Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä on korostunut covid-19-pandemian sekä Ukrainan kriisin myötä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (33 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (14 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2023 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.

Sukupuolten tasa-arvo

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja valmistellaan sosiaaliturvan uudistus sosiaaliturvakomiteassa. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely. Translain valmistelu etenee. Hallituksen esitys translaista on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn aikana.

Joka toinen vuosi jaettava kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan vuonna 2023 ja palkintoon on varattu 500 000 euroa. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 24,55 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaiseen lapsistrategia-toiminnon perustamiseen on varattu 500 000 euroa, ja tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelman toteutuksen loppuunsaattaminen jatkuvat siirtomäärärahojen turvin. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma perustuu hallitusohjelmaan ja toimenpiteet edistyvät vaihtelevasti. Samapalkkaisuuden edistämiseen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet edistyvät aikataulussa.

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistetään uudistamalla vammaispalvelulainsäädäntö. Uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alussa ja sillä halutaan turvata eri vammaisryhmien yhdenvertaiset palvelut. Valtio korvaa vuodesta 2023 alkaen paperittomille annetun kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämättömän hoidon aiheuttamat kustannukset. Yli hallituskauden jatkuvassa sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa kuullaan eri tahoja, mm. lapsia ja nuoria. Kansaneläkelaitos kehittää etuusjärjestelmiään ja asiointipalveluaan tavoitteena tarjota asiakkaille sujuvat, elämäntilannelähtöiset asiointipalvelut.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa sekä kansainvälisessä toiminnassa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Seurantaindikaattorit 2018—2023

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta/100 000 asukasta            
— Miehet 7 671 7 496 7 484 7 4801) 7 500 7 505
— Naiset 3 993 3 983 3 907 3 9001) 3 920 3 925
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 28,1 27,01) 32,3 33,01) 32,0 30,0
— Naiset 27,0 26,01) 32,2 32,01) 31,0 29,0
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Pojat 14,01) 14,7 15,51) 16,5 16,0 15,5
— Tytöt 25,01) 26,8 27,81) 34,3 32,0 30,0
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 60,9 62,01) 56,5 56,01) 57,0 58,0
— Naiset 66,1 67,01) 56,7 56,01) 57,0 58,0
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Kokoaikaiselle 14 691 14 665 13 543 12 079 12 200 12 500
— Osa-aikaiselle 6 042 5 683 5 458 5 317 5 420 5 500
— Alle 25-v. 1 972 2 255 2 135 2 135 2 140 2 145
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Miehet 24,5 24,5 23,8 23,01) 22,8 22,6
— Naiset 21,9 21,91) 25,4 25,01) 24,5 24,0
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Miehet 10,5 10,51) 10,4 10,01) 10,2 10,5
— Naiset 11,5 11,51) 10,4 10,01) 10,2 10,5
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus/100 000 asukasta 43 39,1 38,5 37,71) 36,9 36,1
Työpaikkatapaturmataajuus 29,1 28,7 25,0 25,51) 26,5 27,0
Vesiepidemioiden lkm 2 4 2 2 3 3
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 886 10 926 10 793 11 0001) 10 800 10 700
— Uhrina mies, % 30,9 30,0 30,0 25,01) 25,0 30,0
— Uhrina nainen, % 69,1 70,0 70,0 75,01) 75,0 75,0
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v. 67,5 68,5 65,9 66,01) 66,0 66,0
20—70-v. 68,7 69,7 69,0 70,4 70,4 70,4
55—64-v. 64,5 65,9 66,5 68,3 68,3 68,3
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta 2,9 2,4 2,9 3,21) 3,0 3,0
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle 61,3 61,5 61,9 62,01) 62,1 62,1
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 11,8 12,3 10,9 11,01) 11,5 12,0
— Alle 18-v. 10,5 11,6 9,0 9,0 10,0 10,5
— Palkansaajat 1,7 2,0 1,5 1,51) 1,6 1,7
— 65+ 9,7 10,2 9,2 9,01) 9,5 10,0
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 16,0 16,1 16,31) 17,51) 17,0 17,0
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,9 2,7 2,8 2,91) 2,9 2,8
— Tulottomat kotitaloudet, lkm 35 614 34 951 37 021 35 212 35 500 35 700
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Miehet 17,0 16,1 17,01) 16,61) 16,4 16,5
— Naiset 22,3 20,6 21,51) 21,01) 20,5 20,6
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,5 1,6 1,6 1,61) 1,5 1,5
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista 36,6 36,51) 34,5 35,01) 35,5 36,0
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä2)            
— Miehet 9,3 8,8 9,01) 9,01) 8,9 8,8
— Naiset 6,4 6,2 6,51) 6,51) 6,3 6,2
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Miehet 4,4 4,9 4,8 5,7 5,8 5,9
— Naiset 8,6 9,4 9,4 10,3 10,4 10,5
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 9,0 9,01) 8,2 8,01) 8,3 8,4
— Naiset 10,5 10,51) 8,9 8,51) 8,8 8,9
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 50,6 52,01) 54,8 55,01) 55,5 55,7
— Naiset 51,6 53,01) 56,0 57,01) 57,5 57,7
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 93,8 94,1 94,2 94,01) 94,1 94,2
— Naiset 89,7 90,2 90,4 90,01) 90,1 90,3
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 52,6 57,2 39,2 38,51) 39,2 39,5
— Miehet 52,1 56,3 39,5 38,31) 39,0 39,3
— Naiset 52,8 57,8 39,1 38,61) 39,3 39,6
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä 15,8 15,0 19,8 19,51) 19,0 18,5
— Miehet 13,9 14,0 18,6 18,31) 18,0 17,7
— Naiset 17,3 17,0 20,7 20,51) 20,2 20,0
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta 3,2 5,1 12,9 9,0 8,5 8,5
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 93,1 94,3 94,9 95,5 95,5 95,7

