Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
               
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista .. .. .. 39 451) 50 55
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)              
— kuntajohdossa .. .. .. 61 651) 68 70
— perusterveydenhuollossa .. .. 54 .. 60 69 70
— liikuntatoimessa .. .. 55 .. 62 65 68
— perusopetuksessa .. 63 .. 66 651) 68 70
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 59,8 60,4 60,5 60,9 61,0 61,2
— miehet 58,6 59,7 60,3 60,4 60,9 61,0 61,2
— naiset 58,9 59,9 60,4 60,5 60,8 60,9 61,1
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,6 7,2 7,2 6,3 6,3 6,2
— miehet 9,1 7,7 7,2 7,1 6,2 6,2 6,1
— naiset 8,3 7,5 7,2 7,4 6,5 6,4 6,4
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,6 4,5 4,6 4,5 4,4 4,4
— miehet 3,6 4,1 4,0 3,9 3,8 3,7 3,6
— naiset 4,5 5,2 4,9 5,2 5,2 5,0 5,0
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92 92 .. .. 94 94 95
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 30,0 29,0 30,2 31,1 30,03) 29,5 29,3
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) .. 5 701 5 484 4 429 4 5101) 4 500 4 400
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 6,7 7,1 8,3 8,7 9,2 11,0
Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,4 30,6 30,0 31,21) 32,1 32,5
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 9 916 10 166 10 143 10 4001) 10 700 10 800
Sosiaalimenojen rahoitus, %              
— verovaroin 43,1 45,0 46,1 46,0 45,61) 45,2 44,8
— työnantajat 37,6 37,3 35,8 35,4 35,61) 35,8 36,0
— muu 19,3 17,7 18,1 18,6 18,81) 19,0 19,2
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 55,0 54,4 54,8 55,01) 49,5 50,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
               
