Talousarvioesitys 2004
01. Työhallinto
Selvitysosa:Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Erityisesti kehitetään asiakaslähtöisyyteen liittyvien toimenpiteiden ja organisaatioiden ydinprosessin hallintaa ja toimivuutta. Laatupalkintomalliin perustuvaa palkitsemisjärjestelmän soveltamista työvoimatoimistoissa lisätään ja tulospalkkausjärjestelmän perusteet arvioidaan uudelleen. Johtamisosaamisen kehittämiseen panostetaan edelleen. Keskeisiä kehittämisalueita ovat strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen edellytysten ja niihin liittyvien osaamisalueiden parantaminen.
Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2004 vuosilomalain kokonaisuudistuksen ja työelämän tietosuojaan liittyvän lainsäädännön, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työelämässä, loppuun saattamisessa. Lisäksi yhteistoimintaa työpaikoilla koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on tarkoitus aloittaa kolmikantaisesti.
Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma päättyy vuoden 2003 lopussa. Työelämän kehittämisohjelman ja kansallisen tuottavuusohjelman ohjelmakausi jatkuu vuonna 2004. Työelämäohjelmien rakennetta muutetaan kuitenkin saatujen kokemusten pohjalta siten, että ohjelmat yhdistetään työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelmaksi (TYKES). Työhyvinvointia edistämällä voidaan pidentää työikää ja nostaa työllisyysastetta. Tällä hetkellä ei ole jo toteutettujen työlainsäädännöllisten uudistusten lisäksi näköpiirissä sellaisia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kehitykseen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Tästä syystä ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää ja juurruttaa työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Osaamiseen perustuvassa taloudessa työllisyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa panostamista rakenteisiin, jotka tukevat oppimista ja ammatillista kehitystä työssä. Tämän vuoksi ohjelman avulla pyritään parantamaan työpaikkojen kykyä tuottaa innovaatioita ja sitä kautta tuottavuutta. Koska työvoiman saatavuuden turvaaminen pitkäjänteisellä tavalla edellyttää henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimista, liitetään ohjelmaan myös jaksamisohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta osioita.
Työministeriö on kytkemässä keskushallintouudistuksen mukaisesti työelämää ja työmarkkinoita koskevan tutkimuksen kiinteäksi osaksi työpoliittisen päätöksenteon valmistelua. Tämän pohjalta työministeriö on laatinut työpoliittisen tutkimusohjelman vuosille 2003—2007. Tutkimusohjelmassa on määritelty hallitusohjelmasta ja uudesta työpoliittisesta strategiasta johdetut tutkimukselliset tietotarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta korostetaan, minkä ansiosta tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Eri kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti etu- ja jälkikäteinen vaikuttavuuden arviointi.
Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat vuosisuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaan.
Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946 ja 855/1996) ja asetuksessa työneuvostosta (136/1997). Tarkoituksena on uudistaa työneuvostolaki. Muutokseen liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostojen lakkauttaminen.
Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen kurssipaikkana sekä osallistuminen työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2004 toimintamenoilla 7 500 opiskelijapäivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää.
19. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 24 520 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 480 000 euroa siirtona momentille 34.01.63, mikä aiheutuu työelämäohjelmien määrärahojen osittaisesta siirrosta momentilta 34.01.23 momentille 34.01.63.
| 2004 talousarvio | 24 520 000 |
| 2003 talousarvio | 26 000 000 |
21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 231 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta.
Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 141 000 euroa ohjelmajohtamiseen liittyvänä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21, 80 000 euroa yhdenvertaisuuslain toimeenpanosta aiheutuviin menoihin ja kertaluonteisena menona 50 000 euroa tutkimukseen, joka tehdään ulkomaalaislain soveltamisesta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
| Menojen ja tulojen erittely | € |
|---|---|
| Bruttomenot | 23 115 000 |
| Maksullisen toiminnan erillismenot | 17 000 |
| Muut toimintamenot | 23 098 000 |
| Bruttotulot | 884 000 |
| Maksullisen toiminnan tulot | 20 000 |
| — julkisoikeudelliset suoritteet | 3 000 |
| — muut suoritteet | 17 000 |
| Muut tulot | 864 000 |
| — yhteishankkeet | 815 000 |
| — muut tulot | 49 000 |
| Nettomenot | 22 231 000 |
| 2004 talousarvio | 22 231 000 |
| 2003 lisätalousarvio | 331 000 |
| 2003 talousarvio | 21 251 000 |
| 2002 tilinpäätös | 21 651 000 |
22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 758 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 8 200 opiskelijatyöpäivää. Lyhytkurssimuotoisessa koulutuksessa ja henkilöstön kehittämiskoulutuksessa tuotetaan 6 500 päivää, paikallishallinnon tukipalveluilla 1 000 päivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. Opiskelijatyöpäivän keskihinta on 92,44 euroa.
| Menojen ja tulojen erittely | € |
|---|---|
| Bruttomenot | 852 900 |
| Maksullisen toiminnan erillismenot | 60 000 |
| Muut toimintamenot | 792 900 |
| Bruttotulot | 94 900 |
| Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet | 67 200 |
| Muut tulot | 27 700 |
| Nettomenot | 758 000 |
| 2004 talousarvio | 758 000 |
| 2003 lisätalousarvio | 8 000 |
| 2003 talousarvio | 743 000 |
| 2002 tilinpäätös | 744 000 |
23. (34.01.23 ja 06.22, osa) Työelämäohjelmat ja työpoliittinen tutkimus (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 7 500 000 euroa siirtona momentille 34.01.63.
Työelämäohjelmien hankkeiden (ml. momentti 34.01.63) piirissä olevien kehittämisprojektien määrän arvioidaan olevan koko ohjelmakaudella 2004—2007 yhteensä hieman alle 1 000 ja niihin arvioidaan osallistuvan yli 200 000 henkilöä ohjelmakaudella. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset.
Työpoliittisessa tutkimuksessa huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti vaikuttavuuden arviointi.
| Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen |
€ |
|---|---|
| Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma | 3 500 000 |
| Työpoliittinen tutkimus | 1 500 000 |
| Yhteensä | 5 000 000 |
| 2004 talousarvio | 5 000 000 |
| 2003 talousarvio | 11 500 000 |
| 2002 tilinpäätös | 11 091 000 |
63. Valtionavustus työelämäohjelmahankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 980 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisojelman eri kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa.
Momentille on siirretty momentilta 34.01.23 se osuus määrärahasta, jota voidaan käyttää valtionavustuslain soveltamisen piiriin kuuluviin hankkeisiin.
Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 480 000 euroa siirtona momentilta 34.01.19 arvonlisäveromenojen maksamiseen.
| 2004 talousarvio | 8 980 000 |
67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 530 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 350 000 euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin 179 000 euroa.
| 2004 talousarvio | 1 530 000 |
| 2003 talousarvio | 1 530 000 |
| 2002 tilinpäätös | 1 521 313 |