Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja kansainvälisessä työnjaossa ja työn sisällöissä tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoiman puutetta ja työttömyyttä. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa.

Talouskasvun näkymät ovat Suomessa pitkästä aikaa varovaisen myönteiset. Talouden rakennemuutos, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää uusia toimia koulutuksessa, kulttuurissa sekä liikunta- ja nuorisotyössä.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Kasvualoina luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä, joten digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden alojen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan liikunnan, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Luovaa taloutta vahvistetaan. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa nykyisestä
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Suurempi osuus uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laskee
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä ja sujuvia siirtymiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
  • — Tieteen taso sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden aste nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 43,2 44,4 44,0 44,0 44,5 44,5
— perustutkintoon johtava koulutus1) 40,3 42,1 41,8 42,0 42,5 42,5
— valmentavat koulutukset2) 2,9 2,3 2,2 2,0 2,0 2,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) 50,8 51,6 52,5 53,0 53,0 53,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 3,1 2,1 1,7 3,0 2,5 1,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,1 93,7 94,3 95,0 95,5 95,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä 6,0 4,4 3,9 5,0 4,5 3,5
Yhteensä 97,1 98,1 98,2 100,0 100,0 99,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2016 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 
2013
2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 26,0 26,1 25,9 25,9 25,8 25,8
Ylempi korkeakoulututkinto 27,8 28,0 28,1 28,1 28,0 27,9

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta amk-tutkinto (päivä- ja monimuotototeutus).

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Lukiokoulutus (3—3,5 vuotta) 79,6 80,6 80,5 84,0 84,0 84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 62,1 63,6 64,0 65,0 66,0 ..
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 55,1 52,8 55,0 57,0 60,0 60,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 48,2 48,5 50,0 51,0 52,0 52,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Vuoden 2015 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio ja vuodesta 2018 ei enää ole saatavilla tässä vertailukelpoista lukua. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Varhaiskasvatus            
— lapset 211 550 211 190 211 400 213 050 213 550 215 000
Esiopetus            
— oppilasmäärä 59 800 60 420 62 500 62 000 62 000 62 000
Perusopetus, oppivelvolliset            
— uudet oppilaat (1. luokka) 60 180 59 970 60 740 61 500 61 500 61 500
— päättötodistuksen saaneet 59 580 57 850 58 220 61 000 61 000 60 000
— oppilasmäärä 526 850 529 880 531 465 536 000 536 000 536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet            
— laskennallinen oppilasmäärä 1 858 1 827 1 977 2 863 3 040 3 990
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 35 820 34 740 35 260 38 000 35 000 35 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 31 540 31 620 31 080 33 000 33 000 31 000
— opiskelijamäärä 3) 105 120 102 840 103 120 107 000 103 000 103 000
Ammatillinen peruskoulutus4)            
— uudet opiskelijat 69 390 69 350 71 620 71 700 70 000 70 500
— suoritetut tutkinnot 46 210 48 750 50 490 51 500 52 500 54 000
— opiskelijamäärä 182 410 183 060 183 170 183 000 183 000 183 500
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 26 740 30 930 31 520 31 000 31 000 31 000
— suoritetut tutkinnot 15 940 15 910 16 700 18 500 19 000 20 000
— opiskelijamäärä 63 290 64 890 67 510 68 000 68 000 68 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet6) 29 917 30 315 30 300 30 000 30 000 30 000
— suoritetut tutkinnot 22 800 22 778 23 716 23 040 22 700 22 400
— opiskelijamäärä 129 636 128 751 128 545 128 884 129 300 129 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet7) 3 285 3 453 3 600 4 274 4 300 4 300
— suoritetut tutkinnot 1 948 2 115 2 366 2 517 2 700 2 800
— opiskelijamäärä 8 566 9 218 10 133 10 997 11 000 11 000
Yliopiston perustutkinnot8)            
— uudet opiskelijat 20 233 20 880 20 600 20 960 21 000 21 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 017 13 499 15 039 14 288 14 400 14 500
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 14 444 14 855 15 316 15 321 15 300 15 300
— opiskelijamäärä 141 756 138 664 136 912 134 888 135 000 135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 724 1 865 1 881 1 887 1 800 1 750

1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Lähde: Opetushallituksen tiedonkeruu 20.9. opiskelijamäärä

4) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

5) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja tehtävät liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä takaavat kulttuurin kehittymisen ja lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoin. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonalat ylittäviin politiikan teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitealueet sekä tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 ovat:

