Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi. Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt ja sotilaalliset jännitteet Pohjois-Euroopassa sekä Itämeren alueella ovat lisääntyneet Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena. Osana tätä kehitystä Itämeren alueen ja Pohjoiskalotin sotilasstrateginen merkitys on kasvanut. Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet turvallisuusympäristön muutoksiin parantamalla asevoimiensa valmiutta nostamalla puolustusbudjettejaan ja lisäämällä puolustusmateriaalihankintoja. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt.

Itämeren alueen kehityksen kannalta keskeistä on Venäjän pyrkimys palauttaa suurvalta-asemansa. Se on osoittanut kykenevänsä tekemään nopeasti strategisia päätöksiä ja käyttämään koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muita keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjä uudistaa jatkuvasti asevoimiensa kalustoa ja toimintatapoja. Kehittämisen painopisteinä ovat korkea valmius, strateginen liikkuvuus, voiman projisointikyky, ilma- ja avaruuspuolustus sekä informaatio- ja kybersodankäyntikyky.

Vastauksena Venäjän toimintaan Nato kehittää sotilaallista pelotetta ja puolustuskykyä Euroopassa. Nato on lisännyt kollektiiviseen puolustukseen keskittyvää harjoitustoimintaa ja kehittää sotilaallista valmiuttaan. Naton läsnäolo Itämeren alueella lisääntyy.

Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan puolustusulottuvuutta ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke (artikla 42.7) lisää unionin jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista nojaa Natoon oman alueensa sotilaallisen puolustuksen varautumisjärjestelyissä.

Sodankäynnin kehityspiirteenä on keinovalikoiman laajentuminen. Informaatiosodankäynti, erikoisjoukkojen käyttö sekä kybervaikuttaminen ovat olennainen osa toimijoiden keinovalikoimaa ja näiden yhdistelmiä. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuvat. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyö korostuvat toimintaympäristön muutoksessa.

Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Suomen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tulevien vuosien osalta haasteena säilyy se, että sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt samalla kun sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus Itämeren alueella on lisääntynyt.

Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kybertoimintaympäristöissä. Erityisiä puolustuskyvyn kehittämisvaatimuksia ovat tiedustelukyky, valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kyky selviytyä kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta sekä kattava kyberpuolustuskyky. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät nopeaa ja joustavaa reaktio- ja päätöksentekokykyä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistaa maamme puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa ja sitä kehitetään vastaamaan toimintaympäristön kasvaneita vaatimuksia. Turvallisuusympäristön muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua. Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä varusmieskoulutuksen osalta lisääntyvä maahanmuutto. Tarkoituksena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä korjaamalla tai poistamalla epätasa-arvoon tai syrjintään johtavia toimintatapoja. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat muun muassa palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Toteutumista seurataan henkilöstön työilmapiiri- ja asevelvollisten loppukyselyillä. Naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen edistetään.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 % ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän väheneminen noin 70 henkilötyövuodella johtuu pääosin Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä, edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähenemisestä.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriö liittyi kansalliseen kestävän kehityksen sitoumukseen 2015 ”Suomi, jonka haluamme 2050” antamalla oman kestävän kehityksen sitoumuksensa ”Vakautta ja turvallisuutta kestävästi”.

Puolustusvoimat pyrkii tavoittamaan asevelvolliset tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Tavoitteena on, että asevelvollisten osaamisesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta muodostuisi entistä parempi käsitys jo ennen palveluksen aloittamista.

Puolustusvoimat jatkaa pitkän aikavälin ympäristösuunnitelman toimeenpanoa. Puolustushallinnon johtama kansainvälinen raportti julkaistaan ampuma- ja harjoitusalueiden parhaista ympäristökäytännöistä. Puolustusvoimat parantaa tilojensa energiatehokkuutta sekä lisää uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuutta energiankulutuksessa. Materiaalitehokkuutta parannetaan muun muassa kehittämällä räjähdevarastointia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 199,7 166,4
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 501,0 1 597,1

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 301 915 381 683 388 977 7 294 2
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 200 14 710 14 085 -625 -4
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 2 875 2 875 2 875 0
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 283 840 364 098 372 017 7 919 2
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 463 356 2 396 133 2 425 960 29 827 1
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 899 710 1 914 331 1 941 231 26 900 1
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) 559 617 475 173 478 100 2 927 1
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v) 2 000 4 600 4 600 0
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 2 029 2 029 2 029 0
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 35 797 51 903 57 034 5 131 10
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) 35 761 51 893 57 024 5 131 10
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 36 10 10 0
Yhteensä 2 801 068 2 829 719 2 871 971 42 252 1
  Henkilöstön kokonaismäärä 12 660 12 830 12 760