Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

03. Tutkimus- ja kehittämistoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua sekä niiden toimeenpanoa ja informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:

  • — hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
  • — elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
  • — oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Vaikuttavuus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan:

  • — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
  • — tietotuotannon parantamisella
  • — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 72 304 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. THL toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.

THL:n toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.

Toiminnallinen tehokkuus

Voimavarojen supistuessa THL on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. THL:n tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. THL:n tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. THL:n hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. THL:n rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

THL kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. THL:n henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)

   
Alkoholitutkimussäätiölle 343 000
Suomalainen Lääkäriseura Duodecimille 720 000
Suomen Syöpäyhdistykselle 1 031 000
Näkövammaisten keskusliitolle 133 000
Hoitotyön tutkimussäätiölle 388 000
Yhteensä 2 615 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 112 794 106 006 116 004
Bruttotulot 41 216 43 480 43 700
Nettomenot 71 578 62 526 72 304
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 284    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 20 407    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot 8 945 9 000 9 000
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot - 20 20
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 406 5 470 5 470
— osuus yhteiskustannuksista 2 341 2 370 2 370
Kustannukset yhteensä 7 747 7 840 7 840
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 198 1 160 1 160
Kustannusvastaavuus, % 115 115 115

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 22 940 24 500 24 700
— EU:lta saatava rahoitus 3 103 3 500 3 500
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 5 710 5 900 5 900
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 518 600 600
Tuotot yhteensä 32 271 34 500 34 700
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 45 452 49 000 49 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -13 181 -14 500 -14 300
Omarahoitusosuus, % 29 30 29

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain

  2021
toteutuma
htv 2022
arvio
htv 2023
tavoite
htv
             
Hyvinvointivaikuttajat 45 129 474 43 198 483 43 128 480
Terveysturvaajat 25 123 236 23 588 240 28 057 250
Valtion palvelut 24 323 247 21 852 253 22 962 247
Tiedonvälittäjät 18 219 163 17 368 171 21 857 190
Yhteensä 112 794 1 120 106 006 1 147 116 004 1 167

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 69 439 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 865 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakastietolain toimeenpano -520
Covid-19 testauskapasiteetin ylläpitäminen -600
Harvinaissairauksien kansallinen koordinaatio -150
Hoitoilmoitusrekisterin ja kansallisen tartuntatautiseurannan ylläpitäminen ja kehittäminen sekä covid-19-pandemian kokemuksien hyödyntäminen -740
Hotus, ruotsinkielinen aineisto ja digitaalisten palveluiden kehittäminen -200
ICD-11-diagnoosiluokituksen kansallinen käyttöönotto 1 400
Ihmiskaupan uhrien asumispalvelun valvonta- ja ohjaustehtävä (3 htv) (HO 2019) -300
Infrastruktuurin modernisoinnista hyökkäyspinta-alan vähentämiseksi (kyber) 800
Juomavesidirektiivien toimeenpano (2 htv) 160
Kansallinen laaturekisteritoiminta 1 400
Kyberhyökkäysten ja häiriötilanteiden havainnoinnin kehittäminen (kyber) 700
Lakisääteisten tehtävien turvaaminen 6 000
Lisäystä syöpärekisterin ylläpitoon 150
Opiskeluhuollon sote-uudistuksen edellyttämien muutosten valmistelu -80
Opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnalliseen ohjaukseen 80
SERI-keskusten sateliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) 200
Vanhuspalvelujen järjestäjäkysely hyvinvointialueille 776
JTS-miljardin tuottavuussäästö -191
Palkkausten tarkistukset 931
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 60
Toimistotilasäästö -98
Yhteensä 9 778

