Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.

Kestävä kasvu kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työperusteista maahanmuuttoa, työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen on keskeisin haaste. Globaalien arvoverkostojen murroksessa huoltovarmuuden turvaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi strategiseksi kysymykseksi.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Tki-toimintaan ja -yhteistyöhön pitkäjänteisesti kannustava ja ennakoitava kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian kehittäminen, soveltaminen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen korkean arvonlisän liiketoiminnassa kansantalouden kasvua tukien.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia. Toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja sen rinnalla yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian soveltaminen ja luominen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kansantalouden kasvua tukien.

Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on erityisrahoitusyhtiöiden ja -instrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisen vienninrahoituksen tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja edistää vientiä ja työllisyyttä.

Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää laaja-alaisesti yrittäjyyttä ja kasvua. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden sitoutuminen yhteistyöhön pitkäjänteisesti.

Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää laaja-alaisesti yrittäjyyttä ja kasvua. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen ja vuorovaikutus.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että luonnonvaroja käytetään kestävän taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden tavoitteena on edistää yritysten ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Pidemmän aikajänteen kilpailukykyä kehittävät toimenpiteet

Taloutta on kannustettava uusiutumaan innovaatiopolitiikan ja uudistavan elinkeinopolitiikan välinein. Pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta on ratkaisevaa se, että innovaatiojärjestelmää kyetään vahvistamaan ja terve kilpailu markkinoilla ajaa yrityksiä uusiutumaan. Tällä hetkellä strategisina riskeinä on tunnistettu esimerkiksi innovaatiojärjestelmän ja markkinoiden toimivuuteen, digitalisaation sekä uusiutumiskykyyn liittyviä tekijöitä. Kilpailukyky kotimarkkinoilla ja globaaleissa toiminnoissa sekä kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin määrittelevät Suomen hyvinvoinnin jatkossakin.

Kustannus- ja hintakilpailukyky ovat oleellisia, kun kilpaillaan kansainvälisistä markkinaosuuksista. Kotimarkkinoiden kustannustaso määrittää ulkoista kilpailukykyämme. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon tehokkuus ja työn hinnan määräytyminen tuottavuuskehityksen mukaisesti ovat keskeisiä.

Työmarkkinoilla työvoiman siirtyminen taantuvilta toimialoilta ja -alueilta sinne, missä työtilaisuuksia on tarjolla, on oleellista talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi. Työnteon kannustimista on huolehdittava kaikkien työmarkkinoille osallistuvien kohdalla, jotta vältettäisiin työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi työttömyysongelmaksi.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on tärkeää, että pääsy globaaleille markkinoille ei vaarannu. Digitaalisten palveluratkaisujen yleistyessä markkinoille pääsy edellyttää mahdollisuutta skaalata ratkaisuja omien rajojen ulkopuolellakin. Näin edesautetaan myös Suomen talouden rakenteiden muutosta kestävämpään suuntaan.

Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja kansainvälinen markkinatilanne huomioon ottaen. Tki-toiminnan resurssien turvaaminen on pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytys.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2021
toteutuma/arvio
2022
arvio
2023
arvio
       
Innovaatiotoiminta vahvistuu      
— Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta / BKT (%) 30,0 > 30,0 > 31,0
— T&k-menot/BKT (%) 2,83 > 2,90 > 3,24
Työllisyysaste nousee      
— Työttömyysaste (%) 7,7 7,2 7,0
— Työllisyysaste (%) 72,3 72,6 74,0
Ilmastotavoitteet toteutuvat      
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) - 46 > 47
Ulkomaalaisten työvoiman saatavuus paranee      
— Työperusteiset oleskeluluvat (kpl) 11 428 12 000 12 000
Sukupuolten tasa-arvo

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Maahanmuuttajanaiset nostetaan kotoutumis- ja työllisyystoimien erityiseksi kohderyhmäksi vahvistamaan heidän osallisuuttaan työelämässä ja muussa yhteiskunnassa.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään mm. työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla

  2020
Naiset
2020
Miehet
2021
Naiset
2021
Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 45 55 43 57
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) 50 50 50 50
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 61 39 63 37
— palkkatuettu työ (%) 46 54 45 55
— starttiraha (%) 50 50 49 51
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 60 40 61 39

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Ohjelman kahdeksan toteutusvuoden aikana on käynnistynyt 486 ESR- ja 62 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 18 % (179 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,7 % (11 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 773 kpl (julkinen rahoitus 306 milj. euroa, 30 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 2 365 kpl (julkinen rahoitus 448 milj. euroa, 27 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, oli ESR:n puolella käynnistynyt 31.12.2021 mennessä 716 kpl (julkinen rahoitus 287 milj. euroa, 28 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 2 448 kpl (julkinen rahoitus 455 milj. euroa, 27 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 129 kpl ja miesten asemaa parantavia 47 kpl.

Uuden ohjelmakauden EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo. Kaikissa jäsenmaissa pitää lisäksi seurata tasa-arvoa edistävien hankkeiden rahoitusosuutta yhtenevän luokittelujärjestelmän mukaisesti.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030). Ministeriö raportoi vastuullisuusraportissaan em. SDG-tavoitteista seuraavat: uusituvan energia (SDG7), ihmisarvoinen työ ja kestävä kasvu (SDG8), innovaatiot ja kestävä teollistuminen (SDG9) sekä ilmastonmuutoksen torjunta (SDG13). Ministeriön erityiset kestävän kehityksen painopisteet ovat ilmastokestävään talouteen siirtyminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, ihmisarvoisen työn ja reilujen työmarkkinoiden edistäminen, innovaatioista kestävää kasvua, sekä alueiden kehittäminen ja ihmisten osallisuus. Ministeriön eri rahoitusinstrumentit edistävät näiden painopisteiden toteuttamista.

