Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, rikollisuuden kansainvälistyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Huolehtiminen oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, samoin kuin kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta on entistäkin tärkeämpää. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetään nyt monella sektorilla uutta ajattelua.

Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Kansalaiset ovat kiinnostuneita aiempaa monimuotoisemmasta vaikuttamisesta, ja kansalaisaloitteen suosio on säilynyt korkealla. Haasteiksi ovat osallistumisen eriarvoistumisen lisäksi nousseet kyberuhat, disinformaatio sekä muun muassa vaaleihin kohdistuvan häirinnän uhka. Tarve huolehtia tietoturvasta ja huomioida tietosuojariskit on lisääntynyt. Joidenkin vähemmistöryhmien ja koko väestön välillä on huolestuttavia eroja perusoikeuksien toteutumisessa, tietoisuudessa oikeuksista ja oikeussuojasta sekä luottamuksessa viranomaisiin. Erityisen ongelman muodostaa näkyviin etnisiin vähemmistöihin kohdistuva syrjintä. Myös kielellisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen puutteita.

Tuomioistuinlaitoksen perustehtävä on käsitellä ja ratkaista vireille tulevat asiat perus- ja ihmisoikeudet toteuttavalla tavalla. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan.

Teknologian hyödyntäminen aiempaa laajemmin jatkuu monella yhteiskunnan osa-alueella. Valtionhallinnossa esimerkiksi Verohallinto, Kela ja Maahanmuuttovirasto käyttävät toiminnassaan laajasti digitaalisia aineistoja. Myös tuomioistuimet ovat aloittaneet toimintansa digitalisoimisen. Etäyhteyksien hyödyntäminen on arkipäiväistynyt.

Väestön ikääntyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansainvälistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta. Taloustilanteen heikkeneminen lisää talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrää.

Korkealla tasolla olevat ulosoton asia- ja velallismäärät vaikuttavat ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin. Koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset, kuten maksuvaikeudet heijastuvat ulosottoon viiveellä, mikä todennäköisesti johtaa viiveellä myös ulosottovelallisten lukumäärän kasvuun. Myös konkurssien määrä oletettavasti kasvaa. Tämä lisää tarvetta konkurssivalvonnalle ja julkisselvityksille.

Syyttäjälaitoksessa rikosasioiden vaativuuden voimakas kasvu, esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistojen laajentuminen ja oikeudellisten ongelmien monipuolistuminen ovat lisänneet syyttäjien työmäärää merkittävästi. Koronaviruspandemian rajoitustoimista aiheutuneen jutturuuhkan purkaminen on lisänneet vireillä olevien asioiden määrää ja aiheuttanut haasteita Syyttäjälaitoksen toiminnalle.

Rikosseuraamuslaitoksessa kansainvälistyminen, rikosseuraamusasiakkailla korostuvat päihde- ja mielenterveysongelmat ja järjestäytyneiden rikollisryhmien aktivoitunut toiminta asettavat toiminnalle haasteita. Koronavirusepidemian aikana rangaistusten täytäntöönpanojen aloitusta jouduttiin lykkäämään, mikä vaikuttaa vankiluvun nousuun myöhempinä vuosina. Pidemmällä aikavälillä rikosseuraamusasiakkaiden määrän ennakoidaan kasvavan muun muassa sakkovanki- ja tutkintavankiuudistuksen sekä seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
  • — Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta.
  • — Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
  • — Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin.

Oikeusministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Oikeusministeriö 248 233 234
Oikeusministeriön yhteydessä toimivat viranomaiset 121 130 135
Oikeusrekisterikeskus 163 163 163
Tuomioistuinlaitos 3 441 3 417 3 449
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit 1 188 1 210 1 216
Kuluttajariitalautakunta 34 30 34
Ulosottolaitos 1 086 1 155 1 180
Konkurssiasiamiehen toimisto 13 12 10
Syyttäjälaitos 557 590 595
Rikosseuraamuslaitos 2 569 2 626 2 565
Yhteensä 9 420 9 566 9 581
Sukupuolten tasa-arvo

Kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma on hyväksytty. Osana perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa on laadittu seurannan indikaattorit. Rasismin torjunnan sekä hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma on hyväksytty. Toimintaohjelman toimeenpano on käynnistynyt ja se jatkuu hallituskauden loppuun. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan toimenpiteissä läpileikkaavana teemana. Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanossa edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa, valtavirtaistetaan sukupuolen moninaisuuden tunnistava näkökulma sekä otetaan huomioon lapsen oikeudet, lapsen edun ensisijaisuus ja lapsen oikeus erityiseen suojeluun.

Toimeenpannaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö ja parannetaan lähestymiskiellon tehokkuutta, vähennetään lähestymiskiellon rikkomista ja lisätään erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Näihin molempiin uudistuksiin on kohdennettu lisäresurssia vuodelle 2023.

Kansalaisten ylivelkaantuminen näkyy ulosottovelallisten määrän ja perinnässä olevien asioiden määrän kasvuna. Viimeisen vuosikymmenen aikana naisten osuus ulosottovelallisista on kasvanut. Erot keskimääräisessä ulosottovelassa ovat tasaantuneet sukupuolten kesken, kun miesten velka on pysynyt melko samalla tasolla, mutta naisten velka on kasvanut. Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään kuluttajaluottolainsäädäntöön tehtävillä tiukennuksilla, lisäämällä sosiaalisen luototuksen saatavuutta sekä parantamalla velallisten asemaa velkajärjestelyssä. Myös pienituloisten ulosottovelallisten aseman helpottamista selvitetään.

