Talousarvioesitys 2015
Selvitysosa:
Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.
Sisäministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.
Sisäministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Sisäministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoinnista ja toimii rahastojen hallinnoinnista vastaavana kansallisena viranomaisena.
Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 528 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen
2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:
- — Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2012—2015.
- — Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
- — Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäministeriön vastuualueelle.
- — Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
- — Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.
- — Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.
Henkisten voimavarojen kehittäminen
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 251 | 240 | 229 |
Sairauspoissaolot (pv/htv) | 8,0 | 7,5 | 7,5 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,6 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 22 641 | 22 274 | 22 028 |
Bruttotulot | 920 | 500 | 500 |
Nettomenot | 21 721 | 21 774 | 21 528 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 202 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 941 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muutosta ja kalustuksesta aiheutuvat menot (kertakorvauksen poistuminen) | -400 |
Siirto momentille 23.01.02 | -75 |
Siirto momentilta 26.01.20 | 950 |
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) | -50 |
Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) | 19 |
Uudet tuottavuustoimenpiteet | -90 |
Valtuutettujen toimintamenot (siirto momentille 25.01.03 | -187 |
Viran siirto (siirto momentille 26.20.01) | -93 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -14 |
Palkkaliukumasäästö | -38 |
Palkkausten tarkistukset | 96 |
Toimintamenojen lisäsäästö | -257 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -111 |
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) | -8 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 43 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -31 |
Yhteensä | -246 |
Momentin nimike on muutettu.
2015 talousarvio | 21 528 000 |
2014 talousarvio | 21 774 000 |
2013 tilinpäätös | 21 460 000 |
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa.
Selvitysosa:Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.
HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut ja hankkia sisäministeriön hallinnonalan yhteiset palvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut.
HALTIKin rahoitus muodostuu asiakasvirastoilta perittävistä palvelusopimusmaksuista.
HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti sekä sen laadun varmistaminen. Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa.
Palvelukohtaiset tavoitteet:
- — Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilytetään korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee.
- — Datacenterpalveluissa varmistetaan tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta.
- — Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
- — Työasemapalvelut tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittaisen palvelun.
- — Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
- — ServiceDesk-palveluiden tavoitteena on yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut.
- — Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi.
- — Yhteyspalveluyksikkö tuottaa laadukkaat puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
- — Sisäministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen.
- — Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan sekä yhdistetään lähiverkkoja suunnitellun mukaisesti.
- — Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
- — Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
- — Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä ja kehitetään käyttöön otettua toiminnanohjausjärjestelmää.
- — Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa edistämällä palvelunhallinnan prosesseja ja terävöittämällä työnohjausjärjestelmän käyttöä.
- — Yhteyspalvelun teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen.
- — Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.
Toiminnallisen tuloksellisuudentavoitteet mittareilla esitettynä | 2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
Toiminnallinen tehokkuus | |||
---|---|---|---|
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv | 227,6 | 228 | 228 |
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin) | 4,00 | 5,00 | 5,20 |
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv | 9 345 | 10 292 | 10 417 |
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%) | 87,0 | 87,5 | 87,5 |
Suoritteet ja julkishyödykkeet | |||
Tuettavat päätelaitteet, kpl | 17 300 | 16 000 | 14 000 |
Videoneuvottelut, kpl | 115 000 | 130 000 | 160 000 |
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl | 224 288 | 240 000 | 240 000 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Asiakastyytyväisyys (1—5) | 3,01 | 3,03 | 3,10 |
Henkiset voimavarat | 2013 toteutuma |
2014 tavoite |
2015 tavoite |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,3 | 3,5 | 3,5 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,6 | 8 | 7,8 |
Henkilöstö yhteensä, htv | 435 | 410 | 406 |
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa | 381 | 358 | 355 |
Naisia, %-osuus | 34,6 | 36 | 36 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 79 969 | 83 085 | 75 085 |
Bruttotulot | 77 089 | 83 064 | 75 063 |
Nettomenot | 2 880 | 21 | 22 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 189 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 230 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 1 |
Yhteensä | 1 |
2015 talousarvio | 22 000 |
2014 talousarvio | 21 000 |
2013 tilinpäätös | 921 000 |
(04.) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 25.01.03.
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 917 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Sisäiset palveluostot (TUVE) | 6 400 000 |
Verkkomaksut (S-TUVE) | 2 400 000 |
Muut sisäministeriön hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot | 117 000 |
Yhteensä | 8 917 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Muut muutokset | 40 |
Siirto momentille 26.01.01 | -950 |
S-TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto) | -3 000 |
S-TUVE-palveluiden lisäkustannukset | 2 400 |
TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto) | -5 830 |
TUVE-ylläpitomenojen lisäys | 4 700 |
TUVE-ylläpitomenot | -1 000 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -333 |
Yhteensä | -3 973 |
2015 talousarvio | 8 917 000 |
2014 talousarvio | 12 890 000 |
2013 tilinpäätös | 12 488 000 |
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 603 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)
2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen
4) siirtomenojen maksamiseen.
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.
Selvitysosa:Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset.
Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)
Vuosiohjelma | 2007—2012 | 2013 | Yhteensä |
Pakolaisrahasto | - | 1 133 | 1 133 |
Ulkorajarahasto | - | 2 700 | 2 700 |
Kotouttamisrahasto | - | 320 | 320 |
Paluurahasto | - | 450 | 450 |
Yhteensä | - | 4 603 | 4 603 |
Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01, 26.40.21 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.
Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista.
Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan.
Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.
Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt).
Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusaikataulujen täsmentyminen | -16 897 |
Yhteensä | -16 897 |
2015 talousarvio | 4 603 000 |
2014 talousarvio | 21 500 000 |
2013 tilinpäätös | 22 100 000 |
23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.
Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.
Selvitysosa:Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.
Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.
Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:
- — Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
- — Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
- — Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
- — Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta kohdistuen perustehtäviin.
Toiminnan tunnuslukuja
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 tavoite |
|
Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät | 1 545 | 2 033 | 1 500 |
Koulutettavapäivän hinta | 450 | 469 | 460 |
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat | 0,44 | 0,6 | 0,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2013 toteutuma |
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
|
Bruttomenot | 1 643 | 1 489 | 1 489 |
Bruttotulot | 70 | 50 | 50 |
Nettomenot | 1 573 | 1 439 | 1 439 |
Siirtyvät erät | |||
---|---|---|---|
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 233 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 99 |
2015 talousarvio | 1 439 000 |
2014 talousarvio | 1 439 000 |
2013 tilinpäätös | 1 439 000 |
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 288 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen
2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa
4) siirtomenojen maksamiseen.
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista.
Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustettiin EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.
Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.
Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.
Sisäisen turvallisuuden rahasto jakaantuu kahteen rahoitusvälineeseen: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen.
Rahastot, joissa on perusosa, sisältävät myös ns. muuttuvan osan. Tällöin rahastoista on mahdollista saada kansallisiin ohjelmiin perusosan lisäksi rahoituksen muuttuvaa osaa tiettyjen erityistoimen toteuttamiseen sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanottamiseen. Erityistoimista mahdollisesti saatavan rahoitusosuuden suuruus ei ole vielä tiedossa. Kunkin maan rahoitusosuudet määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa.
Uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanotosta saatava rahoitus voi kasvattaa merkittävästi Suomen rahastosta saamaa määrärahaa. Rahoitus myönnetään jäsenvaltioille kahden vuoden välein ja sen saamiseksi pakolaisten on tullut saapua Suomeen rahoituksen myöntämistä edeltävällä kahden vuoden ajanjaksolla. Yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta maksettava kertakorvaus on 6 000 euroa tai EU:n uudelleensijoittamisohjelman painopisteiden mukaisten ryhmien osalta 10 000 euroa pakolaista kohti. Jos Suomen pakolaiskiintiö säilyy vuosittain vähintään nykyisessä 750 henkilössä, joista vähintään puolet kuuluu EU:n uudelleensijoittamisohjelman painopisteiden mukaisiin ryhmiin, Suomi voi saada vuosittain 6 milj. euron rahoitusosuuden. Tämä edellyttää lisäksi, että EU:n tasolla uudelleensijoittamistoimiin kohdennettu rahoitus riittää ohjelmakauden loppuun.
Teknisen avun suuruus tulee koostumaan perusosan lisäksi noin 5 %:n osuudesta jäsenvaltiolle myönnetyn rahaston kokonaissummasta (perusosa + muuttuva osa). Teknistä apua käytetään yksinomaan rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.
Vuosina 2014—2020 toteutettavien sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan muodostuvan noin 113 milj. euroa.
Vuoden 2014 vuosiohjelmien maksatukset siirtyvät osittain vuodelle 2015 ohjelmien viivästyneen käynnistymisen takia.
Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (perusosat) (1 000 euroa)
Rahastot | |
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, perusosa | 23 489 |
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa1) | 36 935 |
Sisäisen turvallisuuden rahasto, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline | 15 682 |
1) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea.
Rahastojen arvioidut maksatukset vuonna 2015 (1 000 euroa)
Vuosiohjelmat | 2014—2015 | Yhteensä |
Sisäisen turvallisuuden rahasto | 3 288 | 3 288 |
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto | 3 000 | 3 000 |
Yhteensä | 6 288 | 6 288 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ohjelmakauden aloitus (maksatusaikataulujen arvio) | -4 192 |
Yhteensä | -4 192 |
2015 talousarvio | 6 288 000 |
2014 talousarvio | 10 480 000 |
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 61 138 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentilta 26.40.63 | 88 |
Valtori (siirto momentille 28.01.29) | -5 190 |
Yhteensä | -5 102 |
Momentin nimike on muutettu.
2015 talousarvio | 61 138 000 |
2014 talousarvio | 66 240 000 |
2013 tilinpäätös | 69 880 762 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF1), IGC2), IOM, ICMPD3), COSPAS-SARSAT4) ja ICAO PKD5)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.
IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Interpol | 526 000 |
FATF | 30 000 |
IGC | 85 000 |
IOM | 300 000 |
ICMPD | 5 000 |
COSPAS-SARSAT | 45 000 |
ICAO PKD | 26 000 |
Yhteensä | 1 017 000 |
2015 talousarvio | 1 017 000 |
2014 talousarvio | 1 017 000 |
2013 tilinpäätös | 788 280 |