Luova työ ja tuotanto

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

  • — Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus

  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
         
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden        
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 474 2 469 2 469 2 469
— esitysten määrä 12 704 12 409 12 400 12 400
— kävijät, 1 000 henk. 2 223 2 113 2 120 2 120
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden        
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 037 1 033 1 033 1 033
— konserttien määrä 2 480 2 579 2 580 2 580
— kuulijat, 1 000 henk. 899 906 910 910
Suomen kansallisoopperan ja -baletin        
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 543 538 556 552
— esitysten määrä 562 643 650 650
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 298 317 320 320
Suomen Kansallisteatterin        
— henkilöstön määrä 388 318 320 320
— esitysten määrä 760 709 700 700
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 251 176 170 175
Kansallisgallerian        
— henkilöstön määrä (htv) 237 255 255 255
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 20 26 18 22
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. 533 773 650 650
Museoiden (valtionosuuden piirissä olevat) laskennalliset henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183 1 183
— museoiden kävijät (valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa), 1 000 henk. 5 605 6 655 6 700 6 700
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 37 34 30 30
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 594 2 475 2 200 2 200
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 738 719 717 717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 89 244 87 369 88 000 88 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 49 369 49 023 50 000 50 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 38 861 41 968 42 000 42 100
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. 863 952 960 965
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 299/2 414 305/2 560
(alustava)
302/2 530 300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen
— valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
52/57 52/57
(arvio)
52/57 52/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % 45/47 45/47
(arvio)
45/47 45/47
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 064 1 071 1 070 1 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,61 11,71 11,80 11,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 8 082 8 412 8 400 8 300
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) 131 600 126 300 126 000 126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 424   21 000 21 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 56 838   55 500 55 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 13 - 13,1 13,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 2,4 2,5 2,6 2,7
Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikunnalla ja huippu-urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Hallituksen kärkihankkeen ”Tunti lisää liikuntaa/Liikkuva koulu” avulla lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskouluikäisen päivään sekä käynnistetään kokeilutoiminta toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Huippu-urheilun tukemisen tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päätavoitteet ovat seuraavat:

  • — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
  • — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
       
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1)      
8—9 -luokkalaiset      
— pojat 53 53 55
— tytöt 50 50 52
Lukion 1—2 -luokkalaiset      
— pojat 55 55 57
— tytöt 47 47 49
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset      
— pojat 40 40 42
— tytöt 33 33 35
       
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2)      
20—54 -vuotiaat 30,6 25,4 27,0
55—74 -vuotiaat 15,7 11,9 13,0
Miehet (20—74 -vuotiaat) 25,3 21,5 23,0
Naiset (20—74 -vuotiaat) 19,9 15,7 18,0
       
Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, % 3)      
Alle 9-vuotiaat      
— tytöt 66 67 69
— pojat 61 69 70
11-vuotiaat      
— tytöt 68 63 66
— pojat 67 68 69
13-vuotiaat      
— tytöt 53 62 63
— pojat 52 62 63
15-vuotiaat      
— tytöt 39 44 45
— pojat 47 47 47
15—19 -vuotiaat      
— tytöt 28 28 29
— pojat 26 26 27
20—24 -vuotiaat      
— naiset 26 26 27
— miehet 21 21 22
25—29 -vuotiaat      
— naiset 12 12 13
— miehet 25 25 26
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) osallistuvien osuus, %4)      
20—54 -vuotiaat 35,0 35,7 36,0
55—74 -vuotiaat 24,8 27,0 28,0
75+ -vuotiaat 14,9 17,6 18,0
Miehet (20—74 -vuotiaat) 26,9 31,5 33,0
Naiset (20—74 -vuotiaat) 30,9 30,1 32,0
       
Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %5)      
11-vuotiaat      
— tytöt 26 33 35
— pojat 36 46 48
13-vuotiaat      
— tytöt 15 21 23
— pojat 22 31 33
15-vuotiaat      
— tytöt 9 13 15
— pojat 11 21 24
20—54 -vuotiaat      
— miehet 15,4 18,0 20,0
— naiset 19,6 17,6 19,0
       
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (metriä)6) 2 423 2 407 2 400
       
Arvokisamitalit, lkm      
Olympiakisat - 1 5
Paralympiakisat   3  
MM-kisat      
— olympialajit 8 7 10
— ei-olympialajit 157 90 120
— paralympialajit 19 3 10
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) 143 130 130

1) Kouluterveyskysely, (THL). Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?" Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2016 luvut perustuvat vuoden 2015 tuloksiin.