Vangeista n. 8 % ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavista n. 11 % on naisia. Naisvankien turvallisuutta parannetaan edelleen kehittämällä naisvankiloiden ja naisosastojen toimintaa. Naisten kanssa työskentelevän henkilöstön kouluttautumista naiserityiseen toimintatapaan jatketaan. Kehitetään rangaistusta suorittavien naisten tarvitsemia palveluja ja lisätään erityisesti terveys- ja päihdepalveluja.

Kestävä kehitys

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki ja kansainväliset sitoumukset antavat vahvan suojan perus- ja ihmisoikeuksille. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas, perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Suomi on yhdenvertainen. Oikeusministeriö on määrittänyt seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet.

Perus- ja ihmisoikeudet turvaava demokraattinen ja yhdenvertainen yhteiskunta

  • — Kehitämme demokratiaa ja perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
  • — Tuemme avointa ja yhdenvertaista osallistumista ja hyviä väestösuhteita.
  • — Vähennämme syrjintää, rasismia ja vihapuhetta.
  • — Huolehdimme vaalijärjestelmän toimivuudesta.

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä oikeushallinto

  • — Turvaamme oikeuslaitoksen toimintakyvyn ja tuomioiden täytäntöönpanon.
  • — Luomme oikeuspolitiikan linjoja.
  • — Kehitämme säädöspolitiikkaa.
  • — Vähennämme rikollisuutta panostamalla korruption, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • — Vahvistamme oikeuksiin pääsyä ja parannamme rikoksen uhrin asemaa.

Lisäksi vähennämme hiilijalanjälkeä erityisesti hankinnoissa ja matkustamisessa.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 167 763 1 140 3 930 172 833
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 449 108 763 24 320
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 218 339 13 557
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 179 263 10 442
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
12 013 3 000 15 013
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
24 951 0 24 951
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
50 660 50 660
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
13 843 1 025 -435 14 433
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
19 000 19 000
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
450 7 457
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 483 710 810 11 559 496 079
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 178 251 9 429
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 828 359 12 187
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
296 612 625 7 595 304 832
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
89 322 -540 2 354 91 136
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
76 770 725 1 000 78 495
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 109 453 0 2 679 112 132
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
109 193 2 939 112 132
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot
(arviomääräraha)
260 -260 0
30. Syyttäjät 57 057 425 1 556 59 038
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
57 057 425 1 556 59 038
40. Rangaistusten täytäntöönpano 250 100 300 4 926 255 326
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
245 400 300 4 926 250 626
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
50. Vaalimenot 25 336 0 0 25 336
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
25 336 0 0 25 336
  Yhteensä 1 093 419 2 675 24 650 1 120 744

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 9 420 9 566 9 581    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin 1,09 mrd. euron määrärahaa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, määräraha on runsaat 45 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Oikeusministeriön määrärahatilanne on ollut useita vuosia varsin tiukka, ja onkin myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy useita määrärahalisäyksiä. Esitys sisältää mm. 12 milj. euron lisäyksen oikeudenhoidon turvaamiseen ja 3 milj. euron lisäyksen hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusaikojen käsittelyaikojen lyhentämiseen. Uutta pysyvää määrärahaa kohdennetaan mm. seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen noin 1,9 milj. euroa ja lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn 564 000 euroa. Mainittujen uudistusten täysimääräinen toimeenpano ja lisärahoitus kohdistuvat vasta vuodelle 2024. Myönteistä on myös se, että aiempien päätösten mukaisesti ensi vuonna on käytettävissä syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien käsittelyaikojen lyhentämiseen 4 milj. euroa ja vankilaturvallisuuden parantamiseen 2 milj. euroa. Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä hallinnonalan määrärahoja korotetaan vielä 15,4 milj. euroa, jolla katetaan mm. kustannusten noususta aiheutuvia menoja.

Talousarvioesitys ei kuitenkaan korjaa oikeudenhoidon perusrahoituksen puutteita, joihin eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota. Oikeudenhoidon perusrahoitus on ollut tehtäviin nähden jo pitkään liian niukkaa, mikä on aiheuttanut mm. käsittelyaikojen ja oikeusprosessien pitenemistä, henkilöstön uupumista ja alan houkuttelevuuden heikkenemistä. Myöskään sähköiset työvälineet eivät ole toistaiseksi tuottaneet niiltä odotettua tehokkuuden ja tuottavuuden lisäystä. Pitkät käsittelyajat heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja luottamusta oikeusjärjestelmän toimintaan ja toimivuuteen.

Onkin tärkeää, että hallitus on nyt laatinut eduskunnan edellyttämän selonteon, joka on annettu eduskunnalle 17.11.2022 (VNS 13/2022 vp). Selonteossa käsitellään laajasti oikeudenhoidon toimintaedellytyksiä ja otetaan kantaa oikeudenhoidon toiminnan rahoitusvajeeseen ja sitä korjaaviin toimenpiteisiin. Sen mukaan vuoteen 2030 yltävässä tarkastelussa oikeudenhoito edellyttää lähes 1 200 henkilötyövuoden lisäystä, minkä lisäksi tarvitaan mm. eri prosesseja ja niiden sääntelyn kehittämistä sekä asioiden käsittelyn keventämistä. Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan selonteon mukaan keskipitkällä aikavälillä keskimäärin 90 milj. euron pysyvä vuosittainen lisärahoitus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa turvataan oikeudenhoidon toimintaedellytykset ja pitkäjänteiset ratkaisut, joilla varmistetaan oikeudenhoidon kestävä rahoitus. On myös tärkeää, että rahoitus kohdistuu tasapainoisesti oikeudenhoidon ketjun eri toimijoille, jotta rahoituksella saadaan mahdollisimman hyvä kokonaisvaikuttavuus.