Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Kestävällä pohjalla oleva talous ja kansainvälinen kilpailukyky tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kestävää kehitystä sekä kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Suomi vaikuttaa tavoitteellisesti toimintaympäristöönsä osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteisöä.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa Ison-Britannian eroprosessi ja sisäinen poliittinen kehitys monessa jäsenmaassa sekä EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.

Väestönkehitys ja muuttoliikkeet sekä ns. neljäs teollinen vallankumous — ml. teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio, talouden globalisaatio ja kansainväliset arvoverkot — vaikuttavat Suomeen sekä suoraan että välillisesti. Samanaikaisesti maailmankauppaa rajoittavat toimenpiteet ja sisäänpäin kääntyminen ovat kasvussa. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys, ruokaturva ja köyhyys sekä muutokset energian tuotannossa vaikuttavat globaaliin toimintaympäristöön. Yhteiskuntien välinen ja sisäinen polarisaatiokehitys lisää konfliktiriskejä. Vaikeat ja usein pitkittyneet konfliktit ja ääriliikkeiden toiminta pahentavat turvallisuustilannetta ja estävät kehitystä monissa maissa. Terrorismi on vakava kansainvälinen ongelma. Konfliktit, köyhyys ja ilmastonmuutoksen seuraamukset lisäävät pakolaisuutta ja humanitaarisen avun tarve on noussut entistä suuremmaksi. Kaikki tämä lisää myös länsimaisten demokratioiden haavoittuvuutta. Tarve tehokkaammalle kansainväliselle yhteistyölle on entisestään kasvanut.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset painopistealueet ovat:

  • — Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen työskentelemällä Suomen, sen lähialueiden ja kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi
  • — Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen
  • — Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen, suomalaisyritysten osallistumisen kansainväliseen kauppaan ja arvoketjuihin tukeminen
  • — Ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä demokratian vahvistamiseksi työskenteleminen
  • — Agenda 2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Ulkoasiainhallinto edistää toiminnallaan yhtenäistä, vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia, joka keskittyy erityisesti kasvuun ja turvallisuuteen. Konkreettisia tuloksia tavoitellaan erityisesti sisämarkkinoiden syventämisessä, vapaakaupan edistämisessä, Euroopan unionin kehittämisessä turvallisuusyhteisönä, Euroopan unionin ulkoisen toiminnan ja puolustusyhteistyön vahvistamisessa ja muuttoliikkeen hallinnassa ja kestävässä kehityksessä
  • — Ulkoasiainhallinto syventää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Suomen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön ja yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden sekä alueen muiden maiden kanssa lisää Pohjolan ja Itämeren alueen turvallisuutta, hyvinvointia ja vakautta. Ulkoasiainhallinto kehittää laaja-alaisesti Suomen ja Naton yhteistyötä
  • — Ulkoasiainhallinto tiivistää poliittista ja taloudellista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa
  • — Ulkoasiainhallinto rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Ulkoasiainhallinto vaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionin yhteisiin Venäjä-linjauksiin, jotka ovat Suomen toiminnan perusta. EU:n ja Venäjän yhteistyön paranemisen edellytyksenä on, että Venäjä noudattaa kansainvälistä oikeutta ja muita kansainvälisiä sitoumuksiaan
  • — Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia yhteistyössä alueen valtioiden kanssa. Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017—2019 hyödynnetään niin neuvoston aseman vakiinnuttamisessa kuin Suomen kansallisten intressien eteenpäinviemisessä
  • — Suomi myötävaikuttaa kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen sekä yhteiskuntien jälleenrakentamiseen vaikuttaen myös pakotetun muuttoliikkeen perussyihin. Suomi tukee pakolaisten kauttakulku- ja lähialueiden vastaanottajamaiden kantokyvyn vahvistamista. Ulkoasiainhallinto edistää kansallisten ja EU-tason ratkaisujen löytämistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa. Rauhanvälitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteenä vahvistuu
  • — Suomen kyky vastata terrorismi-, kyber- ja hybridiuhkiin vahvistuu kansainvälisen yhteistyön kautta
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa siihen, että kansainväliseen oikeuteen nojautuva monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä vahvistuu ja sääntöpohjainen yhteistyö syvenee
  • — Ulkoasiainhallinto vaikuttaa Euroopan unionin kauppapoliittisiin tavoitteisiin siten, että taloudellisen globalisaation kannalta tärkeät monenkeskiset, alueelliset ja kahdenväliset järjestelmät vahvistuvat; keskeistä on, ettei unionin kauppapolitiikka siirry protektionistisempaan suuntaan ja että erityisesti pienten kansantalouksien asema ja kilpailukyky vahvistuu kansainvälisissä arvoketjuissa
  • — Ulkoasiainhallinnon Team Finland -kokonaisuus rakennetaan kattavaksi yrityspalvelupaketiksi, joka toimii saumattomasti yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa tavalla, joka lisää ulkomaankaupan piirissä olevien pk-yritysten määrää ja Suomen vientiä
  • — Ulkoasiainhallinto tukee ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja demokratian toteutumista kaikilla politiikkalohkoilla
  • — Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka ja taloudelliset ulkosuhteet edistävät johdonmukaisesti Agenda 2030:n toimeenpanoa vuonna 2017 laaditun selvityksen pohjalta annettujen tavoitteiden mukaisesti. Suomi edesauttaa kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamista.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2018 aikana edelleen kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen.