2023 talousarvio 72 304 000
2022 II lisätalousarvio 10 467 000
2022 talousarvio 62 526 000
2021 tilinpäätös 76 701 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 76 428 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 72 304 000 euroon nähden on 4 124 000 euroa, mistä 2 675 000 euroa aiheutuu tietohallintasäädösten kokonaisuudistuksen toteuttamisesta, 99 000 euroa munuaistautirekisteristä ja 1 350 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 76 428 000
2022 II lisätalousarvio 10 467 000
2022 talousarvio 62 526 000
2021 tilinpäätös 76 701 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Laaturekisterit.Valiokunta on tyytyväinen, että kevään 2022 kehyspäätökseen sisältyy 1,4 milj. euron vuotuinen rahoitus vuosille 2023—2026 kansalliseen laaturekisteritoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriön 1.9.2022 antaman asetuksen perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa asetuksessa nimettyjen yhdeksän laaturekisterin ylläpitämisestä. Näitä ovat muun muassa diabetesrekisteri, HIV-, munuaistauti- ja sydänrekisteri. Lisäksi Suomen syöpärekisterin jatkokehittämiseen on kehyspäätöksen 2023—2026 mukaisesti 150 000 euron vuotuinen lisärahoitus, jotta kaikkien syöpäsairauksien laatu- ja vaikuttavuustietotuotantoa voidaan viedä eteenpäin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jo nimettyjen laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan. Lisäksi laaturekisteritoimintaa on tärkeää kehittää ja laajentaa uusiin asiakas- ja potilasryhmiin, sillä laaturekisterien tuottama tieto parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Laaturekisterien tuottama tieto on tärkeää myös sote-uudistuksen toimeenpanossa, jossa keskeisiä tavoitteita ovat mm. yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen.

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota sosiaalipalvelujen laadun ja vertailtavuuden kehittämiseen ja pitää tärkeänä, että myös sosiaalihuollon laaturekistereitä kehitetään ja että niitä otetaan jatkossa mukaan laaturekisteritoimintaan.

Hoitotyön tutkimus.Hoitotyön tutkimukselle esitetään ensi vuodelle 388 000 euron valtionavustusta. Tämä on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän, koska eduskunnan tekemä vastaavansuuruinen korotus ei sisälly hallituksen esitykseen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että määrärahan vähentyminen hidastaa tutkimustietoon perustuvien hoitosuositusten valmistumista ja siirtää uusien suositusten laatimista tuonnemmaksi. Suosituksia ei enää myöskään käännettäisi ruotsiksi, minkä lisäksi toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen vaikeutuu.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimukseen.

Parisuhdeväkivallan uhrien auttaminen (MARAK)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa MARAK-toiminnan vahvistamiseen. MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä, joka kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. MARAK koostuu systemaattisesta väkivallan riskinarvioinnista. Koordinointi on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa palvelurakenne muuttuu sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille.

Istanbulin sopimuksen täytäntöönpano; tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelma

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon ja 150 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 278 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuihin, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen

4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin

7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (784/2021), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 887 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2023 II lisätalousarvio 1 887 000
2023 talousarvio 77 278 000
2022 tilinpäätös 72 993 000
2021 tilinpäätös 76 701 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 887 000 euroa.

(25.) Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 1 500 000
2021 tilinpäätös 9 500 000

(31.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 20 000 000
2021 tilinpäätös 24 000 000

50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 23 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen. Toiminnan painopisteet ovat työkyvyn varmistaminen työn murroksessa, työelämän digitalisaatio muutoksen johtaminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen työelämän kehittämisessä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Työterveyslaitoksen toiminnallisen tuloksellisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet ovat:

Nostetaan osatyökykyisten työllisyysastetta
  • — Kehitetään työkyvyn tuen palveluja sekä ammattilaisten osaamista sote-keskuksissa.
  • — Viedään työkykykoordinaattorikoulutusta koulutusjärjestelmään.
  • — Tutkitaan kehittämisohjelmien vaikutuksia palvelujen käyttäjien työ- ja toimintakykyyn.
Kehitetään työhyvinvointia ja edistetään uusien teknologioiden hyödyntämistä työn murroksessa
  • — Varmistetaan käynnissä olevien hallitusohjelmahankkeiden laadukas loppuunsaattaminen ja arvioidaan niiden tulokset.
  • — Toteutetaan HELP-projekti, jotta varmistamme suomalaisen työelämän kilpailukyvyn ja työhyvinvoinnin covid-19-pandemian ja työn murroksen muokkaamassa maailmassa.
  • — Tuetaan johtamisen kehittymistä ja jaetaan hyviä käytänteitä.
Varmistetaan työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää
  • — Tehostetaan julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä saumattoman hoitoketjun toimintamallilla.
  • — Kehitetään ja uudistetaan ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa.
Pidennetään työuria ja vähennetään ennenaikaista eläköitymistä
  • — Kehitetään työelämävalmiuksia työurasiirtymien tukemiseksi työuran nivelkohdissa.
  • — Toteutetaan projekteja nuorten työelämään kiinnittymisen tukemiseksi, urajumien tunnistamiseksi ja työuralta syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä ikääntyvien työntekijöiden työurien pidentämiseksi.
  • — ennaltaehkäistään mielenterveysongelmia työelämässä ja levitetään mielenterveyden tuen digitaalisia työkaluja ja hyviä käytäntöjä työpaikoille.
Varmistetaan työkykyä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa
  • — Tuetaan työntekijöitä muutoksessa soteorganisaatioiden kanssa toteutettavien kehittämishankkeiden muodossa henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaamiseksi vanhusten palveluissa.
  • — Tuotetaan seurantatietoa kuntiin jäävien ja hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittymisestä.
  • — Arvioidaan sote-työntekijöiden työhyvinvointia kyselyllä.
Vähennetään sisäympäristön terveys- ja hyvinvointihaittoja
  • — Osallistutaan kansallisen Terveet tilat 2018 -ohjelman toteutukseen, jotta sisäilmaan liitetty oireilu vähenisi merkittävästi.
Työelämän resilienssin vahvistaminen kriisi- ja poikkeusoloissa
  • — Tuetaan yhteiskunnan toimintakykyä ja väestön henkistä kestävyyttä häiriö- ja kriisitilanteissa sekä kehitetään terveydenhuollon resilienssiä vastata toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin.
Parlamentaarisen sosiaaliturvauudistuksen tukeminen
  • — Tuetaan sosiaaliturvakomitean työtä avaamalla työelämän tilannekuvaa ja edistämällä työkykyä ja osaamisen kehittymistä.

Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa talousarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Talousarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.

Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 35,0 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 12,0 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vaikuttamistoimintaan.

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2023 olevan 50 000 000 euroa, myönnetään valtionosuutta 23 042 000 euroa.

Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2023 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus vuosina 2021—2023 (1 000 euroa)

    Menot   Oma rahoitus   Valtionosuus
  2021
tot.
2022
arvio
2023
arvio
2021
tot.
2022
arvio
2023
arvio
2021
tot.
2022
arvio
2023
arvio
                   
Tutkimus ja kehittäminen 15 635 18 000 18 400 8 395 9 000 10 800 7 240 9 000 7 600
Vaikuttaminen 17 656 15 600 16 600 1 245 1 158 1 158 16 411 14 442 15 442
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma 5 391 5 000 - - - - 5 391 5 000 -
Yhteensä 38 682 38 600 35 000 9 640 10 158 11 958 29 042 28 442 23 042
Liiketoiminta 13 498 15 000 15 000 13 498 15 000 15 000 - - -
Yhteensä 52 180 53 600 50 000 23 138 25 158 26 958 29 042 28 442 23 042
                   
Rahoitusosuus, %       44 47 54 56 53 46

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -5 000
Työelämän mielenterveysohjelman viestintäkampanja -400
Yhteensä -5 400

2023 talousarvio 23 042 000
2022 talousarvio 28 442 000
2021 tilinpäätös 29 042 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 23 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen

3) enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 602 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 262 000 euroa aiheutuu Työterveyslaitoksen työehtosopimuksen mukaisesta palkkakustannusten noususta ja 340 000 euroa nousseista kiinteistömenoista.