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %              
— miehet 37,6 35,0 36,8 35,6 33,4 32,9 32,3
  — 0—12 vuotta koulutusta 42,4 40,5 38,8 40,2 38,6 38,0 37,3
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 27,0 30,1 27,6 25,6 25,1 24,7
— naiset 33,7 34,0 32,9 32,1 32,8 32,4 32,0
  — 0—12 vuotta koulutusta 38,6 36,3 36,5 38,6 37,6 38,0 38,5
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 30,5 29,4 27,5 26,9 25,7 24,5
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % 16 19 17 17 171) 16 15
Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 79,8 80,0 80,4 80,61) 80,8 81,0
— miehet 74,1 76,5 76,7 77,2 77,51) 77,7 78,0
— naiset 81,0 83,1 83,2 83,5 83,71) 83,9 84,0
25-vuotiaan elinajanodote              
— miehet 49,7 52,4 52,6 52,91) 53,21) 53,5 53,8
   — perusasteen koulutus 47,4 49,2 49,7 50,01) 50,41) 50,8 51,2
   — keskiasteen koulutus 50,1 52,3 52,4 52,61) 52,81) 53,0 53,2
   — korkea-asteen koulutus 54,0 55,6 55,9 56,11) 56,31) 56,5 56,7
— naiset 56,1 59,0 59,0 59,11) 59,21) 59,3 59,4
   — perusasteen koulutus 54,6 56,9 56,6 56,61) 56,61) 56,6 56,6
   — keskiasteen koulutus 57,2 59,0 59,1 59,21) 59,31) 59,4 59,5
   — korkea-asteen koulutus 58,4 60,2 60,3 60,41) 60,61) 60,7 60,9
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)              
— miehet 76 84 841) 87 861) 86 87
— naiset 72 78 781) 79 801) 80 82
Päivittäin tupakoivien osuus, %              
— miehet (25—64-v.) 28,3 23,3 24,1 23,4 21,0 20 19
— naiset (25—64-v.) 19,9 16,5 15,3 14,9 14,5 13 12
— pojat (8.—9. lk) 25 17 17 17 151) 14 13
— tytöt (8.—9. lk) 22 14 14 14 131) 12 11
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,2 10,0 10,1 9,6 9,6 9,6
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %              
— miehet 58,4 65,5 62,7 65,0 63,3 62 62
— naiset 41,2 46,8 48,3 48,3 47,9 46 45
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)              
— miehet 1 170 950 921 8681) 875 852 829
— naiset 368 341 291 2551) 2771) 269 262
Pienituloisten3) osuus, %              
— koko väestö 10,5 13,2 13,7 13,2 13,21) 13,3 13,3
— lapset 8,8 11,5 11,8 11,1 11,11) 11,2 11,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 161 842 164 154 167 364 180 665 190 000 189 000
Toimeentulotukea saaneet, lkm              
— kotitaloudet 271 686 238 755 240 257 239 212 240 2001) 250 000 250 000
— henkilöt 454 353 377 688 375 152 371 898 372 3101) 388 000 388 000
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,1 2,2 2,2 2,21) 1,8 ..
  — miehet 2,7 2,4 2,5 2,5 2,51) 2,2 ..
  — naiset 2,0 1,7 1,8 1,8 1,81) 1,6 ..
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), % 24,9 25,5 25,9 25,9 26,01) 26,1 26,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 5,1 4,8 4,7 4,71) 4,7 4,7
— 18—24 v. pojat 5,4 6,5 6,0 5,8 5,81) 5,8 5,8
— 18—24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,6 3,61) 3,6 3,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,8 82,8 83,2 83,15) 83,3 83,5
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta) .. .. 33 .. 32 40 40
Hoitoon pääsy              
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 3 748 1 245 751 938 1 000 1 000
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) .. 66 72 77 81 80 80
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm .. 7 600 12 100 14 000 7 205 7 200 7 200
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm .. 84 136 73 64 50 50
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä .. 2 359 2 204 2 214 2 073 2 100 2 100
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)              
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v. .. 30 28 42 30 30 30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v. .. 5 700 4 813 5 382 5 256 5 200 5 200
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %              
— säännöllinen kotihoito2) 11,8 11,3 11,8 12,2 11,9 13,1 13,6
  — miehet 8,7 8,4 8,9 9,3 8,9 10,2 10,7
  — naiset 13,2 12,8 13,4 13,9 13,5 15,0 15,6
— tehostettu palveluasuminen 1,7 5,1 5,6 5,9 6,31) 6,7 7,1
  — miehet 1,1 3,3 3,7 3,9 4,21) 4,5 4,8
  — naiset 2,0 6,0 6,7 7,1 7,71) 8,2 8,8
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 5,4 4,7 4,4 3,91) 3,4 2,9
  — miehet 5,6 3,8 3,3 3,1 2,81) 2,4 2,1
  — naiset 9,6 6,3 5,5 5,1 4,51) 3,9 3,3
— omaishoidontuki 3,0 4,1 4,2 4,4 4,5 4,7 4,9
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 008 4 310 4 630 4 844 4 984 4 991
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 6,8 6,0 6,5 6,3 6 6
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % .. .. 3,6 .. 3,2 3,2 3,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta              
— äitiysneuvolalääkärit .. 55 .. 62 641) 66 66
— lastenneuvolalääkärit .. 13 .. 20 251) 28 30
— koululääkärit .. 4 .. 6 81) 10 12
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat .. 52 .. 59 601) 62 62
— lastenneuvolan terveydenhoitajat .. 29 .. 34 381) 40 42
— kouluterveydenhoitajat .. 60 .. 75 781) 80 82
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)              
— äitiysneuvolassa .. 50 .. 87 881) 89 90
— lastenneuvolassa .. 47 .. 84 861) 86 88
— kouluterveydenhuollossa .. 49 .. 75 771) 79 81
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 41 300 54 000 57 200 61 200 71 800 77 500
— miehet 47 500 23 800 32 900 34 100 36 000 42 600 46 000
— naiset 39 300 17 500 21 100 23 100 25 100 29 200 31 500
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,3 1,4 1,41) 1,5 1,5
— pojat 1,0 1,3 1,4 1,4 1,51) 1,5 1,5
— tytöt 0,9 1,2 1,3 1,3 1,41) 1,4 1,5
Asunnottomat, lkm 10 000 8 150 7 880 7 570 7 850 8 090 8 170
— miehet 8 250 6 560 6 490 5 990 5 950 6 000 6 070
— naiset 1 750 1 590 1 390 1 580 1 890 2 090 2 100
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 37 554 35 569 35 563 42 571 40 460 39 000 38 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 2,9 3,6 3,7 3,8 3,9 4,0