2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa” -vastanneiden osuus.

3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.

4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, (THL). "Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?" Kysymyspatterissa esitettiin mm. "liikunta- tai urheiluseura". Tarkastelussa on kysymyspatterin kohtaan "liikunta- tai urheiluseura" arvolla 1 tai 2 vastanneiden osuus. Luku saattaa sisältää seuroissa tapahtuvan liikkumisen lisäksi myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

5) Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).

6) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista, sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi ja nuorten luottamus oman ikäluokkansa taloudellisen tilan parantamiseen on heikentynyt selvästi. Toisaalta suomalaisten nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vahvistunut.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
       
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat      
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % 57 57 57
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % 56 56 56
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat      
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % 90 90 90
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % 9 9 8
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa      
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % 35 35 30
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat      
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % 13 9 8
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % 79 83 85
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) 52 300 48 100 47 000
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2016
TP
2017
TA
2018
TAE
2017/2018
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 707 830 711 542 703 168 -8 374
29.10.31 Vapaa sivistystyö 157 611 146 270 152 833 6 563
29.20.30 Ammatillinen koulutus1) 717 763 721 415 768 271 46 856
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 33 331 25 141 5 048 -20 093
29.80.30 Kirjastot 3 900 3 700 3 700 -
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 106 166 103 386 105 097 1 711
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 150 18 267 17 935 -332
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 398 19 454 19 510 56
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 047 8 030 8 020 -12
Yhteensä   1 772 196 1 757 205 1 783 580 26 375
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   897 121 926 814 940 725 13 911
— Kunnat   -211 755 -74 400 -75 516 -1 117
— Kuntayhtymät   1 108 875 1 001 214 1 016 242 15 028
Yksityiset   875 075 830 391 842 855 12 464

1) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asteittain vuodesta 2018 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2018.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n mukaisesti Veikkaus Oy:n tuotosta 53 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Lain 18 §:n mukaan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2018 on 537,200 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 27,3 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2018 yhteensä 564,500 milj. euroa eli noin 18,8 milj. euroa enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 106,5 milj. euroa, momenteilta 29.80.52 ja 29.80.96 taiteen tukemiseen 244,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 158,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 54,8 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 ehdotetaan 1 196,2 milj. euroa, josta 564,5 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TA
2018
TAE
                 
Tiede 388,3 409,9 398,8 308,6 258,3 424,9 450,7 497,3
— voittovarat 100,3 101,2 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,5
— budj.varat2) 288,0 308,7 296,6 205,4 156,1 321,7 346,3 390,8
                 
Taide 425,1 432,6 451,8 458,3 470,3 458,6 463,3 456,6
— voittovarat 220,3 222,4 224,6 237,0 236,9 233,3 233,6 244,3
— budj.varat 204,8 210,2 227,2 221,3 233,4 225,4 229,7 212,3
                 
Liikunta 142,5 153,6 151,7 187,4 188,5 154,9 162,9 166,5
— voittovarat 141,9 150,9 151,6 147,3 148,0 147,1 154,1 158,9
— budj.varat 0,6 2,7 0,1 40,1 40,5 7,8 8,8 7,5
                 
Nuoriso 65,2 71,8 73,9 74,3 74,4 73,1 77,8 75,8
— voittovarat 51,5 51,9 52,4 52,8 53,0 52,7 53,6 54,8
— budj.varat 13,7 19,9 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,0
Voittovarat yhteensä 514,0 526,4 530,8 539,5 540,1 536,3 545,7 564,5

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat rahapelitoiminnan voittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Rahapelitoiminnan
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 627 000 1 113 000 4 740 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 70 673 000 276 665 000 347 338 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille 58 482 000 46 615 000 105 097 000
Liikunnan koulutuskeskukset (valtakunnalliset) 16 914 000 529 000 17 443 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 7 127 000 19 523 000 26 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 200 000 700 000 900 000
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on kasvanut. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Kestävä kehitys

Osana kestävän kehityksen globaalia toimintaohjelmaa yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen painopistealueella yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahoista vuonna 2018 kohdistetaan 30 milj. euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen. Valtionavustuksella pyritään vahvistamaan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteillä edistetään osaltaan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla mm. rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.

