Talousarvioesitys 2023
20. Työttömyysturva
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Sen ylittävät työtulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siten, että puolet tulosta vähennetään etuudesta. Etuus yhdessä työtulojen kanssa voi enimmillään olla etuuden perusteena olevien tulojen suuruinen. Lisäksi on helpotettu yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana siten, että yrittäjyyden päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.
Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työllisyysrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena, jonka valtio rahoittaa. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.
Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.
Toiminnan laajuus 2021—2023
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Työttömyysaste (%) | 7,7 | 6,6 | 6,7 |
| Kuntouttava työtoiminta | |||
| Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 35 000 | 41 000 | 43 000 |
| Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 70 | 70 | 70 |
| Ansiopäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 152 408 | 134 000 | 127 000 |
| — miehiä | 74 165 | 65 000 | 62 000 |
| — naisia | 78 243 | 69 000 | 65 000 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 37,1 | 33,6 | 31,7 |
| — työttömyysajalta | 34,0 | 30,9 | 29,1 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 3,0 | 2,7 | 2,6 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 66,28 | 65,90 | 66,00 |
| Peruspäiväraha | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 42 250 | 30 200 | 29 300 |
| — miehiä | 21 680 | 15 500 | 15 000 |
| — naisia | 20 570 | 14 700 | 14 300 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 11,6 | 8,0 | 8,0 |
| — työttömyysajalta | 10,3 | 7,0 | 7,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 1,3 | 1,0 | 1,0 |
| Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 32,48 | 33,70 | 35,60 |
| — miehillä | 33,61 | 34,80 | 36,80 |
| — naisilla | 31,29 | 32,40 | 34,30 |
| Työmarkkinatuki | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 187 538 | 168 100 | 165 000 |
| — miehiä | 98 297 | 88 100 | 86 500 |
| — naisia | 89 241 | 80 000 | 78 500 |
| Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 49,6 | 44,0 | 43,0 |
| — työttömyysajalta | 37,0 | 31,0 | 30,0 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 12,6 | 13,0 | 13,0 |
| Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 35,80 | 37,10 | 39,40 |
| — miehillä | 35,34 | 36,70 | 38,90 |
| — naisilla | 36,30 | 37,70 | 40,00 |
| Vuorottelukorvaus | |||
| Saajia keskimäärin kuukaudessa | 1 655 | 1 600 | 1 700 |
| — miehiä | 475 | 400 | 450 |
| — naisia | 1 180 | 1 200 | 1 250 |
| Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
| Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) | 57,24 | 58,2 | 58,3 |
| Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) | 22,46 | 22,90 | 23,30 |
| — miehillä | 22,51 | 22,80 | 23,30 |
| — naisilla | 22,42 | 22,90 | 23,30 |
31. Valtion korvaus hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2023 noin 43 160 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 30 484 000 |
| 2022 talousarvio | 30 484 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 454 083 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 855 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.
Työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi vuonna 2023 ja työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain 1.1.2023 jälkeen.
Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamiseksi (lisäpäivien poisto).
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2023.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta palkansaajan työssäoloehdon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta sovitellun työttömyysetuuden kehittämiseksi.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
| — työttömyysajalta | 657 260 000 |
| — työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 98 000 000 |
| Palkkatuet ja starttirahat | 53 000 000 |
| Kulukorvaukset | 15 000 000 |
| Liikkuvuusavustus | 5 000 000 |
| Valtionosuus hallintokuluihin | 15 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 12 000 000 |
| Yhteensä | 855 260 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 32.30.51) | -320 |
| Lisäpäivien ikärajan noston rahoitusosuuksien muutos | 11 500 |
| Palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen (siirto momentilta 33.20.52) | 15 000 |
| Perhevapaauudistus | 400 |
| Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli | 3 300 |
| Tarvearvion muutos | -247 214 |
| Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luopuminen | 500 |
| Työttömyysturvalain 4 luku: Erityisen sovittelujakson poisto | 500 |
| Työttömyysturvalain 4 luku: Työtulon jakamista koskeva säännös | -500 |
| Työttömyysturvalain opintoja koskevien säännösten muutos | 760 |
| Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki (siirto momentille 32.30.55) | -13 700 |
| Yhteensä | -229 774 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 855 260 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 14 100 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 085 034 000 |
| 2021 tilinpäätös | 965 045 577 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 906 260 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 855 260 000 euroon nähden on 51 000 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 3 000 000 euroa palkkatuen siirrosta momentilta 33.20.52 ja 63 000 000 euroa tarvearvion muutoksesta sekä vähennyksenä 15 000 000 euroa siirtona momentille 33.20.52 palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen myöhentymisen vaikutuksesta.