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

  2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
               
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 595 2 572 2 453 2 4281) 2 404 2 380
— miehet .. 1 750 1 649 1 610 1 5941) 1 578 1 562
— naiset .. 845 923 843 8351) 826 818
Vesivälitteiset epidemiat              
— epidemioiden lkm 7 4 2 5 2 5 5
— sairastuneet henkilöt 6 428 213 38 70 53 100 100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 .. 81) 81) 5,6 5,8 5,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste .. 24,1 29,6 22,4 26,4 - -
Työeläkerahastot/bkt, % 50,2 72,5 77,7 72,2 77,7 79,2 79,3

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

  2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 20141)
                 
Lapsilisä                
— 1. lapsi 100 100 100 100 100 104 104 104
— 2. lapsi 111 111 111 111 111 115 115 115
— 3. lapsi 131 131 141 141 142 147 147 147
— yksinhuoltajakorotus 37 47 47 47 47 49 49 49
Lasten kotihoidon tuki                
— hoitoraha 294 294 314 314 316 327 337 342
— seuraavasta alle 3-v. 94 94 94 94 94 98 101 102
— muista alle kouluikäisistä 60 60 60 60 61 63 65 66
— hoitolisä 168 168 168 168 169 175 180 183
Yksityisen hoidon tuki                
— hoitoraha 137 137 160 160 161 167 171 174
— hoitolisä 135 135 135 135 135 140 144 146
Osittainen hoitoraha 70 70 70 90 90 94 96 98
Vanhempainpäiväraha                
— minimi 380 380 551 551 553 574 594 603
— keskimäärin, miehet 1 620 1 747 1 858 1 936 1 997 2 035 2 097 2 181
— keskimäärin, naiset 1 170 1 241 1 342 1 398 1 427 1 467 1 513 1 563
Sairauspäiväraha                
— minimi (55 päivän jälkeen) 380 380 551 551 553 574 594 603
— keskimäärin, miehet 1 228 1 277 1 368 1 429 1 421 1 461 1 508 1 550
— keskimäärin, naiset 1 075 1 110 1 184 1 235 1 249 1 292 1 333 1 370
Työmarkkinatuki 514 527 551 551 553 674 698 708
Työttömän peruspäiväraha 514 527 551 551 553 674 698 708
Työttömien ansiopäiväraha                
— keskimäärin, miehet 1 201 1 234 1 326 1 401 1 409 1 514 1 565 ..
— keskimäärin, naiset 922 945 1 017 1 071 1 082 1 159 1 184 ..
Kansaneläke, yksinäinen 525 558 584 584 586 609 630 639
Takuueläke         688 714 739 749
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 507 1 557 1 659 1 687 1 728 1 809 .. ..
— naiset 971 1 000 1 071 1 097 1 133 1 195 .. ..
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 117 1 077 1 117 1 119 1 121 1 149 .. ..
— naiset 934 891 927 929 934 962 .. ..
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 814 1 793 1 922 1 974 1 947 2 025 .. ..
— naiset 1 250 1 199 1 326 1 365 1 370 1 441 .. ..
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)                
— miehet 1 044 1 018 1 090 1 126 1 174 1 192 .. ..
— naiset 841 809 842 884 907 943 .. ..
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 390 399 417 417 419 461 477 ..

