Talousarvioesitys 2023
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.
Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti turvallisuutta ja huoltovarmuutta uhkaava Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota. Oman vaikutuksensa tuovat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronatilanteen jatkuessa sekä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Laadukas paikkatieto ja sen hyödyntäminen ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta. Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa alustavasti seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.
- — Kokonaiskestävän ruokajärjestelmän huoltovarmuus ja kilpailukyky paranevat
- — Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
- — Monipuolinen yritystoiminta sekä menestyvä maaseutu ja saaristo, monipaikkaisuus ja yhteistyöverkostot vahvistavat yhteiskuntaa
- — Luotettavat ja laajakäyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
- — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.
Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisen toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuessa seurataan yritystoiminnan aloittaneiden sukupuolijakaumaa. Eritysesti useissa paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien, työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leader-toiminnassa esimerkiksi seurataan päättävän elimen eli hallituksen sukupuolijakaumaa.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.
Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa, vihreää siirtymää ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin vajaat 60 milj. euroa. Ympäristökorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon kohdennetaan 275,6 milj. euroa, ekojärjestelmätukeen (aiemmin viherryttämistuki) 86 milj. euroa ja turvepeltojen ilmastotoimiin 30 milj. euroa (kosteikkoviljelyn edistäminen). Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 15 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan muun muassa kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 8 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 6 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 51 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
| 2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
||
| 30.10.40 | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 118,31) | 127,0 | |
| 30.10.41 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
| — korkotukilainavaltuus | 250,0 | 250,0 | |
| 30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 109,031) | 224,3 | |
| 30.20.43 | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus | 32,01) | 1 115,0 | |
| 30.40.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
| — Avustusten myöntämisvaltuus | 60,2 | 54,51) | |
| 30.40.47 | Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — Avustusten myöntämisvaltuus | 8,2 | 8,2 |
1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Hallinto ja tutkimus | 140 530 | 0 | 4 604 | 145 134 |
| 01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
23 744 | — | 767 | 24 511 |
| 05. | Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
79 752 | — | 1 837 | 81 589 |
| 22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 943 | — | — | 1 943 |
| 29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
30 652 | — | 2 000 | 32 652 |
| 66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) |
4 439 | — | — | 4 439 |
| 10. | Maaseudun kehittäminen | 444 722 | 96 000 | -42 000 | 498 722 |
| 40. | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) |
139 500 | — | -4 000 | 135 500 |
| 41. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) |
15 000 | — | 20 000 | 35 000 |
| 42. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) |
21 800 | — | — | 21 800 |
| 43. | Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
74 000 | — | — | 74 000 |
| 44. | Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | 96 000 | -58 000 | 38 000 |
| 50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
5 616 | — | — | 5 616 |
| 51. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
2 143 | — | — | 2 143 |
| 54. | Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
39 192 | — | — | 39 192 |
| 55. | Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
4 155 | — | — | 4 155 |
| 63. | Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 300 | — | — | 4 300 |
| 64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
139 016 | — | 0 | 139 016 |
| 20. | Maa- ja elintarviketalous | 1 794 465 | 2 025 | -13 393 | 1 783 097 |
| 01. | Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
78 958 | 2 025 | 2 907 | 83 890 |
| 20. | Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) |
7 929 | — | 10 700 | 18 629 |
| 40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) |
350 000 | — | — | 350 000 |
| 41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) |
520 600 | — | — | 520 600 |
| 42. | Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v) |
30 000 | — | -30 000 | 0 |
| 43. | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
286 560 | — | — | 286 560 |
| 44. | Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
495 884 | — | — | 495 884 |
| 46. | EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 030 | — | — | 11 030 |
| 47. | Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 637 | — | 3 000 | 5 637 |
| 49. | Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v) |
4 000 | — | — | 4 000 |
| 60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) |
400 | — | — | 400 |
| 62. | Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
6 467 | — | — | 6 467 |
| 40. | Luonnonvaratalous | 228 637 | 2 129 | 3 880 | 234 646 |
| 20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) |
2 800 | — | — | 2 800 |
| 21. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) |
15 847 | — | 149 | 15 996 |
| 22. | Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
14 966 | — | — | 14 966 |
| 31. | Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
8 736 | — | — | 8 736 |
| 40. | Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) |
1 632 | — | 315 | 1 947 |
| 41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 760 | — | — | 4 760 |
| 42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) |
8 850 | — | 2 486 | 11 336 |
| 44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) |
47 497 | — | — | 47 497 |
| 45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
17 500 | — | — | 17 500 |
| 46. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) |
45 069 | — | 930 | 45 999 |
| 47. | Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) |
5 400 | — | — | 5 400 |
| 50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
13 059 | — | — | 13 059 |
| 51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 975 | — | — | 10 975 |
| 53. | Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
1 132 | — | — | 1 132 |
| 62. | Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
30 414 | 2 129 | — | 32 543 |
| 64. | Metsähallitus | 8 610 | 0 | 86 | 8 696 |
| 50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
8 610 | — | 86 | 8 696 |
| 70. | Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen | 48 184 | 72 | 1 942 | 50 198 |
| 01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
46 184 | 72 | 1 942 | 48 198 |
| 40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) |
2 000 | — | — | 2 000 |
| Yhteensä | 2 665 148 | 100 226 | -44 881 | 2 720 493 |
| Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 4 528 | 4 479 | 4 477 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä vajaat 2,7 mrd. euroa, joka on noin 79 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Koronakriisi ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat nostaneet keskiöön hallinnonalan perustehtävät kestävän kotimaisen ruokajärjestelmän osana huoltovarmuutta ja sen perustana olevan kotimaisen maataloustuotannon. Hallinnonalan tehtävien merkitys on muutenkin korostunut viime aikoina, kun yhä tärkeämmiksi ovat nousseet ruokaturvallisuus ja puhtaan veden takaaminen, eläin- ja kasvitautien hallinta, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen.
