Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristöön vaikuttavat etenkin ilmastonmuutos, luontokato, kaupungistuminen ja turvallisuusympäristön muutokset. Suurimman murroksen liikenteen ja viestinnän toimialalle aiheuttavat digitalisoituminen ja vihreä siirtymä. Fossiilisesta energiasta irtautuminen vaatii merkittäviä toimia tulevina vuosina. Toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ovat merkittävät. Kaupungistuminen ja väestörakenteen kehitys vaikuttavat liikenteen ja viestinnän tulevaisuuteen asettamalla haasteita mm. palvelurakenteelle. Tieto- ja viestintäteknologiasektorin sekä kyberturvallisuuden rooli yhteiskunnassa korostuvat.

Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Liikenteen automaatio, esineiden internet, etätyön yleistyminen ja muu yhteiskunnan digitalisoituminen vaativat kattavia sekä nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn vaade sekä käyttäjien luottamuksen vahvistaminen tulevat jatkumaan yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja digitalisoituessa ja henkilöistä kerätyn datan määrän kasvaessa. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa laaja-alaista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen suojaaminen ja palautumiskyvyn merkitys korostuvat.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

1. Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää

Mittarit:

  • — Liikenteen päästöjen vähenemä
  • — Liikenteen energiankulutus
  • — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
  • — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus

2. Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista

Mittarit:

  • — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
  • — Palveluiden hintakehitys

3. Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä

Mittarit:

  • — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
  • — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
  • — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.
Sukupuolten tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on päivitetty vuonna 2022 ja sen toimeenpano jatkuu vuonna 2023. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen toiminnallisen tasa-arvon sisällyttämistä ministeriön ja sen hallinnonalan prosesseihin sekä edistää yhdenvertaisuutta ja toiminnallista tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämistä ministeriössä ja hallinnonalalla suorittein ja julkisin palveluin. Toiminnallaan ministeriö tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteuttamista. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon hallinnonalan säädös- ja määräystenvalmistelussa sekä hankinnoissa. Lisäksi hyödynnetään sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi. Eri sukupuolten välillä on havaittavissa eroja liikkumismuodoissa. Tilastokeskuksen mukaan ajokortti-ikäiset miehet tekevät suurimman osan päivittäisistä matkoistaan henkilöauton kuljettajina. Naisilla taas päivittäiset matkat jakautuvat tasaisemmin henkilöauton kuljettamiseen, henkilöauton matkustajana olemiseen ja kävelyyn. Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan naiset suosivat joukkoliikennettä miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä, suurin ero oli 35—64-vuotiaissa. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee ilmapiiriltään hyvässä työyhteisössä hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää liikennejärjestelmää sekä toimivaa ja kattavaa digitaalista infrastruktuuria. Ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa. Sen keinoja ovat mm. kestävien liikkumismuotojen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen, yhteisöjen vähäpäästöisten ajoneuvovalintojen tukeminen sekä kestävien liikennepalvelujen edistäminen. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen edellyttävät myös tutkimusta ja ymmärryksen lisäämistä toimialan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Mm. hiilidioksidipäästöjen todentaminen ja erilaisten ratkaisujen vaikutusten arviointi päätöksenteon tueksi on keskeistä. Sosiaalisen kestävyyden kannalta liikenneköyhyyden ehkäiseminen eli se, että ihmiset pystyvät toteuttamaan perustarpeensa käytettävissä olevan liikenne- ja viestintäjärjestelmän avulla, on tärkeää. Ministeriö toteuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita myös mm. edistämällä liikenteen ja viestinnän esteettömyyttä sekä liikenneturvallisuutta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
31.10.30 Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 4,26 112,5
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 30,0
31.20.54 Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — avustusten myöntämisvaltuus 7,5 -
31.20.55 Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 313,83 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 658 232 1 685 8 983 668 900
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 448 2 700 506 23 654
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
102 894 -1 015 1 309 103 188
03. Väyläviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 442 1 392 59 834
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
45 198 966 46 164
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
431 250 431 250
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
4 810 4 810
10. Liikenne- ja viestintäverkot 1 924 683 7 294 97 889 2 029 866
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 3 v)
1 314 806 140 63 255 1 378 201
30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin
(siirtomääräraha 3 v)
24 530 2 053 26 583
31. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
27 650 13 353 41 003
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 34 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
414 700 7 154 19 228 441 082
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
108 000 108 000
20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 829 503 24 283 950 854 736
20. Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
17 886 17 886
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
89 000 89 000
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
16 950 300 17 250
51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 141 7 283 650 36 074
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
101 724 17 000 118 724
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(kiinteä määräraha)
575 802 575 802
  Yhteensä 3 412 418 33 262 107 822 3 553 502

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 360 2 402 2 406    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Vuoden 2023 talousarvioesitys noudattaa hallitusohjelman linjauksia. Merkittävä osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahoista osoitetaan liikenneväylien korjausvelan hallitsemiseen, väyläverkon kehittämiseen, ilmastopolitiikkaan ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. Hallinnonalan määrärahat vuoden 2023 talousarvioesityksessä ovat 3,4 mrd. euroa, mikä on noin 175 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano.Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) laadittiin vuosille 2021—2032. Saadun selvityksen mukaan suunnitelman mukainen toiminta on vakiintunut ja suunnitelman tavoitteet ohjaavat toimintaa koko liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Mm. liikennejärjestelmäanalyysin tuottaman tietopohjan hyödyntäminen on vakiintunut ja säännöllisesti päivitettävät valtion väyläverkon kunnossapitoa ja kehittämistä ohjaavat ohjelmat ovat myös osa alueellisen liikennejärjestelmän kehittämisen jatkuvaa prosessia.

Keväällä 2022 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2023 talousarvioesitys eivät kuitenkaan sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman täysimääräiseen toimeenpanoon. Toisaalta taas rahoitus on monin osin ylittänyt asetetun tavoitetason, kun esim. perusväylänpidon rahoitusta on korotettu kohonneiden kustannusten vuoksi ja julkisen henkilöliikenteen avustuksia on lisätty koronarajoituksista aiheutuneiden lipputulojen menetysten korvaamiseksi. Talousarvioesityksen ja vuoden 2022 neljännen lisätalousarvion mukaiset lisäykset kurovat rahoitusvajetta osin kiinni myös kehittämishankkeiden osalta.

Jatkossa on arvioitava, miten muuttunut maailmantilanne sekä tapahtunut kustannuskehitys otetaan huomioon suunnitelman sisällössä, ja missä määrin tavoitteiden saavuttaminen ja suunnitelman toimeenpano edellyttävät indeksikorjausten tekemistä rahoitustasoihin.