Talousarvioesitys 2020

5. Talousarvioesityksen määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 57,6 mrd. euroa, mikä on n. 2,1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioon ottaen hallinnonalojen (pääluokat 21—35) määrärahat nousevat 2,5 % vuoden 2019 varsinaisesta talousarviosta. Hallinnonalojen menotasoa nostavat erityisesti pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaiset pysyvät menolisäykset sekä määräaikaiset tulevaisuusinvestoinnit. Myös eräät ns. automaattitekijät, kuten ikäsidonnaisten valtion menojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille, näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Toisaalta hyvä työllisyystilanne edelleen alentaa työttömyysturvamenoja.

Valtionvelan korkomenot (pääluokka 36) ovat uuden korkotasoennusteen myötä merkittävästi alemmat v. 2020 kuin mitä vuodelle 2019 on budjetoitu.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2018—2020¹⁾

		v. 2018 tilinpäätös	v. 2019 varsinainen talousarvio	v. 2020 esitys	Muutos 2019—2020
Tunnus	Pääluokka	milj. €	milj. €	milj. €	milj. €	%

21.	Eduskunta	122	125	127	3	2
22.	Tasavallan presidentti	18	20	16	-4	-20
23.	Valtioneuvoston kanslia	210	268	219	-50	-19
24.	Ulkoministeriön hallinnonala	1 116	1 136	1 256	120	11
25.	Oikeusministeriön hallinnonala	923	978	954	-25	-3
26.	Sisäministeriön hallinnonala	1 486	1 497	1 520	23	2
27.	Puolustusministeriön hallinnonala	2 851	3 138	3 158	20	1
28.	Valtiovarainministeriön hallinnonala	17 220	17 494	18 493	999	6
29.	Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala	6 565	6 423	6 837	414	6
30.	Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala	2 635	2 621	2 689	67	3
31.	Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala	3 436	2 874	3 490	616	21
32.	Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala	2 839	2 501	2 863	363	15
33.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala	14 489	15 036	14 780	-256	-2
35.	Ympäristöministeriön hallinnonala	183	204	278	74	36
36.	Valtionvelan korot	1 150	1 180	873	-307	-26
	Yhteensä	55 242	55 495	57 552	2 056	4

¹⁾ Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys 2020—2023, annetaan eduskunnalle 7.10.2019. Siinä valtiontalouden menokehys asetetaan siten, että kehystaso v. 2023 on 1,4 mrd. euroa korkempi kuin 4.4.2019 päätetyssä teknisessä kehyspäätöksessä. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista.

Kevään 2019 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2020—2023 menokehys muutettiin vuoden 2020 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksikorotettavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta vuoden 2020 kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti yhteensä 45 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

	2020	2021	2022	2023

Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2019:
Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut)	-44,6	-37,3	-38,4	-34,0
Yhteensä	-44,6	-37,3	-38,4	-34,0

Vuoden 2020 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka laskevat vuoden 2020 kehystasoa 251 milj. euroa. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti	Asia	2019	2020	2021	2022	2023

24.30.66	Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99.		5,8
27.10.18, 27.10.19	Ajoitusmuutos monitoimihävittäjien hankintaan liittyen		20,0	-20,0
28.90.30	Ajoitusmuutos liittyen kompensaatioon kunnille vuosien 2019—2022 kustannustenjaon tarkistuksista, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi kahteen kertaan	237,0	-237,0
28.91.41	Teollisuuden energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautusjärjestelmän (ns. energiaveroleikkuri) poistaminen				-119,0	-230,0
32.20.41	Ajoitusmuutos eräiden energiatukihankkeiden maksatuksissa		-8,0	-4,0	-4,0	12,0
32.30.51, 33.20.52	Työttömyysetuuksien aktiivikäyttö, palkkatuki. Siirto kehykseen luettavalta momentilta kehyksen ulkopuoliselle momentille.			-143,0	-143,0	-143,0
33.10.57	Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla		-1,5	-1,5	-1,5	-1,5
33.20.50, 33.20.52, 33.10.54, 33.10.57, 33.30.60	Korotus perusturvaan, perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla		-35,2	-35,2	-35,2	-35,2
33.10.54, 33.10.57, 33.20.50, 33.20.52	Aktiivimallin leikkurin poisto, perustemuutos kehyksen ulkopuolisilla momenteilla		-13,7	-13,7	-13,7	-13,7
33.20.50	Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostaminen, perustemuutos kehyksen ulkopuolisella momentilla		23,0	23,0	23,0	23,0
35.10.52	Vallisaaren vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen aikaistuminen	0,9	-0,9
35.10.61	Vesiensuojelun tehostamisohjelman ajoitusmuutos		-3,0	3,0
	Yhteensä	237,9	-250,5	-191,4	-293,4	-388,4

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2020 kehystaso on 47 778 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 47 378 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2020 jakamaton varaus on 100 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2020 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan n. 10,2 mrd. euroa, joka on n. 1,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tästä n. 1,0 mrd. euroa selittyy sillä, että edellisen vaalikauden veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille siirretään teknisesti vaalikauden vaihteessa kehyksen ulkopuolelta kehykseen kuuluviksi.