Kestävä kehitys

Ulkoasiainministeriö edistää valtioneuvoston selonteon (VNS 1/2016 vp) ja Agenda 2030:n toimeenpanoa sekä kehitysyhteistyössä että omassa toiminnassaan. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat Agenda 2030:n toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia. Ulkoasianministeriö koordinoi selonteon edellyttämän arvion siitä, miten Suomen ulkopolitiikka kaikilla hallinnonaloilla edistää Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamista, ja miten toiminnan johdonmukaisuutta voitaisiin kehittää. Suomen kehityspolitiikan neljä painopistealuetta ovat osa Agenda 2030:n toimeenpanoa. Nämä painopisteet ovat naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen; kehitysmaiden talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky, sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Ulkoasiainhallinnon sisäisessä toiminnassa Agenda 2030:n tavoitteita toteutetaan ulkoasiainhallinnon ympäristöstrategian ja -ohjelman muodossa. Ulkoasiainministeriö on liittynyt Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimukseen kolmella sitoumuksella. Ympäristöohjelman seurantamekanismin parantamisen tavoitteena on seurata entistä tarkemmin vuoteen 2020 ulottuvan ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa. Ministeriö kannustaa edustustoja liittymään kansalliseen kestävän kehityksen sitoumukseen paikalliset olosuhteet ja ominaispiirteet huomioivalla tavalla. Lisäksi Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksesta osallistavana ja ainutlaatuisena mallina viestitään aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 365,76 411,48

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Ulkoasiainhallinto 250 897 247 730 243 384 -4 346 -2
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 224 930 220 484 218 638 -1 846 -1
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) 2 282 982 -1 300 -57
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 1 155 1 155 1 155 0
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 13 412 16 059 16 059 0
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 9 900 7 750 6 550 -1 200 -15
(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 0
10. Kriisinhallinta 70 395 65 134 67 923 2 789 4
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) 56 446 49 774 52 563 2 789 6
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) 13 949 15 360 15 360 0
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 644 343 675 195 686 266 11 071 2
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 504 343 535 195 546 266 11 071 2
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 0 10 000 10 000 0
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) 140 000 130 000 130 000 0
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 89 498 91 278 94 332 3 054 3
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) 1 337 1 341 1 341 0
51. Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) 24 45 45 0
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 86 961 86 992 90 046 3 054 4
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) 100 100 100 0
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 600 1 800 1 800 0
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) -525 1 000 1 000 0
Yhteensä 1 055 133 1 079 337 1 091 905 12 568 1
  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 412 1 417 1 401    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2018 enintään noin 520 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä noin 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2018 noin 940 henkilöä.