Hallinnonalan akuutti ongelma on maatalouden heikko kannattavuus ja sitä seurannut viljelijöiden syvä ahdinko. Maatalouden vaikea tilanne on jatkunut jo useita vuosia, mutta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tilanne heikkeni entisestään, kun tuotantopanosten hintojen nousu kiihtyi ja osin myös niiden saatavuus vaikeutui. Tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi etenkin lannoitteiden, energian, rehujen ja sähkön osalta, mikä on muodostunut kriittiseksi tekijäksi koko ruokaketjulle.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa vuonna 2022 markkinoilta saatavien tulojen kasvavan noin 860 milj. euroa ja tuotantopanosten kustannusten nousevan noin 940 milj. euroa vuoteen 2021 verrattuna. Tuottajahintojen nousu kompensoi siten vain osan kustannusten noususta ja se on tapahtunut viiveellä suhteessa tuotantopanosten hintojen nousuun.
Muutos näkyy tiloilla heikentyneenä maksuvalmiutena, joka lisää tarvetta lainanotolle ja aiheuttaa osalla tiloista myös tuotannon alasajoja. Vaikka suhteellinen velkaantuneisuus on laskenut, velat ovat kasaantuneet erityisesti investoineille tiloille. Kustannuksia nostaa edelleen myös pankkilainojen korkojen nousu. Maataloustuotannon riskit näin ollen kasvavat ja lisäävät kannattavuuden polarisaatiota tilojen ja eri tuotantosuuntien välillä. Esimerkiksi sähkön hinnan nousun seurauksena puutarhatilojen tuotanto vähenee merkittävästi jo tulevan talven aikana.
Valtion talousarvion vaikutukset maatalouden kannattavuuteen ja yrittäjätuloon ovat merkittävät EU:n rahoittamien ja kansallisten tukien kautta, koska tuet muodostavat edelleen noin 25—30 prosenttia maatilojen kokonaistuotoista. Vuonna 2023 alkaa uuden vuosia 2023—2027 koskevan Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan CAP-suunnitelman toteutus, jonka sovittu rahoitustaso vähentää osaltaan epävarmuutta tulevaisuudesta. Huomioon on kuitenkin otettava, että tuet maksetaan vasta viiveellä kustannusten jo realisoiduttua.
Valiokunta korostaa, että CAP-suunnitelman toimeenpano tulee saada käyntiin täysimääräisesti heti vuoden alussa ja turvata myös tukien mahdollisimman nopea maksatus. EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia maataloustukia on budjetoitu vuodelle 2023 yhteensä vajaa 1,4 mrd. euroa ja kansallista tukea noin 346 milj. euroa. Viljelijätukea maksetaan yhteensä noin 1,7 mrd. euroa. Vuosittaisten viljelijätukien lisäksi maksetaan tukea myös maatalouden rakenteen kehittämiseen. Tuen määrä pysyy lähes vuoden 2022 tasolla, mutta korkea inflaatio heikentää sen ostovoimaa merkittävästi.