1) Vuoden 2014 lopulliset euromäärät vahvistetaan 14.10.2013.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Hallinto 82 340 85 947 91 454 5 507 6
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 262 41 190 40 903 -287 -1
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 365 2 243 2 244 1 0
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 237 4 534 4 537 3 0
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 301 600 600 0
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 548 548 548 0
21. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 26 100 1 070 970 970
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 10 470 11 800 16 330 4 530 38
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 18 598 20 900 20 900 0
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 532 4 032 4 322 290 7
02. Valvonta 44 246 41 376 43 902 2 526 6
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 960 13 872 16 372 2 500 18
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 743 12 120 11 736 -384 -3
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 147 3 584 5 494 1 910 53
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 9 896 10 300 10 300 0
(66.) Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 -1 500 -100
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 117 645 117 488 112 891 -4 597 -4
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 69 796 70 198 68 319 -1 879 -3
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 369 37 964 36 842 -1 122 -3
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 10 480 9 326 7 730 -1 596 -17
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 476 454 2 548 938 2 614 900 65 962 3
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) 11 500 11 800 11 800 0
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 481 500 1 483 300 1 483 100 -200 0
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 2 379 2 500 2 900 400 16
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 20 700 20 250 19 200 -1 050 -5
54. Asumistuki (arviomääräraha) 603 900 655 800 714 100 58 300 9
55. Elatustuki (arviomääräraha) 172 380 180 900 185 800 4 900 3
56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 30 396 34 966 38 300 3 334 10
60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha) 153 700 159 422 159 700 278 0
20. Työttömyysturva 2 265 149 2 653 236 2 705 026 51 790 2
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 13 238 26 486 26 486 0
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 850 000 1 104 600 962 850 -141 750 -13
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 167 000 175 350 234 680 59 330 34
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 1 143 680 1 253 000 1 373 700 120 700 10
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 43 000 43 000 55 160 12 160 28
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 48 232 50 800 52 150 1 350 3
30. Sairausvakuutus 1 323 951 1 243 000 1 295 872 52 872 4
28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 1 272 1 272 0
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 323 951 1 243 000 1 294 600 51 600 4
40. Eläkkeet 4 279 873 4 460 508 4 539 700 79 192 2
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 54 100 58 358 62 000 3 642 6
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 564 900 580 000 608 000 28 000 5
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 29 100 70 000 100 000 30 000 43
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 1 246 2 389 3 000 611 26
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 020 15 761 17 200 1 439 9
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) 3 615 506 3 734 000 3 749 500 15 500 0
50. Veteraanien tukeminen 302 338 301 356 273 334 -28 022 -9
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 605 1 550 1 450 -100 -6
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 42 031 38 500 31 300 -7 200 -19
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 156 219 149 833 135 121 -14 712 -10
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 65 207 68 207 66 207 -2 000 -3
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100 0
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 80 70 60 -10 -14
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500 0
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 30 588 30 588 23 988 -6 600 -22
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 6 008 8 608 2 600 43
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 529 129 555 267 540 381 -14 886 -3
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 200 500 500 0
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 17 500 17 900 11 500 -6 400 -36
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 36 000 31 000 30 000 -1 000 -3
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 105 998 110 240 110 440 200 0
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 7 716 10 500 13 200 2 700 26
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 308 855 345 350 332 150 -13 200 -4
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 480 480 0
(37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 20 000 0
(38.) Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) 5 757 -5 757 -100
(39.) Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 0
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 22 460 23 740 32 811 9 071 38
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 500 3 000 -500 -14
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300 0
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 61 217 61 307 59 320 -1 987 -3
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 720 27 675 27 738 63 0
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22 890 24 390 22 890 -1 500 -6
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 000 930 930 0
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 660 660 660 0
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 100 3 780 3 130 -650 -17
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 900 2 900 2 900 0
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 947 972 1 072 100 10
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 225 713 223 740 225 040 1 300 1
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 206 673 205 000 206 000 1 000 0
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600 1 700 -900 -35
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 300 0
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 16 140 17 040 900 6
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 282 180 301 000 308 000 7 000 2
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 282 180 301 000 308 000 7 000 2
Yhteensä 11 990 235 12 593 163 12 809 820 216 657 2
  Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1) 3 646 3 634 3 658    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan osuus on 1 596 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 371 henkilötyövuotta.