1) Arvio.

2) Suomen oppivelvollisuus laajenee ja uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Tästä syystä ”koulutuksen ulkopuolelle jääneitä” on tässä kohdin vaikea estimoida vuosien 2021—2023 osalta.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 135 292 410 12 702 148 404
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 923 926 33 849
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
966 0 966
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 810 2 810
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 509 1 559 21 068
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 888 217 9 105
08. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut
(arviomääräraha)
2 800 2 800
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta
(siirtomääräraha 3 v)
39 800 410 0 40 210
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
22 000 10 000 32 000
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
5 596 5 596
02. Valvonta 83 411 0 4 268 87 679
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 284 368 19 652
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 868 396 16 264
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 798 151 4 949
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 220 912 29 132
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 200 2 200
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 0 1 000
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
12 041 2 441 14 482
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 107 257 0 2 489 109 746
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
77 278 1 887 79 165
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
23 042 602 23 644
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
6 937 6 937
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 664 900 0 0 4 664 900
50. Perhe-etuudet
(arviomääräraha)
1 611 300 1 611 300
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
20 200 20 200
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 759 200 -20 000 1 739 200
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
58 500 58 500
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
702 600 20 000 722 600
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
513 100 513 100
20. Työttömyysturva 2 405 844 -6 425 -80 000 2 319 419
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
30 484 30 484
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
919 960 -3 425 -80 000 836 535
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 451 900 -3 000 1 448 900
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 500 3 500
30. Sairausvakuutus 2 292 700 13 000 0 2 305 700
50. Korvaukset rajat ylittävästä terveydenhuollosta
(arviomääräraha)
10 000 10 000
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 292 700 3 000 0 2 295 700
40. Eläkkeet 5 257 680 0 16 766 5 274 446
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
63 300 63 300
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
778 300 15 951 794 251
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
503 500 503 500
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
18 200 18 200
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
13 580 815 14 395
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 880 800 3 880 800
50. Veteraanien tukeminen 158 381 0 0 158 381
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
700 700
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
5 700 5 700
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
33 000 33 000
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
17 000 17 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 360 1 360
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
13 13
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
600 600
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
20 000 20 000
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
80 000 80 000
60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen 428 237 0 31 786 460 023
01. Kansallinen lapsistrategia-toiminto
(siirtomääräraha 2 v)
840 840
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
350 350
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 800 2 800
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
30 000 30 000
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
108 000 108 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
67 500 0 67 500
36. Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
1 662 1 662
37. Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
2 000 2 000
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
0 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
9 500 0 9 500
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
36 635 36 635
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
25 150 25 150
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 3 v)
118 000 31 786 149 786
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 500 3 500
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
7 100 7 100
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 77 488 0 107 200 184 688
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
70 940 107 200 178 140
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
460 460
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
460 460
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 800 1 800
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(kiinteä määräraha)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 126 690 0 0 126 690
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
107 200 107 200
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 1 900
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
450 450
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
17 140 17 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 373 600 0 0 373 600
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
373 600 373 600
  Yhteensä 16 111 480 6 985 95 211 16 213 676

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä1) 3 955 3 969 4 030    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2023 maksullisen toiminnan osuus on 1 808 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 370 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.