Huoltovarmuuden turvaamiseksi hallitus päätti keväällä 2022 tukikokonaisuudesta, josta on jo rahoitettu nopeavaikutteisia toimenpiteitä tilojen kannattavuuden ja maksuvalmiuden parantamiseen (225 milj. euroa) sekä pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joilla edistetään vihreää siirtymää vähentämällä maatalouden riippuvuutta fossiilisista tuontipanoksista, kuten energiasta ja lannoitteista (63 milj. euroa). Vuodelle 2023 esitetään edelleen 53,5 milj. euron rahoitusta pitkäaikaisille toimenpiteille, kuten biokaasu-, lannankäsittely- ja ravinteiden kierrätyshankkeille.
Valiokunta pitää tehtyjä toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta riittämättöminä viljelijöiden ahdingon poistamiseksi. Tarvitaan lisää nopeasti toteutettavia toimia, jotka helpottavat maatalousyrittäjien taloudellista tilannetta välittömästi ja jotka eivät valu tuottajilta tuotantopanosten kauppaan. Tarpeen ovat etenkin sähkön hintaan liittyvät kriisitoimenpiteet. Lisäksi tarvitaan uusia toimia pitkän aikavälin tilanteen parantamiseksi. Tärkeää on myös, että asetettu parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä selvittää keinoja maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä.
Valiokunta painottaa, että tuottajan osuutta lopputuotteen hinnasta on välttämätöntä kasvattaa, joten elintarvikemarkkinoiden toimivuutta on korjattava. Valiokunta pitää tarpeellisena mm. selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön maa- ja metsätalousvaliokunnan (MmVL 25/2022 vp) esiin nostama elintarviketalouden kustannusindeksiehto ruokaketjun sopimuksissa. Myös lainsäädäntötoimia tarvitaan lisää parantamaan viljelijöiden neuvotteluasemaa ja suojaa elintarvikeketjussa. Valiokunta korostaa lisäksi tuottajaorganisaatioiden avulla saavutettavaa kannattavuuden parantamista, mitä tulisi pitää nykyistä enemmän esillä.
Toimenpiteitä valittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ne eivät kiihdytä inflaatiota entisestään ja kohdistuvat aktiivituotantoon sekä edistävät pitkäjänteisesti vihreää siirtymää, kuten uusiutuvan energian käyttöä ja kiertotaloutta. Kriittisten tuotannontekijöiden omavaraisuus edellyttää panostuksia myös pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja uusiin mittaviin investointeihin. Samalla tulee tarkastella vaatimuksia, jotka hidastavat kotimaisen bioenergian ja kiertotalouslannoitteiden hyödyntämistä ja niiden käyttöönottoa.
Tilanteen helpottaminen vaatii lisätoimia koko elintarvikeketjussa, etenkin teollisuuden, kaupan ja luotonantajien joustavuutta yhteisen tavoitteen eli kilpailukykyisen kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Maatilojen toimintaedellytysten varmistaminen turvaa koko ketjun työllisyyttä, ja samalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Valiokunta muistuttaa lisäksi siitä, että tuotantomme pohjautuu puhtaaseen veteen ja ilmaan, minkä ohella antibioottien käyttö on Suomessa vähäistä verrattuna muihin maihin.
Vallitsevassa vaikeassa tilanteessa on huolehdittava myös viljelijöiden jaksamisesta sekä siitä, että nuoret kokevat maatalousalan houkuttelevaksi ja taloudellisesti kestäväksi elinkeinoksi ja haluavat sitä jatkaa.
Kestävä metsätalous on ollut vuosikymmenten ajan Suomen hyvinvoinnin perusta ja metsäsektorilla on edelleen suuri kansataloudellinen vaikutus. Myös metsäsektorilla on tapahtunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena merkittäviä muutoksia, joilla on vaikutusta mm. tuontiraaka-aineen saantiin, hakkuiden määriin, tuotantoon ja vientiin. Alan epävarmuutta lisäävät osaltaan myös useat metsiin liittyvät EU:n lainsäädäntöaloitteet.
Valiokunta painottaa, että kansantalouden kannalta on tärkeää pyrkiä nostamaan metsäteollisuustoimialojen arvonlisäystä ja lisätä panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan ja puupohjaisten innovaatioiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Samalla on kiinnitettävä edelleen huomiota myös metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen sekä metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Luonnontilan yhteensovittamista taloudellisen toiminnan kanssa on siten jatkettava. Parhaillaan on käynnissä Kansallisen metsästrategian päivitys, joka ohjaa metsätalouden toimeenpanoa Suomessa. Kestävän metsätalouden turvaamista valiokunta käsittelee jäljempänä mm. momentin 30.40.44 yhteydessä. Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä aktiivista EU-ennakkovaikuttamista, jotta Suomen erityispiirteet sekä maa- että metsätaloudessa tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi.