Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä on myös Suomessa viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikka-asiamäärien lisääntyminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen, asiakaskunnan kansain­välistyminen ja turvapaikka-asioiden määrä lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoihin valtion keskushallinnon uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys laiksi talous- ja velkaneuvonnasta annetaan syksyllä 2017. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta kokonaan valtion vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellisesta järjestämisestä vastaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palvelua tuottaisivat oikeusaputoimistot. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan palveluja voitaisiin myös tietyin edellytyksin ostaa muilta palveluntuottajilta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen.

Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2016 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten määrä väheni 1,6 %. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien.

Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun. Tästä poikkeuksena sekä petoksien että erityisesti maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maksuvälinepetoksia tuli v. 2016 ilmi 38,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna 2016 henkirikoksia tuli tietoon 78, kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 106. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 1,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 590. Raiskauksia tuli tietoon 1 160, mikä on 10,3 % edellisvuotta enemmän. Seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Suurelta osin tämä johtuu v. 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 6,8 % ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,0 % vuoteen 2015 verrattuna.

Vuoden 2018 alussa toimeenpannaan presidentinvaali ja maakuntavaalit. Kyseessä on uudenlainen yhdistetty vaali, mikä edellyttää uudistuksia vaalitietojärjestelmään ja vaalien toimeenpanoon.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriö on tehnyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2016—2019. Suunnitelma sisältää 30 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan. Oikeusministeriö on toteuttanut tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen ja arviointiryhmä seuraa henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Säädösvalmistelijoille tarjotaan koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnista lainsäädäntöhankkeissa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista. Oikeusministeriö teettää selvityksen viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelusta, jonka yhteydessä kartoitetaan myös hallinnonalan suunnitelmien sisältöä.

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan uudisrakennushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Kestävä kehitys

Yhdenvertaisuus on kestävän kehityksen Agenda 2030:n painopistealue. Vuoden 2018 aikana oikeusministeriö kartoittaa osana EU-rahoitteista Rainbow Rights -hanketta yhdenvertaisuussuunnittelun tilannetta kunnissa, kouluttaa eri ammattiryhmiä yhdenvertaisuuslainsäädännöstä, teettää moniperusteista syrjintää koskevan selvityksen, toteuttaa syrjinnästä vapaa alue -kampanjaa yhdessä järjestöjen kanssa ja käynnistää kansainvälisen Against Hate -hankkeen, jossa kehitetään poliisin valmiuksia puuttua ja tunnistaa viharikollisuutta ja vihapuhetta. Lisäksi oikeusministeriö jatkaa syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanoa, julkaisee ensimmäisen kansallisen perusoikeusbarometrin sekä kehittää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 125 590 128 406 122 788 -5 618 -4
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 428 20 446 20 068 -378 -2
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 408 7 188 7 661 473 7
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 290 8 301 9 058 757 9
20. Erityismenot (arviomääräraha) 13 492 19 032 12 032 -7 000 -37
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 235 245 115 -130 -53
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 935 2 184 2 590 406 19
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 48 730 43 705 43 902 197 0
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 6 165 8 305 8 362 57 1
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 18 906 19 000 19 000 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 422 595 416 185 413 409 -2 776 -1
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 968 8 627 8 544 -83 -1
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 319 12 709 13 447 738 6
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 261 138 256 497 250 147 -6 350 -2
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 61 849 61 152 65 071 3 919 6
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 75 321 77 200 76 200 -1 000 -1
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 110 100 103 271 100 522 -2 749 -3
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 110 100 103 271 100 522 -2 749 -3
30. Syyttäjät 46 690 44 748 44 205 -543 -1
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 690 44 748 44 205 -543 -1
40. Rangaistusten täytäntöönpano 216 576 215 684 214 709 -975 0
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 211 176 210 984 210 009 -975 0
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 5 400 4 700 4 700 0
50. Vaalimenot 2 778 8 453 45 110 36 657 434
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 2 778 8 453 45 110 36 657 434
Yhteensä 924 328 916 747 940 743 23 996 3
  Henkilöstön kokonaismäärä 8 865 8 906 8 935