2023 II lisätalousarvio 602 000
2023 talousarvio 23 042 000
2022 tilinpäätös 28 442 000
2021 tilinpäätös 29 042 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 602 000 euroa.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 2 937 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Päihdeäitien palvelut -150
Päihteitä käyttävien äitien palvelut (HO 2019 kertaluonteinen) -3 000
Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen -1 000
Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen, jatkaminen vuonna 2023 1 000
Saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa vahvistetaan ja kehitetään (HO 2019) -2 000
Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma: Hyvän työn edellytysten ohjelma 1 500
Matkustussäästö -65
Yhteensä -3 715

2023 talousarvio 2 937 000
2022 talousarvio 6 652 000
2021 tilinpäätös 7 042 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 5 937 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 937 000 euroon nähden aiheutuu päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamisesta.


2023 talousarvio 5 937 000
2022 talousarvio 6 652 000
2021 tilinpäätös 7 042 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Päihteitä käyttävien äitien palvelut.Talousarvioon sisältyi vuosina 2018—2022 vuosittainen 3 milj. euron määräraha, jonka tarkoituksena oli turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Palveluiden järjestäminen on vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden vastuulla. THL:n arvion mukaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja sisällöissä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Osa erityisryhmästä jää täysin tunnistamatta ja ohjautumatta palvelujen piiriin. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että vuosina 2021—2023 toteutetaan STM:n ja THL:n yhteistyönä valtakunnallinen kehittämishankekokonaisuus, jonka yhteydessä kehitetään kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostetaan raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista viidessä aluehankkeessa.

On myös tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamiseen osoitetaan vielä 3 milj. euron määräraha.

Valiokunta painottaa, että päihdeäitien palveluohjauksen, palvelujen ja palveluketjujen tulee toimia jatkossa saumattomasti ja että palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan huolellisesti. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus määritellään jatkossa yhden hyvinvointialueen vastuulle. Valtakunnallinen vaativan hoidon osaaminen vahvistaa sikiövaurioiden ja huostaanottojen ehkäisyä.

Ruoka-apu.Valtiovarainvaliokunta on osoittanut useita kertoja lisäresursseja ruoka-aputoimintaan ja pitänyt tärkeänä, että toiminta saadaan kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Valiokunta on myös pitänyt tärkeänä toimintamallia, joka edistää osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin (VaVM 20/2019 vp, VaVM 36/2020 vp). Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut ruoka-apuun liittyvän selvityksen vuonna 2021. Sen ehdotusten mukaisesti on lähdetty kehittämään järjestöpohjaista koordinaatiota erillisellä kehittämishankkeella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa yhteneväisin perustein.

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha ruoka-aputoiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja jatkamiseen. Rahoituksella on tarkoitus mm. jatkokehittää ruoka-aputoimijoiden koordinaatiohanketta ja valmistella eduskunnan edellyttämän pysyvämmän rahoitusjärjestelmän mahdollisia vaihtoehtoja. Ruoka-avun merkitys ja kysyntä ovat kasvaneet entisestään koronaepidemian ja kustannusten ja ruoan hinnan nousun vuoksi, minkä lisäksi Ukrainasta saapuneet pakolaiset ovat lisänneet ruoka-avun kysyntää. Samanaikaisesti kysynnän kasvaessa hävikkiruoan saatavuus on vähentynyt, ja monet toimijat ovat joutuneet vähentämään ruoka-apua. Vaikka ruoka-apu on tarkoitettu ensisijaisesti hätäavuksi, siitä on tullut monille välttämätön pitkäaikaisen avun muoto.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ruoka-avun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti kehittämällä mm. osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia malleja sekä matalan kynnyksen sosiaali- ym. palveluja. On niin ikään tärkeää hyödyntää hyviä käytäntöjä ja tehostaa hävikkiruoan hyödyntämistä.

Ruoka-aputoiminta on monin tavoin vakiintunutta, mutta koska se ei ole lakisääteistä, toiminta on vaarassa jäädä väliinputoajaksi sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ruoka-aputoiminnan järjestämistä niin, että palvelujen järjestämisvastuut selkeytyvät ja palvelujen jatkuvuus, kehittäminen sekä rahoitus turvataan yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoimintaan edistämään palvelun kehittymistä hyvinvointialueilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 6 937 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin

8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti

9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.