Talousarvioesitys 2018
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta turvakotitoiminnan menoihin, valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun ja valtion korvauksesta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:
- — sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva lakiuudistus
- — uudistuksen toimeenpanon tuki maakunnissa. Tukea kohdennetaan mm. muutosjohtamiseen, viestintään ja tietohallinnon sekä tietojärjestelmien kehittämiseen; kansallisen tuen määrärahat on keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan momentille 28.70.05
- — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislakien asemaa, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä
- — sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarkennetaan vaiheittain yleislain uudistamisen jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
- — sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palvelujen laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia
- — vanhuspalvelujen uudistaminen omaishoitoa koskevan lain ja perhehoitolain muutoksella sekä hallituksen kärkihankkeella. Tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut
- — alkoholiohjelman jatkaminen
- — sosiaalihuoltolain muuttaminen kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten korvaamiseksi kunnille laittomasti maassa oleskelevien osalta.
Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimassa olevat painoalueet ja tavoitteet vuosia 2016—2019 koskien on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta (1434/2015).
Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman määrärahalla (momentti 33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman hankkeiden loppuunsaattamista.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
2015 toteutunut |
2016 toteutunut |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Kunnallinen toimeentuloturva | ||||
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 99 000 | 99 000 | 99 000 | 114 000 |
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana | 176 000 | 176 000 | 176 000 | 180 000 |
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 27 000 | 27 000 | 27 000 | 30 000 |
Sosiaalipalvelut | ||||
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana | 142 000 | 150 000 | 156 000 | 163 000 |
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana | 122 827 | 128 000 | 134 000 | 140 000 |
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 9 490 | 8 900 | 7 500 | 6 000 |
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 45 329 | 48 000 | 50 000 | 53 000 |
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 44 795 | 47 000 | 49 000 | 51 000 |
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 14 500 | 15 000 | 15 500 | 16 000 |
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 962 | 800 | 600 | 400 |
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 100 428 | 99 000 | 97 000 | 95 000 |
Kansanterveystyö | ||||
Hoitopäivät (milj.) | 4,80 | 4,60 | 4,50 | 4,40 |
Avohoitokäynnit (milj.) | ||||
— Lääkärin luona | 6,50 | 6,80 | 6,80 | 6,90 |
— Muun ammattihenkilön luona | 16,80 | 19,40 | 20,00 | 22,00 |
— Hammashuollon käynnit | 5,00 | 5,20 | 5,30 | 5,40 |
— Kotisairaanhoidon käynnit | 5,80 | 2,80 | 3,10 | 3,50 |
Somaattinen erikoissairaanhoito | ||||
Hoitopäiviä (milj.) | 3,15 | 3,05 | 2,95 | 2,85 |
Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,96 | 0,95 | 0,94 | 0,94 |
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,29 | 3,22 | 3,14 | 3,05 |
Avohoitokäynnit (milj.) | 6,81 | 7,01 | 7,20 | 7,30 |
Psykiatrinen erikoissairaanhoito | ||||
Hoitopäiviä (milj.) | 1,26 | 1,26 | 1,26 | 1,26 |
Päättyneet hoitojaksot | 0,04 | 0,03 | 0,03 | 0,03 |
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 36,00 | 36,00 | 36,00 | 36,00 |
Avohoitokäynnit (milj.) | 1,90 | 1,90 | 2,00 | 2,00 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat
2) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
2015 toteutunut |
2016 toteutunut |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 283,5 | 1 346,9 | 1 357,3 | 1 434,0 |
Tutkintokorvaus, euroa | 51 200 | 46 800 | 46 050 | 46 050 |
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 1 070 | 810 | 900 | 900 |
Mielentilatutkimustoiminta
2015 toteutunut |
2016 toteutunut |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 100 | 96 | 110 | 110 |
— valtion yksiköt | 69 | 69 | 80 | 80 |
— kunnalliset sairaalat | 21 | 18 | 20 | 20 |
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 10 | 9 | 10 | 10 |
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
2018 talousarvio | 500 000 |
2017 talousarvio | 500 000 |
2016 tilinpäätös | 500 000 |
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen
2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) päättyi vuonna 2015. Osa ohjelman aikaisista hankkeista on käynnissä vuoteen 2017 saakka. Hankkeiden päättymiseen liittyen varaudutaan maksamaan tarvittaessa lisäsuorituksia. Lisäksi hankkeiden maksatukseen ja valvontaan on tarpeen kohdistaa edelleen resursseja.
