Talousarvioesitys 2015
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminnalla turvataan kotimaisen ruuan tuotanto ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luodaan edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen käyttäjiä. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen määrä, saatavuus ja laatu, energian tuotantotavat ja puhtaan veden riittävyys vaikuttavat olennaisesti myös ministeriön toimialaan. Tulevaisuudessa tärkeinä haasteina säilyvät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Ne edellyttävät ratkaisuja, jotka vaikuttavat maataloustuotantoon, tuotantotekniikoihin ja -tapoihin, maankäyttöön ja energian kulutukseen. Aktiivisilla, toteuttamiskelpoisilla ja kustannustehokkailla ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimilla voidaan luoda uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle. Maa- ja metsätalousministeriö koordinoi ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisesti.
Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hillitsemisessä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ruokaketjun pidentyminen lisää elintarviketurvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruuan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Hyvä ravitsemus edistää terveyttä. Terveellinen ruokavalio sisältää tarvittavat ravintoaineet ja sopivasti energiaa. Ruuan terveysvaikutuksista, maataloustuotannon ympäristövaikutuksista sekä muista vastuullisuusnäkökulmista kiinnostuneiden kuluttajien määrä on jatkuvasti kasvanut. Luomu- ja lähiruoka ovat lisänneet suosiotaan. Ruokaketjun toiminta ja ruuan jatkojalostus perustuvat suurelta osin kotimaisten raaka-aineiden käytölle. Ruuan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin, kun ruuantuotanto säilyy lähellä. Kotimaisen ruuan tuotannon turvaamiseksi maatalouden kannattavuuden, kilpailukyvyn sekä rakenne- ja tuottavuuskehityksen ylläpitäminen on tärkeää. Sektorin kannalta on myös välttämätöntä saada uusia yrittäjiä alalle. Riittävät investoinnit ja osaamisen kehittäminen parantavat tuotannon tehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ministeriön hallinnonalan toiminnalla luodaan edellytyksiä biotalouden kehittymiselle edistämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on kehittää hajautettua biotaloutta, jonka ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Hajautetuissa ratkaisuissa raaka-aineet hyödynnetään usein lähellä tuotantopaikkaa, jolloin toiminnasta saatavat hyödyt jäävät alueelle. Ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa erilaisilla suljetun kierron toimilla, mikä vähentää riippuvuutta tuontiravinteista ja edistää samalla ympäristö- ja ilmastohyötyjä. Alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista lisätä käyttämällä maaseudun monipuolisia raaka-aineen lähteitä energian tuottamiseen. Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät palvelut luovat maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja monipuolistavat toimeentulomahdollisuuksia. Kustannustehokkaiden hajautettujen ratkaisujen aikaansaaminen vaatii toimivien markkinoiden luomista, lainsäädännöllisten ja muiden esteiden poistamista, raaka-aineiden tuotantopaikkojen selvittämistä, prosessointia markkinoitavaan muotoon sekä logistiikan ja hyödyntämispaikkojen optimointia.
Ympäristöön, luonnonvaroihin ja ruokaketjuun liittyvien hajautettujen prosessien ja tehokkaiden palveluiden kehittäminen edellyttää hyvin toimivaa logistiikkaa ja tietovarantojen hallintaa. Paikkatiedon ja paikantamisen kytkeminen kiinteäksi osaksi tuotanto- ja palveluprosesseja luo merkittäviä kehittämismahdollisuuksia kaikilla toimialoilla.
Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 prosenttia alemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on kasvanut edelleen. Energian riittävyys on haaste, joka vaatii energiansäästötoimia sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian lisäämistä. EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastuulla on lisätä uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna 2013 metsähaketta käytettiin energiaksi 8,9 milj. kuutiometriä.
Maataloussektorin päästöt (pl. maankäyttö ja energia) ovat noin 9 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöjä vähennetään useiden erilaisten toimenpiteiden avulla, mutta vähennysten aikaansaaminen on usein vähemmän kustannustehokasta kuin muilla sektoreilla. Merkittävien päästövähennysten aikaansaaminen tarkoittaisi kotimaisen maataloustuotannon vähentämistä, elintarviketuonnin kasvua ja siten tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen siirtymistä muualle. Metsät ja maankäyttösektori on nettonielu, joka sitoo noin 30—50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä. Kestävän metsätalouden harjoittaminen tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä.
Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ravinne-, kiintoaine- ja maaperän happamuudesta aiheutuvaa kuormitusta on edelleen vähennettävä. Laaja-alaisin vesiensuojeluongelma on ravinnekuormituksesta aiheutuva rehevöityminen. Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on noin 15 % luonnonhuuhtouma mukaan lukien. Itämeren koko ravinnekuormituksesta Suomen maatalouden osuus on fosforin ja typen osalta vajaat 8—9 %. Vesien tilaa parannetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisin toimenpitein sekä EU:n Itämeristrategian puitteissa.