Johdonmukainen energia- ja ilmastostrategia ja -politiikka ovat keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Ministeriö myös tukee ympäristöä ja hyvinvointia palvelevia innovaatioita sekä edistää uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestävän kehityksen kiertotalous- ja vähähiilisyysratkaisuja. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä.

Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan tarkasti huomioon politiikan toteutuksessa. Ministeriö suojaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, edistää työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä, ehkäisee rekrytointisyrjintää sekä vahvistaa harmaan talouden torjuntaa.

Vuoden 2020 loppuun mennessä Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelmassa oli sekä ohjelmassa käynnistyneistä EAKR- että ESR-hankkeista useammassa kuin joka neljännessä kestävä kehitys katsottu hankkeen keskeiseksi kehittämissisällöksi joko sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen tai ekologisen ulottuvuuden näkökulmasta. Lisäksi lähes kahdessa kolmasosassa EAKR-hankkeista ja lähes kolmanneksessa ESR-hankkeista kestävä kehitys on huomioitu hankkeen toteutuksessa.

Valtioneuvosto asetti EAKR-hankkeille ohjelmakauden alussa kansalliseksi tavoitteeksi, että 25 % rahoituksesta tulee kohdistua vähähiilisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kun EU:n yleinen minimivaatimus oli 20 %. Ohjelmaan sisällytettiin kaksi EAKR:n vähähiilisyys-erityistavoitetta; pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Ohjelmakauden alkuvuosina tavoitteen saavuttaminen näytti haasteelliselta, mutta yleisen kiinnostuksen ja hankeosaamisen kasvaessa vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden osuus kaikesta EAKR-rahoituksesta on tasaisesti noussut ollen vuodenvaihteessa varauksista laskettuna jo 26,8 % ja hankkeille suoritetuista maksatuksista laskettuna 23,8 %. Tällä hetkellä näyttääkin varsin todennäköiseltä, että asetettu kunnianhimoinen tavoite tullaan saavuttamaan ja ehkä hieman ylittämäänkin.

Uudella EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 ohjelmakaudella 30 % Suomen EAKR-rahoituksesta kohdistuu EU:n toimintapoliittiseen tavoitteeseen Vihreämpi ja vähähiilisempi Eurooppa. Lisäksi EAKR-toimenpiteiden rahoituksesta 35 % tulee kohdistua ilmastotoimenpiteisiin, mikä on siten viisi prosenttiyksikköä EU:n minimitasoa kunnianhimoisempi tavoite. Tämän lisäksi kaikki oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) rahoitettavat hankkeet katsotaan komission linjauksen mukaisesti täysimääräisesti ilmastotoimenpiteiksi.

Vuonna 2023 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 283 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän noin 135 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.01.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 0,750 2,600
  — rahoitusvaltuus    
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 572,518 470,482
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 546,280 283,100
32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 15,000 -
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 146,823
32.30.40 Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus - 12,500
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 10,460 24,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 65,000
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 609,388 531,946
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 961 912 9 289 19 304 990 505
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
36 830 2 417 39 247
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
209 985 200 7 493 217 678
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
278 769 4 359 7 298 290 426
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 641 759 32 400
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
102 347 2 151 104 498
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 300 546 19 846
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
10 961 -1 125 9 836
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 760 541 23 301
09. Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 133 730 224 10 087
10. Digitalisaation kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
40 500 4 000 -1 000 43 500
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
6 139 6 139
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
62 072 62 072
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille
(siirtomääräraha 3 v)
4 421 4 421
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
6 950 6 950
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
97 020 97 020
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
1 472 1 472
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta
(arviomääräraha)
2 572 2 572
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
400 400
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
18 590 18 590
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
50 50
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 1 451 637 -45 000 -280 369 1 126 268
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 400 4 400
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
465 488 0 23 800 489 288
41. Energiatuki
(arviomääräraha)
364 090 -264 414 99 676
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki
(arviomääräraha)
150 000 -30 000 120 000
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(arviomääräraha)
25 343 25 343
47. Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
21 500 21 500
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
135 406 -45 000 50 245 140 651
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
157 160 40 000 197 160
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
8 250 8 250
88. Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
100 000 -100 000 0
89. Pääomasijoitus Lääkekehityskeskus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
20 000 20 000
30. Työllisyys ja yrittäjyys 985 303 -3 012 -26 384 955 907
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
0 0
33. Turveyrittäjien avustaminen
(siirtomääräraha 2 v)
30 585 -10 000 20 585
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 700 0 3 221 11 921
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
25 030 25 030
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 300 6 300
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
220 912 -2 137 -1 105 217 670
52. Palkkaturva
(arviomääräraha)
33 460 33 460
55. Toimet työurien pidentämiseksi
(arviomääräraha)
22 000 9 125 0 31 125
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
613 316 0 -30 000 583 316
87. Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle
(siirtomääräraha 2 v)
7 000 7 000
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu
(arviomääräraha)
8 000 1 500 9 500
40. Yritysten erityisrahoitus 219 264 424 200 -106 861 536 603
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
1 200 1 200
46. Yöjunarungon vaunukaluston hankinta
(arviomääräraha)
490 490
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
65 071 -20 000 45 071
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
42 400 36 200 78 600
49. Takautuvasti maksettava sähköhyvitys
(arviomääräraha)
388 000 -100 000 288 000
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 13 134 13 154
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
110 000 110 000
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
73 5 78
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 294 253 -15 000 -35 000 244 253
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
7 241 7 241
30. Valtion korvaukset kotoutumisen edistämisestä
(arviomääräraha)
287 012 -15 000 -35 000 237 012
  Yhteensä 3 912 369 370 477 -429 310 3 853 536

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 8 985 10 099 10 057