Momentin nimike on muutettu.
2018 talousarvio | 400 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 400 000 |
2016 tilinpäätös | 2 200 000 |
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -5 000 |
Yhteensä | -5 000 |
2018 talousarvio | 15 000 000 |
2017 talousarvio | 20 000 000 |
2016 tilinpäätös | 16 830 000 |
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 94 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 400 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 65 050 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 26 600 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 2 750 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta antaville yliopistoille ja 300 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | 1 560 |
Työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen rahoituksen riittävyyden turvaaminen (siirto momentille 33.70.51) | -1 000 |
Yhteensä | 560 |
2018 talousarvio | 94 700 000 |
2017 talousarvio | 94 140 000 |
2016 tilinpäätös | 92 809 849 |
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1—4 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
2018 talousarvio | 15 200 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 15 200 000 |
2016 tilinpäätös | 12 403 422 |
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
2018 talousarvio | 480 000 |
2017 talousarvio | 480 000 |
2016 tilinpäätös | 480 000 |
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten korvaamiseksi kunnille laittomasti maassa oleskelevien osalta.
Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa, joista noin kaksi kolmasosaa on saanut tai saa kielteisen päätöksen. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa välttämättömänä sosiaalipalveluna tilapäinen majoitus sekä korvaus ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Kunnat hakevat korvausta näihin kustannuksiin Kansaneläkelaitokselta. Korvaukseen oikeuttavista kustannuksista sekä sen hakemisesta ja maksamisesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
2018 talousarvio | 5 346 000 |
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksen maksamiseen julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä erillisten henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) pilottihankkeita toteuttavien julkisyhteisöjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöiden pääomittamiseen
3) pilottihankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) pilottihankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen
5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien rahoitusavustusten maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
6) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä toteutettavaa asiakkaan valinnanvapautta pilotoidaan vuoden 2018 aikana maakunnallisilla hankkeilla. Hankkeisiin pyritään saamaan mukaan maakunnan kaikki kunnat riittävän väestöpohjan takaamiseksi. Pilotit toteutetaan sopimusperusteisin järjestelyin.
2018 talousarvio | 100 000 000 |
2017 I lisätalousarvio | 30 000 000 |
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
Maakuntauudistuksen yhteydessä lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus siirtyy vuoden 2019 alusta lukien osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.
2018 talousarvio | 28 990 000 |
2017 I lisätalousarvio | — |
2017 talousarvio | 28 990 000 |
2016 tilinpäätös | 28 990 000 |
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 17 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta saatavuudesta siten, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla palveluja tarpeeseen nähden riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista valtakunnallisesti yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee turvakotipalvelun tuottajiksi toimijat, joilla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu voimassa oleva toimilupa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasokorotus | 2 000 |
Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaaminen | 2 000 |
Yhteensä | 4 000 |
2018 talousarvio | 17 550 000 |
2017 talousarvio | 13 550 000 |
2016 tilinpäätös | 11 550 000 |
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
Maakuntauudistuksen yhteydessä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan rahoitus siirtyy osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.
2018 talousarvio | 3 000 000 |
2017 talousarvio | 3 000 000 |
2016 tilinpäätös | 3 000 000 |
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).
Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.
2018 talousarvio | 6 300 000 |
2017 talousarvio | 6 300 000 |
2016 tilinpäätös | 6 300 000 |