Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              51. Lapsilisät
              53. Sotilasavustus
              54. Asumistuki
              55. Elatustuki
              57. Perustoimeentulotuki
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta, tulkkauspalvelujen järjestämisestä ja perustoimeentulotuesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista.

Äitiysavustuksen, adoptiotuen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille EY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa.

Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvaetuus. Perustoimeentulotuen myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos, jolle suoritetaan ennakot etuuden maksatusta varten valtion varoista täysimääräisesti. Kuntien osuus perustoimeentulotuen menoista on 50 % ja se huomioidaan vähennyksenä kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentilta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2016—2018

  2016
toteutunut
2017
arvio
2018
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 51 436 52 600 53 200
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 170
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 59 90 90
       
Lapsilisät      
Lapsia vuoden lopussa 1 003 815 1 002 700 1 000 800
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 162 515 160 500 157 200
Lapsilisää saavia perheitä 548 909 549 000 548 000
Lapsilisien määrät euroa/kk      
1. lapsi 95,75 94,88 94,88
2. lapsi 105,80 104,84 104,84
3. lapsi 135,01 133,79 133,79
4. lapsi 154,64 153,24 153,24
5. jne. lapsi 174,27 172,69 172,69
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk 48,55 48,55 53,55
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 431 400 400
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 9 192 9 600 9 500
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 347 359 350
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 266 818 417 421 415 687
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 90 520 71 000 70 000
— yksinhuoltajia 59 308 59 000 57 000
Työttömiä ruokakuntia1) 157 687 160 000 155 000
Keskimääräinen tuki euroa/kk 328 325 338
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat      
— keskivuokra euroa/m2/kk 11,61 11,70 11,90
— keskipinta-ala m2 53,5 53,5 53,5
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)      
— ilman asumistukea 57,6 58,0 59,0
— asumistuen jälkeen 26,5 27,0 27,0
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) 53,9 53,2 53,0
       
Elatustuki      
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu 107 432 110 600 111 700
— täysimääräisenä 86 393 89 750 91 400
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 21 936 21 150 20 550
Täysi elatustuki euroa/kk 155,17 156,09 157,37
       
Tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 5 853 6 000 6 200
       
Perustoimeentulotuki      
Saajia vuoden aikana 350 000 482 900 486 400
Kotitalouksia vuoden aikana 235 000 314 600 316 800

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista on työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen sekä pakkauksen suunnittelu- ja kehittämiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto. Äitiysavustuksen ottaa noin 66 % siihen oikeutetuista äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruudesta on säädetty äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (885/2002). Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 11 050 000 euroa äitiysavustusten ja 700 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -400
Äitiysavustukseen 30 euron korotus 1 650
Yhteensä 1 250

2018 talousarvio 11 750 000
2017 talousarvio 10 500 000
2016 tilinpäätös 10 455 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 369 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus 9 500
Tarvearvion muutos 900
Turvapaikanhakijamääräarvion lasku -1 000
Yhteensä 9 400

2018 talousarvio 1 369 900 000
2017 talousarvio 1 360 500 000
2016 tilinpäätös 1 372 800 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2018 kuukausittain keskimäärin 400 perheelle.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -800
Yhteensä -800

2018 talousarvio 3 800 000
2017 I lisätalousarvio -1 300 000
2017 talousarvio 4 600 000
2016 tilinpäätös 2 473 821

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 100
Yhteensä 1 100

2018 talousarvio 17 600 000
2017 talousarvio 16 500 000
2016 tilinpäätös 16 000 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 478 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Yleinen asumistuki perustuu kokonaisvuokraan ja lineaarisen omavastuun määrittelyyn. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yleisellä asumistuella korvattavan asumismenon enimmäisasumismenojen sitomisesta elinkustannusindeksiin ja jäädyttämisestä sekä osa-asunnon normin käyttöönotosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ahvenanmaalla opiskelevat säilyvät asumislisän piirissä -250
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin -12 000
Asumistukiuudistuksen (2015) kustannusvaikutusten tarkennus 20 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 2018 -12 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla -21 600
Indeksisidonnaisten menojen säästön tarkennus -7 400
Kertaluontoinen eläketuki pitkään työttömänä olleille -3 700
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin 135 500
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, lisäkustannus 31 500
Osa-asunnon normi 80 % enimmäisasumismenoista -4 000
Tarvearvion muutos 52 350
Tulojen suojaosan kustannusten tarkennus 40 000
Työttömyysturvan aktiivimalli 4 000
Yhteensä 222 400

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 1 478 800 000
2017 talousarvio 1 256 400 000
2016 tilinpäätös 1 075 310 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 214 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa:Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa. Määrärahan mitoituksessa otetaan huomioon vuoden aikana maksettava elatustuki. Momentille 12.33.98 tuloutetaan elatusvelvollisilta perittävät takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat, joita arvioidaan olevan 66 300 000 euroa. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 1 100
Yhteensä 1 100

2018 talousarvio 214 600 000
2017 talousarvio 213 500 000
2016 tilinpäätös 204 714 399

56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 49 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 500
Yhteensä 2 500

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 49 400 000
2017 talousarvio 46 900 000
2016 tilinpäätös 42 373 204

57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 820 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisten ennakoiden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2017 on yksinasuvan aikuisen osalta 487,89 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin 5 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 2018 5 000
Enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla 3 800
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin -8 200
Osa-asunnon normi 80 % enimmäisasumismenoista 1 600
Takuueläkkeen korotus -200
Tarvearvion muutos -21 738
Työttömyysturvan aktiivimalli 4 000
Yhteensä -10 738

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 820 900 000
2017 talousarvio 831 638 000
2016 tilinpäätös 314 867 985

60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 320 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

2) sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 10 §:n mukaisten sairausvakuutusrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvien toimintakulujen valtion osuuden maksamiseen

3) kansaneläkelain (568/2007) 98 §:n, takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 36 §:n, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 53 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 57 §:n, rintamasotilaseläkelain (119/1977) 15 §:n ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain (988/1988) 9 §:n mukaisten kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin

4) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 27 §:n mukaisen yhteyspisteen toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvarahastojen osuudet Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyvät Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 f §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on arviolta 47 %, sairausvakuutusrahaston osuus 40 % ja kansaneläkerahaston osuus 13 % vuonna 2018. Valtio rahoittaa noin kolmanneksen sairausvakuutusrahaston toimintakuluista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut 221 767 000
Sairausvakuutusrahaston toimintakulut 56 900 000
Kansaneläkerahaston toimintakulut 63 500 000
Yhteyspisteen toimintakulut 700 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto 200 000
Arvio vuoden 2016 ylijäämästä ja eläkevastuun kattamisesta osakesiirroilla -23 067 000
Yhteensä 320 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio vuoden 2016 ylijäämästä ja eläkevastuun kattamisesta osakesiirroilla -23 067
Kelan toimintakulut opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen 3 700
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset (Kiky) -7 700
Tunnistamismaksujen keskittäminen (siirto momentille 28.30.03) -680
Viestinvälityspalvelun käyttö (siirto momentille 28.30.03) -1 000
Yhteensä -28 747

2018 talousarvio 320 000 000
2017 talousarvio 348 747 000
2016 tilinpäätös 319 481 000