Osana yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan korkeakoulut edistävät perusrahoituksellaan kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan. Kestävä kehitys on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä vuosien 2017—2020 sopimustavoitteissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
29.10.01 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus 1,1 2,7
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 348,3 343,3
29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — tutkimushankevaltuus - 33,0
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 2,3 1,3

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 241 149 246 037 243 800 -2 237 -1
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 731 18 021 17 264 -757 -4
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 59 793 60 280 58 458 -1 822 -3
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 345 6 972 7 453 481 7
(04.) Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 3 543 3 058 3 058 0
(22.) Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 29 070 28 540 28 601 61 0
50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 1 148 1 537 1 337 -200 -13
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 321 3 313 3 313 0
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) 114 000 114 000 114 000 0
53. Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v) 2 190 8 090 8 090 0
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 2 008 2 226 2 226 0
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 934 458 941 604 942 525 921 0
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 082 42 183 40 854 -1 329 -3
(02.) Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 0
20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 18 097 34 016 38 407 4 391 13
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 707 830 711 542 703 168 -8 374 -1
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 157 611 146 270 152 833 6 563 4
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 7 839 7 593 7 263 -330 -4
(52.) Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha) 0
20. Ammatillinen koulutus 767 995 763 042 807 986 44 944 6
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 171 7 975 7 930 -45 -1
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 8 730 8 511 26 737 18 226 214
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 717 763 721 415 768 271 46 856 6
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha) 33 331 25 141 5 048 -20 093 -80
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 200 983 3 323 287 3 302 782 -20 505 -1
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 821 12 081 11 605 -476 -4
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 045 17 850 17 031 -819 -5
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 260 1 145 1 113 -32 -3
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 733 1 681 1 648 -33 -2
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 55 713 91 981 141 821 49 840 54
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 8 500 8 500 8 500 0
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 828 725 1 795 674 1 767 428 -28 246 -2
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) 227 587 238 331 276 665 38 334 16
(52.) Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 31 679 0
53. Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 103 196 104 383 106 497 2 114 2
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) 33 969 47 000 54 379 7 379 16
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 859 975 834 915 826 250 -8 665 -1
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 17 781 19 746 19 845 99 1
86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha) 24 000 24 000 0
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 150 000 46 000 -104 000 -69
70. Opintotuki 877 520 781 458 588 895 -192 563 -25
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 643 621 613 -8 -1
52. Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) 28 227 40 200 54 200 14 000 35
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 767 737 655 881 449 326 -206 555 -31
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 30 978 31 456 31 456 0
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 49 935 53 300 53 300 0
80. Taide ja kulttuuri 458 615 463 304 456 612 -6 692 -1
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 362 4 052 3 966 -86 -2
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 192 2 121 2 277 156 7
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 731 23 093 19 316 -3 777 -16
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 448 4 937 4 866 -71 -1
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 491 6 080 5 969 -111 -2
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) 17 846 18 848 18 960 112 1
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) 15 042 15 400 15 686 286 2
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) 3 900 3 700 3 700 0
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 51 091 48 781 46 615 -2 166 -4
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 8 000 8 000 8 000 0
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) 240 252 252 0
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 20 313 26 648 26 648 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 9 821 8 293 7 350 -943 -11
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 13 995 14 615 14 615 0
52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 233 261 233 589 238 294 4 705 2
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 24 549 27 257 27 671 414 2
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 200 1 950 1 950 0
(56.) Ylimääräinen valtionavustus Pietari-säätiölle Suomen Pietarin instituutin ja Pietarin suomalaisen koulun toiminnan turvaamiseen (kiinteä määräraha) 375 0
(59.) Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) 10 000 10 000 -10 000 -100
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 739 739 0
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 7 019 4 899 3 688 -1 211 -25
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 0 50 50 0
96. Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v) 6 000 6 000 0
90. Liikuntatoimi 154 944 162 923 166 468 3 545 2
30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 7 000 7 000 7 000 0
50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 147 120 154 097 158 939 4 842 3
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) 824 1 826 529 -1 297 -71
(55.) Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v) 0
91. Nuorisotyö 73 102 77 770 75 793 -1 977 -3
50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 52 729 53 617 54 770 1 153 2
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 19 673 20 003 19 523 -480 -2
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 700 4 150 1 500 -2 650 -64
Yhteensä 6 708 766 6 759 425 6 584 861 -174 564 -3
  Henkilöstön kokonaismäärä 2 606 2 465 2 431