| 2023 talousarvio | 906 260 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -130 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 14 100 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 085 034 000 |
| 2021 tilinpäätös | 965 045 577 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Em. esityksen vuoksi momentilta on vähennetty 13 700 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.30.55. Koska asian käsittely eduskunnassa on kesken, valiokunta poistaa em. esitykseen liittyvät budjettivaikutukset ja siirtona momentilta 32.30.55 lisää momentille 13 700 000 euroa (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 919 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
7) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 3 425 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys johtuu velvoitetyöllistettyjen palkkatuen siirrosta momentille 32.30.55.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | -3 425 000 |
| 2023 talousarvio | 919 960 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -130 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 14 100 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 5 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 085 034 000 |
| 2021 tilinpäätös | 965 045 577 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 3 425 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu arvioita paremmasta työllisyystilanteesta.
| 2023 II lisätalousarvio | -80 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -3 425 000 |
| 2023 talousarvio | 919 960 000 |
| 2022 tilinpäätös | 843 390 606 |
| 2021 tilinpäätös | 965 045 577 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 80 000 000 euroa.
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 431 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan on palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen huomioitu momentilla.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Työmarkkinatuet | |
| — työttömyysajalta | 1 087 550 000 |
| — kuntien rahoitusosuus | -426 000 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 543 400 000 |
| — kulukorvaukset | 55 400 000 |
| — liikkuvuusavustus | 1 500 000 |
| — korotusosa | 16 900 000 |
| Työmarkkinatuki yhteensä | 1 278 750 000 |
| Peruspäiväraha | |
| — työttömyysajalta | 250 350 000 |
| — työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 29 600 000 |
| — korotusosa | 3 900 000 |
| — kulukorvaus | 5 200 000 |
| Palkansaajan tt-maksun osuus | -278 000 000 |
| Peruspäiväraha yhteensä | 11 050 000 |
| Perusturvan palkkatuki | 142 000 000 |
| Vuorottelukorvaus | 100 000 |
| Yhteensä | 1 431 900 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentille 32.30.51) | -760 |
| Kuntoutusrahaetuuksien ja osasairauspäivärahan kehittämisehdotusten vaikutus | -200 |
| Palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen (siirto momentille 33.20.50) | -15 000 |
| Perhevapaauudistus | 800 |
| Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli | 5 000 |
| Tarvearvion muutos | -36 519 |
| Tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luopuminen | 500 |
| Työttömyysturvalain opintoja koskevien säännösten muutos | 4 400 |
| Työttömyysturvan lapsikorotus, laskettu 20 % korotuksella | 20 000 |
| Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki (siirto momentille 32.30.55) | -12 000 |
| Yhteensä | -33 779 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 1 431 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 22 700 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 465 679 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 557 078 502 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 900 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 1 431 900 000 euroon nähden on 8 000 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 4 000 000 euroa kustannusarvion tarkentumisesta ja 3 000 000 euroa palkkatuen siirrosta momentille 33.20.50 sekä lisäyksenä 15 000 000 euroa siirtona momentilta 33.20.50 palkansaajan työssäoloehdon uudistamisen myöhentymisen vaikutuksesta.
| 2023 talousarvio | 1 439 900 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -150 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 22 700 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 465 679 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 557 078 502 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Edellä mainitun esityksen vuoksi momentilta on vähennetty 12 000 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.30.55. Koska em. esityksen käsittely eduskunnassa on kesken, valiokunta poistaa siihen liittyvät budjettivaikutukset ja siirtona momentilta 32.30.55 lisää momentille 12 000 000 euroa (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 451 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta
5) työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki- ja starttirahapäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa on säädetty palkkatuen ja starttirahan rahoituksesta
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys johtuu velvoitetyöllistettyjen palkkatuen siirrosta momentille 32.30.55.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | -3 000 000 |
| 2023 talousarvio | 1 451 900 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -150 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 22 700 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 25 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 465 679 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 557 078 502 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 3 000 000 euroa.
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -340 |
| Yhteensä | -340 |
| 2023 talousarvio | 3 500 000 |
| 2022 talousarvio | 3 840 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.