Kaikki merkittävät maatalouden ja kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Silloin otetaan käyttöön CAP2020-uudistuksen yhteydessä sovittu suorien tukien järjestelmä sekä rahoituskauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja elinkeinokalatalouden toimintaohjelma. Myös EU:n valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 uudistettiin vuonna 2014, minkä seurauksena kansalliset tukijärjestelmät muutetaan vastaamaan uusia suuntaviivoja.
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisia Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (jäljempänä ERI-rahastot). ERI-rahastojen varoilla edistetään EU:n älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita Suomen ja EU:n komission välisen kumppanuussopimuksen mukaisesti viiden ohjelman kautta, jotka ovat valtion talousarviossa pääluokassa 30 olevien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman lisäksi pääluokassa 32 oleva Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä valtion talousarvion ulkopuolella olevat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma ja rakennerahasto-ohjelma.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma) on myös yksi hallinnonalan päärahoitusvälineistä, jonka varoin ohjelmakaudella 2014—2020 rahoitettavaksi valitut toimenpiteet edistävät seuraavia strategisia painopisteitä:
1) Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
2) Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista.
3) Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa.
Maaseutuohjelman rahoitusta on valtion talousarviossa kahdella politiikkasektorilla (maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous). Maaseutuohjelmaa varten on käytettävissä koko ohjelmakauden 2014—2020 aikana noin 5,6 mrd. euroa julkista rahoitusta. Kun yksityisen rahoituksen määrä on noin 1,8 mrd. euroa, maaseutuohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin 7,4 mrd. euroksi. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuus on koko ohjelmassa 42 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Lisäksi maaseutuohjelman yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on noin 2,6 mrd. euroa.
Maaseutuohjelmassa rahoitettavat toimenpiteet ja niihin käytettävissä oleva julkinen rahoitus sekä sen yhteydessä ilmoitettava kansallinen lisärahoitus on Suomen ohjelmaesityksen mukaan momenteittain alustavasti seuraava, milj. euroa:
Toimenpiteet | Ohjelmakausi 2007—20131) |
Ohjelmakausi 2014—2020 | ||||
Julkinen rahoitus yhteensä |
Käytettävissä oleva julkinen rahoitus | Kansallinen lisärahoitus | ||||
EU | Valtio | Muu kansallinen |
Yhteensä | |||
Nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki sekä maatalouden investoinnit (30.10.40) | 291 | 171 | 236 | - | 407 | 2422) |
Korkotuki tilanpidon aloittamiseen ja maatalouden investointeihin (30.10.41) | - | - | - | - | - | 4813) |
Eläinten hyvinvointikorvaukset (30.10.43) | 126 | 192 | 266 | - | 458 | - |
Yritys- ja hanketuet sekä tekninen apu (30.10.64) | 954 | 416 | 501 | 74 | 991 | - |
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta (uusi) ja ei-tuotannolliset investoinnit (30.20.43) | 2 388 | 820 | 1 132 | - | 1 952 | - |
Luonnonhaittakorvaukset (30.20.44) | 2 948 | 760 | 1 050 | - | 1 810 | 1 924 |
Yhteensä | 6 707 | 2 359 | 3 185 | 74 | 5 618 | 2 647 |
---|
1) Sisältää vain ohjelmakauden 2007—2013 EU-osarahoitteiset toimenpiteet ja niiden julkisen rahoituksen.
2) Rahoitetaan Makerasta.
3) Korkotuesta arvioidaan noin 210 milj. euroa toteutuvan menoina ohjelmakauden 2014—2020 aikana, loppu sen jälkeen.
Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ohjelmaesityksen 24.4.2014. Euroopan komission hyväksyntä saataneen syksyn 2014 aikana.
Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja, jotka ovat seuraavat:
- — Prioriteetti 1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla.
- — Prioriteetti 2: Maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kaikenlaisessa maataloudessa kaikilla alueilla sekä innovatiivisen maatilateknologian ja kestävän metsänhoidon edistäminen.
- — Prioriteetti 3: Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta.
- — Prioriteetti 4: Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen.
- — Prioriteetti 5: Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla.
- — Prioriteetti 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla.
Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma
Vuoden 2014 aikana valmistellaan ja lähetetään Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma vuosille 2014—2020. Toimintaohjelma on jatkoa Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmalle 2007—2013, johon verrattuna uusi ohjelma on laajempi kattaen elinkeinokalatalouden kehittämisen lisäksi myös kaupallisen kalastuksen valvonnan ja kalataloustietojen keruuohjelman sekä yhdennetyn meripolitiikan toimenpiteet. Kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruuohjelman toimenpiteet on käynnistetty jo vuoden 2014 aikana. Muut toimenpiteet käynnistyvät vuonna 2015, kun toimintaohjelma on valmistunut. Toimintaohjelmaa varten on käytettävissä EU:n rahoitusosuutta yhteensä 74,4 milj. euroa ohjelmakaudella 2014—2020 (Komission päätös 11.6.2014).
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tärkeimmät painopisteet ovat:
- — Kestävän ja kilpailukykyisen kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan edistäminen
- — EU:n yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
- — EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon edistäminen
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toimialansa politiikkasektoreille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja poikkihallinnolliset tavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi sekä kehitystä kuvaavia mittareita.
- — Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä
- — edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä.
- — Parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä
- — turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia
- — edistetään ruokaketjun vastuullisuutta.
- — Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan
- — metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
- — luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle
- — sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet
- — luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
- — Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden
- — ylläpidetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen korkeaa luotettavuutta ja hyvää palvelutasoa
- — tietovarantoja on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi.
- — Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle
- — ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeudutaan
- — huolehditaan elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta
- — edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2012—2015 mukaisesti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Hallituksen säästöpäätökset supistavat vuonna 2015 hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoja vuoteen 2014 verrattuna noin 17,8 milj. eurolla, josta julkisen talouden suunnitelman vuosille 2015—2018 (kehyspäätös 3.4.2014) vaikutus on 1,7 milj. euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan mm., että toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain niiden nykytasoon nähden 0,5 prosentin tuottavuuden kasvua merkitsevät määrärahavähennykset sekä palkkaliukumarajoite, joka myös lisää määrärahavähennyksiä. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi (5.9.2013) vähentää hallinnonalan tutkimuksen nettomäärärahoja 2,3 milj. eurolla. Hallinnonalan toimintamenot alenevat näiden toimenpiteiden johdosta 7,9 prosentilla vuonna 2015, mikä edellyttää toiminnan sopeuttamista niukkeneviin voimavaroihin: tehtävien priorisointia, tuottavuuden kasvua tukevia toimenpiteitä ja aktiivista henkilöstöpolitiikkaa.
Aiempien hallitusten hyväksymät valtionhallinnon tuottavuusohjelmat edellyttävät, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoista ja laitoksista vähennetään vuosina 2005—2015 yhteensä 898 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö ja vastaavat määrärahat sekä 160 henkilötyövuoden vähentämistä metsätalouden valtionapuorganisaatioista. Ministeriö arvioi, että henkilöstön väheneminen vastaa tuottavuusohjelmassa edellytettyä määrää. Vuonna 2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilasto- ja tiedonhallintatehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Lisäksi vuoden 2015 alusta lukien hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtäviä kootaan Maanmittauslaitokseen, jolloin Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirtyvät Maanmittauslaitokseen.
Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö on yhteensä 3,990 milj. euroa).
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
||
30.10.40 | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | - | 66,0 | |
30.10.41 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
— korkotukivaltuus | 250,01) | 250,0 | |
30.10.61 | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | -2) | -2) | |
30.10.62 | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | -2) | -2) | |
30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 105,9 | 176,9 | |
30.20.40 | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 30,0 | 30,0 | |
30.20.43 | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuudet | 20,0 | 1 039,0 | |
30.40.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 35,03) | 25,0 |
1) TA 2014: mom. 30.20.49 korkotukivaltuus.
2) Mikäli ohjelmakauteen 2007—2013 kohdistuvia edellisen vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä ao. vuonna.
3) TA 2014: mom. 30.60.44.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015
v. 2013 tilinpäätös 1000 € |
v. 2014 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2015 esitys 1000 € |
Muutos 2014—2015 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto ja tutkimus | 75 344 | 75 424 | 153 512 | 78 088 | 104 |
01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 30 951 | 30 596 | 28 886 | -1 710 | -6 |
(02.) | Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 064 | 6 153 | — | -6 153 | -100 |
(04.) | Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 893 | 597 | — | -597 | -100 |
05. | Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 90 311 | 90 311 | 0 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 669 | 669 | 669 | — | 0 |
22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 853 | 2 795 | 1 593 | -1 202 | -43 |
(23.) | Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 28 900 | 30 500 | 28 539 | -1 961 | -6 |
(40.) | Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 500 | — | — | — | 0 |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 514 | 4 114 | 3 514 | -600 | -15 |
10. | Maaseudun kehittäminen | 314 657 | 366 994 | 408 047 | 41 053 | 11 |
40. | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 22 000 | 22 000 | 0 |
41. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | 11 251 | 31 400 | 32 800 | 1 400 | 4 |
42. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) | 97 084 | 84 390 | 76 630 | -7 760 | -9 |
43. | Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 56 286 | 52 300 | 64 933 | 12 633 | 24 |
(44.) | Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | 6 978 | 7 068 | 6 168 | -900 | -13 |
51. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 764 | 1 764 | 1 764 | — | 0 |
54. | Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) | 952 | 952 | 912 | -40 | -4 |
55. | Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 4 610 | 4 220 | 3 820 | -400 | -9 |
61. | EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | 69 217 | 86 200 | 70 500 | -15 700 | -18 |
62. | Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) | 66 515 | 80 900 | 73 400 | -7 500 | -9 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | — | 17 800 | 55 120 | 37 320 | 210 |
20. | Maa- ja elintarviketalous | 1 897 968 | 1 895 414 | 1 830 151 | -65 263 | -3 |
(01.) | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 31 754 | 32 268 | — | -32 268 | -100 |
02. | Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 41 690 | 41 521 | 41 740 | 219 | 1 |
03. | Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 449 | 27 021 | 24 687 | -2 334 | -9 |
20. | Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) | 5 365 | 5 318 | 6 278 | 960 | 18 |
40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) | 511 000 | 498 800 | 322 900 | -175 900 | -35 |
41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) | 523 246 | 530 000 | 531 000 | 1 000 | 0 |
42. | Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 6 890 | 3 730 | 230 | -3 500 | -94 |
43. | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | 322 323 | 316 245 | 338 334 | 22 089 | 7 |
44. | Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 411 673 | 422 673 | 551 888 | 129 215 | 31 |
46. | EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 861 | 6 605 | 3 605 | -3 000 | -45 |
47. | Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 293 | 5 349 | 3 509 | -1 840 | -34 |
(48.) | Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) | 2 000 | — | — | — | 0 |
60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) | 1 000 | 354 | 400 | 46 | 13 |
62. | Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) | 5 424 | 5 530 | 5 580 | 50 | 1 |
(30.) | Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu | — | — | — | — | 0 |
40. | Luonnonvaratalous | 240 807 | 209 817 | 210 987 | 1 170 | 1 |
(01.) | Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 17 437 | 17 104 | — | -17 104 | -100 |
20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) | 2 400 | 2 500 | 2 900 | 400 | 16 |
21. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) | 16 742 | 12 792 | 12 752 | -40 | 0 |
22. | Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 2 289 | 2 500 | 9 010 | 6 510 | 260 |
31. | Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 12 079 | 12 879 | 11 879 | -1 000 | -8 |
40. | Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) | 1 008 | 1 245 | 1 245 | — | 0 |
41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 400 | 3 400 | 3 400 | — | 0 |
42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) | 7 520 | 4 300 | 4 300 | — | 0 |
44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | 64 100 | 59 230 | 51 230 | -8 000 | -14 |
45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 7 077 | 6 077 | 6 027 | -50 | -1 |
46. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) | 45 458 | 43 958 | 42 720 | -1 238 | -3 |
47. | Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) | 18 000 | 20 000 | 7 000 | -13 000 | -65 |
48. | Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 379 | 841 | 100 | -741 | -88 |
50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 10 187 | 10 240 | 10 213 | -27 | 0 |
51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 8 981 | 9 291 | 9 477 | 186 | 2 |
53. | Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) | 1 543 | 1 043 | 1 443 | 400 | 38 |
62. | Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 13 439 | 1 650 | 36 484 | 34 834 | 2111 |
77. | Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 1 757 | 757 | 757 | — | 0 |
83. | Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) | 10 | 10 | 50 | 40 | 400 |
(50.) | Vesitalous | — | — | — | — | 0 |
(60.) | Metsätalous | 44 180 | 44 141 | — | -44 141 | 0 |
(01.) | Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 44 180 | 44 141 | — | -44 141 | -100 |
63. | Metsähallitus | 6 373 | 6 373 | 6 250 | -123 | -2 |
50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | 6 373 | 6 373 | 6 250 | -123 | -2 |
70. | Maanmittaus ja tietovarannot | 61 511 | 60 962 | 52 480 | -8 482 | -14 |
01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 50 897 | 50 463 | 47 480 | -2 983 | -6 |
(02.) | Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 614 | 5 499 | — | -5 499 | -100 |
40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
Yhteensä | 2 640 839 | 2 659 125 | 2 661 427 | 2 302 | 0 |
Henkilöstön kokonaismäärä1) | 5 103 | 5 030 | 4 904 |
1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61, 62 ja 64, 30.20.47, 30.40.21, 31, 41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 589 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 900 htv EU:n maatalous-, maaseutu-, kasvinterveys- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä sekä vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: noin 25 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä SYKE:ssä, VM: Aluehallintovirastot: noin 50 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv Tullissa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa.