Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

6. Kestävä kehitysPDF-versio

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi” tavoitteena on luoda Suomesta so­siaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

Kuten kahteen edelliseen talousarvioesitykseen, myös vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyy hallinnonalojen pääluokkaperusteluihin tekstit kestävän kehityksen edistämisestä ja sen kytköksestä talousarvioon jokaisella hallinnonalalla (kts. yksityiskohtaiset perustelut/hallinnonalojen pääluokkaperustelut).

Hiilineutraali Suomi talousarvioesityksessä

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Pääministeri Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on hiilineutraali v. 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos ilmaston lämpe­neminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään.

Vuoden 2020 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka edistävät hallituksen hiilineutraaliuden tavoittetta. Tunnistetuilla määrärahoilla edistetään mm. ympäristön ja luonnon hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Määrärahat kohdentuvat etenkin työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka kohentavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Myös maaseudun kehittämisohjelma sisältää ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita. EU:n viherryttämistuella, ympäristökorvauksilla sekä luonnonmukaisen tuotannon edistämisellä on merkittävä rooli maatalouden kehittämisessä ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen panostetaan merkittävästi, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi. Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Luonnonsuojelualueiden hankinnalla edistetään metsien suojelua sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukemisella voidaan löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. biotalouden kehittämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kehitysyhteistyömäärärahoilla Suomi osallistuu hankkeisiin, joilla edistetään kestävää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa ja ehkäistään ympäristöhaittojen syntymistä. Näiden hankkeiden tavoitteina on mm. parantaa ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä.

Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen kohdennetaan määrärahoja, mikä mahdollistaa henkilöliikenteen määrän ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisen etenkin kaupunkiseuduilla. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentäisi liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Talousarvioesitykseen sisältyvät hiilineutraaliuutta tavoitetta edistävät määrärahat on ryhmitelty hallitusohjelman strategisten kokonaisuuksien perusteella. Yhteenvedon ulkopuolelle on jätetty kaikki toimintamenot sekä erilaiset järjestöavustukset ja jäsenmaksut.

Hiilineutraali Suomi, keskeiset toimenpiteet, milj. euroa

2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
     
3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 395 523
3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 245 271
3.4 Elinvoimainen Suomi 205 229
3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen 132 292
3.4.2 Maatalous 658 667
Yhteensä 1 634 1 981

Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä n. 2,0 mrd. eurolla. Tämä on arviolta 347 milj. euroa enemmän kuin mitä vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa budjetoitiin vastaaviin toimiin. Hallitusohjelman mukaiset pysyvät ja kertaluonteiset määrärahalisäykset luonnonsuojeluun, maatalouteen, kiertotalouteen ja kehitysyhteistyöhön ovat suurin selittävä tekijä määrärahatason kasvuun. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -kokonaisuuden osalta määrärahat kasvavat etenkin energiatuen ja uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahojen kasvun sekä luonnonsuojelurahoituksen noin 100 milj. euron lisäyksen myötä. Noin 25 milj. euron kasvu Suomi kokoaan suurempi maailmalla -kokonaisuudessa selittyy kehitysyhteistyömäärärahojen kasvulla. Liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen kohdennettavat määrärahat lisääntyvät n. 160 milj. eurolla, mistä suurin osa aiheutuu länsimetron rakentamiseen tarkoitetun valtionavustuksen ajoittumisesta pääasiassa vuoteen 2020 sekä Tampereen raitiotien ja Raide-Jokerin valtionavustusosuuksista. Maatalouden osalta kestävää kehitystä edistävien määrärahojen arvioidaan pysyvän suurin piirtein vuoden 2019 tasolla, minkä mahdollistaa ympäristökorvauksiin tehty 88 milj. euron lisäys. Talousarvioesitykseen sisältyy myös eräitä valtuuslisäyksiä, jotka edistävät hiilineutraalisuustavoitteita, mutta joiden määrärahavaikutukset ilmenevät vasta talousarviovuoden jälkeen.

Verot

Talousarvioesitykseen sisältyy useita veroja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitteita. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan pitää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina veroina, voi niihin sisältyä sekä tavoitteen mukaisia että sen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Energiaveroja kerätään liikenteen polttoaineista, työkone- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Verotulojen lisäksi energiaverot vahvistavat kannustimia energiatehokkuuteen, energian säästöön sekä vähäpäästöisempään energian tuotantoon.

Vuoden 2020 talousarvioesityksen energiaverokertymään vaikuttaa liikennepolttoaineiden 250 milj. euron veronkorotus vuoden 2020 elokuussa. Liikennepolttoaineiden nimellisten verotasojen korotus edistää hallituksen ilmastotavoitteita ylläpitämällä polttoaineverotuksen reaalisen tason hallituskaudella.

Liikennepolttoaineiden verotuksen lisäksi osittain päästöperusteisesti määräytyvät ajoneuvovero ja autovero lisäävät suurempipäästöisten autojen omistamisen ja hankinnan kustannuksia ja siten kannustavat kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Vuoden 2020 ajoneuvoverokertymään vaikuttaa edellisen hallituksen päättämä ajoneuvoveron alentaminen vuoden 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä. Ajoneuvoveron kevennys kiristää myös hieman ajoneuvoveron päästöporrastusta, mutta veronalennuksen päästöjä lisäävä vaikutus lienee kuitenkin suurempi, sillä veronalennus pienentää yksityisautoilun kustannuksia. Kokonaisvaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin on kuitenkin vähäinen.

Eräiden juomapakkausten valmistevero ohjaa juomapakkausten kierrätykseen. Jätevero on ohjaava ympäristövero, jonka ensisijaisena tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.

Pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hallituskaudella valmistellaan kestävän kehityksen verouudistus, jonka tavoitteena on edistää siirtymistä kohti hiilineutraaliutta. Kestävän kehityksen verouudistus koostuu energiaverotuksen uudistuksesta, liikenteen verotuksen uudistuksesta, kiertotalouden edistämisestä sekä päästöperusteisen kulutusveron selvittämisestä.

Ympäristölle haitalliset tuet

Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla tarkoitetaan tukia, jotka johtavat luonnonvarojen käyttöasteen ja ympäristön kuormituksen kasvuun tuetussa yrityksessä tai tuetulla toimialalla. OECD:n määritelmän mukaan tuki luokitellaan ympäristön kannalta haitalliseksi, jos se aiheuttaa enemmän ympäristöhaittaa kuin tapahtuisi, jos tukea ei olisi. Ympäristölle haitallisia tukia ja niiden käyttöönottoa perustellaan muilla kuin ympäristösyillä. Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla voi olla myönteisiä vaikutuksia muiden politiikkatavoitteiden kannalta, mikä tulee ottaa huomioon niitä arvioitaessa.

OECD on kehittänyt arviointityökalun ympäristölle haitallisten tukien määrittämiseksi. Tätä työkalua on hyödynnetty myös Suomessa toteutetuissa selvityksissä, joissa on kartoitettu ympäristölle haitallisia tukia. Tässä osiossa käsiteltävät talousarvioesitykseen sisältyvät haitalliset tuet pohjautuvat näihin selvityksiin. (Maa- ja metsätalousministeriön toimialan tukien ympäristövaikutukset 2012; Ympäristön kannalta haitalliset tuet 2013; Rakennepoliittisen ohjelman valmistelu 2013; Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet 2015.)

Ympäristölle haitallisia tukia sisältyy etenkin verojärjestelmään. Niitä on kuitenkin myös määrärahojen joukossa. Verotukseen sisältyy verotukia eli poikkeuksia normaaliksi katsotusta verotuksen rakenteesta, jotka edellä mainituissa selvityksissä on katsottu ympäristölle haitallisiksi tuiksi. Suurimpia tällaisia verotukia ovat energiaverotukseen sisältyvät dieselin normia alempi verokanta, jota oikaistaan ajoneuvoveron käyttövoimaverolla; työkoneiden normia alempi verokanta; turpeen alempi verokanta; teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta; energiaintensiivisten yritysten veronpalautus ja maatalouden energiaveron palautus. Määrärahoissa haitallisiksi tuiksi voidaan luokitella mm. päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio sekä eräät maatalouden tuet.

Vuoden 2020 talousarvioesityksessä ympäristölle haitallisten tukien määräksi arvioidaan edellä mainittujen selvityksiin pohjautuen n. 3,6 mrd. euroa. Ympäristölle haitalliset tuet kohdentuvat pääasiassa kolmeen sektoriin: energiasektoriin, liikennesektoriin ja maataloussektoriin. Liikennesektorilla haitallisten tukien määrä on näistä kolmesta suurin, n. 1,4 mrd. euroa. Sektoreiden tukimäärät ovat kuitenkin varsin lähellä toisiaan. Sekä energia- että maataloussektorilla tukimäärä on n. 1,1 mrd. euroa energiasektorin tukimäärän ollessa jonkin verran suurempi.

Suurin yksittäinen ympäristölle haitallinen tuki vuoden 2020 talousarvioesityksessä muodostuu teollisuuden ja kasvihuoneiden alemmasta sähköverokannasta, jonka suuruudeksi arvioidaan n. 630 milj. euroa. Liikennesektorilla dieselpolttoaineen alemman verokannan, jota oikaistaan ajoneuvoveron käyttövoimaverolla, työmatkakuluvähennyksen sekä työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen alemman verokannan tukimäärät ovat kaikki 390-450 milj. euron luokkaa. Maataloussektorilla suurin yksittäinen tuki muodostuu luonnonsuhde-erojen vaikutuksia tasaavasta luonnonhaittakorvauksesta, sen osuus on n. 532 milj. euroa. Tähän summaan ei sisälly momentille budjetoituja ympäristökorvauksiin tai luomusitoumuksiin liittyviä lisäyksiä.