Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala turvaa kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille.

Toimintaympäristön kuvaus

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa, makea vesi sekä eläimet. Ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden merkitys osana biotaloutta on merkittävä ilmastonmuutoksen hidastajana, luonnonvarojen säilyttäjänä ja niiden tilan parantajana sekä virkistysmahdollisuuksien lisääjänä.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja tehokas kierrätys. Tehostamalla alkutuotannosta, elintarviketeollisuuden prosesseista ja yhdyskuntien jätteistä peräisin olevien ravinteiden talteenottoa ja järjestämällä tarkoituksenmukainen kustannustehokas kierrätys sekä edistämällä sektorirajat ylittäviä tuotannollisia prosesseja luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, parannetaan ravinneomavaraisuutta sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Ministeriön tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja huolehditaan ruoan huoltovarmuudesta.

Luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, ilmastonmuutos, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys sekä maaseudun elinkeino- ja väestörakenteen muutos vaikuttavat olennaisesti ministeriön toimialaan. Ministeriö koordinoi kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon ja koko ruokajärjestelmän tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia kannattavalle liiketoiminnalle ja elinkeinojen kehittymiselle.

Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua
  • — Edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät
  • — Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
  • — Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla
  • — Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan toimenpiteet toteuttavat valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon toimeenpanoa, erityisesti painopisteen 1 osalta: Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi. Toimeenpanoa vauhditetaan hallituksen kärkihankerahoituksella, jota vuonna 2018 on käytettävissä 63,5 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -painopistealueen kärkihankerahoitusta käytetään suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, suomalaisten elintarvikkeiden vientimarkkinoiden avaamiseen, puun käytön lisäämiseen ja monipuolistamiseen, veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämiseen, vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseen sekä ravinteiden kierrätyksen, talteenoton ja hyödyntämisen lisäämiseen. Lisäksi vuodelle 2018 osoitetaan 0,77 milj. euron lisärahoitus Metsähallituksen luontomatkailun edellytysten vahvistamiseen osana hallituksen toimintasuunnitelman Matkailu 4.0 -hanketta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 67,5 67,51)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 154,3 118,51)
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)    
  — myöntämisvaltuus 30,0 30,0
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuudet 20,0 20,01)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus - 2,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 59,0 59,0

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2016—2018

    v. 2016
tilinpäätös
1000 €
v. 2017
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2018
esitys
1000 €
 
Muutos 2017—2018
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 132 912 127 431 132 162 4 731 4
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 645 23 124 24 010 886 4
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 78 632 70 801 69 804 -997 -1
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 343 1 343 1 343 0
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 420 5 120 4 700 1119
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 24 536 27 390 27 532 142 1
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 3 756 4 353 4 353 0
10. Maaseudun kehittäminen 295 689 372 572 413 879 41 307 11
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 54 800 71 976 75 276 3 300 5
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 10 965 14 000 25 000 11 000 79
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 72 630 57 230 58 330 1 100 2
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 67 767 67 767 67 767 0
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 35 000 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 873 5 366 3 466 -1 900 -35
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 696 1 843 1 843 0
54. Hevostalouden edistäminen hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen tarkoitetulla rahapelitoiminnan tuotolla (siirtomääräraha 2 v) 872 39 772 40 092 320 1
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 913 3 905 3 305 -600 -15
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 523 1 273 2 000 727 57
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 40 650 109 440 136 800 27 360 25
20. Maa- ja elintarviketalous 1 858 019 1 834 993 1 796 020 -38 973 -2
02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 927 39 941 38 125 -1 816 -5
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 250 24 202 22 178 -2 024 -8
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 5 329 6 028 5 948 -80 -1
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 321 700 327 900 325 400 -2 500 -1
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 587 810 540 000 531 130 -8 870 -2
(42.) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 4 500 0
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 300 043 300 043 290 710 -9 333 -3
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 546 888 551 888 518 738 -33 150 -6
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 305 4 605 5 705 1 100 24
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 299 4 419 3 169 -1 250 -28
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 350 200 200 0
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 11 000 30 000 49 000 19 000 63
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 617 5 767 5 717 -50 -1
40. Luonnonvaratalous 189 863 194 781 198 877 4 096 2
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 000 0
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 13 519 13 520 13 520 0
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 14 780 16 880 14 880 -2 000 -12
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 7 136 7 136 8 486 1 350 19
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 702 1 245 1 745 500 40
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 4 575 1 175 35
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 8 000 7 900 8 450 550 7
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 52 653 56 230 56 230 0
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 027 3 027 5 027 2 000 66
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 40 800 41 200 39 400 -1 800 -4
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 130 10 130 11 920 1 790 18
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 550 8 850 10 100 1 250 14
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 279 1 332 1 132 -200 -15
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 837 20 881 20 362 -519 -2
83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 50 50 50 0
64. Metsähallitus 5 754 5 514 6 454 940 17
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 754 5 514 6 454 940 17
70. Maanmittaus ja tietovarannot 52 429 48 752 47 137 -1 615 -3
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 47 929 45 352 43 137 -2 215 -5
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 4 500 3 400 4 000 600 18
Yhteensä 2 534 666 2 584 043 2 594 529 10 486 0
  Henkilöstön kokonaismäärä 4 240 4 183 4 174