Talousarvioesitys 2020
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys 2020—2023, annetaan eduskunnalle 7.10.2019. Siinä valtiontalouden menokehys asetetaan siten, että kehystaso v. 2023 on 1,4 mrd. euroa korkempi kuin 4.4.2019 päätetyssä teknisessä kehyspäätöksessä. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.
Kevään 2019 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2020—2023 menokehys muutettiin vuoden 2020 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2020 kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti yhteensä 45 milj. eurolla.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2019: | ||||
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut) | -44,6 | -37,3 | -38,4 | -34,0 |
| Yhteensä | -44,6 | -37,3 | -38,4 | -34,0 |
Vuoden 2020 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka laskevat vuoden 2020 kehystasoa 251 milj. euroa. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 |
| 24.30.66 | Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99. |
5,8 | ||||
| 27.10.18, 27.10.19 | Ajoitusmuutos monitoimihävittäjien hankintaan liittyen | 20,0 | -20,0 | |||
| 28.90.30 | Ajoitusmuutos liittyen kompensaatioon kunnille vuosien 2019—2022 kustannustenjaon tarkistuksista, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi kahteen kertaan | 237,0 | -237,0 | |||
| 28.91.41 | Teollisuuden energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautusjärjestelmän (ns. energiaveroleikkuri) poistaminen | -119,0 | -230,0 | |||
| 32.20.41 | Ajoitusmuutos eräiden energiatukihankkeiden maksatuksissa | -8,0 | -4,0 | -4,0 | 12,0 | |
| 32.30.51, 33.20.52 | Työttömyysetuuksien aktiivikäyttö, palkkatuki. Siirto kehykseen luettavalta momentilta kehyksen ulkopuoliselle momentille. | -143,0 | -143,0 | -143,0 | ||
| 33.10.57 | Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla | -1,5 | -1,5 | -1,5 | -1,5 | |
| 33.20.50, 33.20.52, 33.10.54, 33.10.57, 33.30.60 | Korotus perusturvaan, perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla | -35,2 | -35,2 | -35,2 | -35,2 | |
| 33.10.54, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.52 | Aktiivimallin leikkurin poisto, perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla | -13,7 | -13,7 | -13,7 | -13,7 | |
| 33.20.50 | Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostaminen, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla | 23,0 | 23,0 | 23,0 | 23,0 | |
| 35.10.52 | Vallisaaren vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen aikaistuminen | 0,9 | -0,9 | |||
| 35.10.61 | Vesiensuojelun tehostamisohjelman ajoitusmuutos | -3,0 | 3,0 | |||
| Yhteensä | 237,9 | -250,5 | -191,4 | -293,4 | -388,4 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2020 kehystaso on 47 778 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 47 378 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2020 jakamaton varaus on 100 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2020 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan n. 10,2 mrd. euroa, joka on n. 1,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tästä n. 1,0 mrd. euroa selittyy sillä, että edellisen vaalikauden veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille siirretään teknisesti vaalikauden vaihteessa kehyksen ulkopuolelta kehykseen kuuluviksi.
Suhdanneluonteiset menot alenevat lähes 0,3 mrd. euroa lähinnä hyvän työllisyystilanteen myötä verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Valtionvelan korkomenot alenevat n. 0,3 mrd. euroa uuden korkotasoennusteen myötä ja arvonlisäveromenoihin varatut määrärahat kasvavat n. 1 mrd. eurolla käynnistyvien hankkeiden ja hankintojen myötä. Veroperustemuutoksista aiheutuva kompensaatio kunnille kasvavaa lähes 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2019 pääministerin Rinteen hallituksen uusien veroperustemuutosten ja ansiotuloverotukseen ansiotason muutoksen perusteella tehtävän tarkistuksen takia.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
| 2020 esitys | |
| Suhdanneluonteiset menot | 4 393 |
| Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille | 285 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 095 |
| Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot | 1 014 |
| Korkomenot | 873 |
| Finanssisijoitukset | 329 |
| Tekniset läpivirtauserät | 377 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 1 276 |
| Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon | 532 |
| Yhteensä | 10 174 |