksiin keskimäärin noin 2 700 henkilöä.