Suhdanneluonteiset menot alenevat lähes 0,3 mrd. euroa lähinnä hyvän työllisyystilanteen myötä verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Valtionvelan korkomenot alenevat n. 0,3 mrd. euroa uuden korkotasoennusteen myötä ja arvonlisäveromenoihin varatut määrärahat kasvavat n. 1 mrd. eurolla käynnistyvien hankkeiden ja hankintojen myötä. Veroperustemuutoksista aiheutuva kompensaatio kunnille kasvavaa lähes 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2019 pääministerin Rinteen hallituksen uusien veroperustemuutosten ja ansiotuloverotukseen ansiotason muutoksen perusteella tehtävän tarkistuksen takia.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

	2020 esitys

Suhdanneluonteiset menot	4 393
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille	285
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot	1 095
Rahapelitoiminnan voittovarojen tuottoa vastaavat menot	1 014
Korkomenot	873
Finanssisijoitukset	329
Tekniset läpivirtauserät	377
Arvonlisäveromäärärahat	1 276
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon	532
Yhteensä	10 174

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Hallituksen pysyvät menolisäykset

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa linjattiin yhteensä n. 1,4 mrd. euron pysyvistä julkisen talouden menolisäyksistä vuoden 2023 tasolla kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. Panostuksia kohdennetaan mm. sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin. Vuonna 2020 pysyvien menojen lisäys on n. 1,1 mrd. euroa.

Pääministeri Rinteen hallituksen pysyvät lisäpanostukset strategisten kokonaisuuksien mukaan, milj. euroa

	2020	2021	2022	2023

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi	57	95	107	108
Suomi kokoaan suurempi maailmalla	83	86	91	100
Turvallinen oikeusvaltio Suomi	32	42	50	69
Elinvoimainen Suomi	422	458	274	191
Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi	33	66	75	70
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi	414	521	562	619
Osaamisen sivistyksen ja innovaatioiden Suomi	38	108	159	213

Kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit

Hallitus on päättänyt n. 1,4 mrd. euron tulevaisuusinvestointiohjelmasta kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Toimet rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla. Panostuksista 750 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2020. Lisäksi valtion asuntorahastosta (VAR) kohdennetaan yhteensä n. 50 milj. euron panostukset v. 2020.

Työllisyystoimet

Hallitus on ottanut ensimmäisen askeleen työllisyystoimien valmistelun kokonaisuudessa, jolla tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta. Muun muassa palkkatukea uudistetaan, osatyökykyisten työllistymiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon panostetaan sekä työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa korotetaan. Työllisyystoimenpiteiden valmistelu jatkuu edelleen siten että kesän 2020 budjettiriihessä on osoitettavissa päätösperäisesti 30 000 uutta työllistä vastaavat toimenpiteet.

Vähennykset siirtomäärärahoissa ja toimintamenoissa

Hallitusohjelman mukaisesti siirtomäärärahamomenttien tasoja alennetaan pysyvästi yhteensä 50 milj. eurolla vuodesta 2020 lukien kohdentaen vähennykset niihin määrärahoihin, joiden käyttö on viime vuosina perusteettomasti jäänyt merkittävästi alle budjetoidun tason. Alla olevassa taulukossa on esitetty siirtomäärärahojen vähennysten jakautuminen hallinnonaloittain.

Siirtomäärärahasäästön jakautuminen hallinnonaloittain v. 2020, milj. euroa

Hallinnonala	Vähennys

VNK	0,5 milj. euroa
UM	1 milj. euroa
SM	2,1 milj. euroa
PLM	2,6 milj. euroa
VM	15,5 milj. euroa
OKM	6,2 milj. euroa
MMM	5,2 milj. euroa
LVM	3,6 milj. euroa
TEM	7,2 milj. euroa
STM	4,1 milj. euroa
YM	2,1 milj. euroa

Toimintamenoissa on huomioitu jo tekniseen kehyspäätökseen sisältynyt toimintamenojen säästö (valtion toiminnan digitalisaatio ja tuottavuus), jossa vuodesta 2020 alkaen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla kohdistuu 0,5 % säästö. Oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 prosentin säästö. Valtion toimintamenojen vähennys on 18 milj. euroa v. 2020.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 219 milj. euroa, joka on 50 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahavähennys johtuu pääosin Suomen EU-puheenjohtajakauden päättymisestä.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 124 milj. euroa, missä on vähennystä 2 milj. euroa vuoteen 2019 nähden. Toimintamenoissa on vähennystä aiheutuen valtioneuvoston yhteisten kehittämishankkeiden toteuttamisen päättymisestä, momenttiin kohdistetuista aiemmista säästöpäätöksistä sekä Senaatti-kiinteistöjen vuokranalennuksista. Vastaavasti määrärahalisäystä ehdotetaan ICT-menoihin, kaluste- ja turvalaitemenoihin, valtioneuvoston tietojärjestelmäympäristön kehittämiseen, tilannekuvajärjestelmän suunnitteluun, hallituksen vaihdokseen liittyviin menoihin sekä Leo Mechelin -historiahankkeeseen ja hallitusohjelmaan liittyviin toimiin. Hallitusohjelman perusteella ehdotetaan 0,2 milj. euroa ilmastopaneelin pyöreän pöydän työhön.

Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetaan lisäystä 6 milj. euroa. Ministereiden, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkausmäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 5 milj. euroa korotusta vuoteen 2019 verrattuna aiheutuen ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän noususta, palkkioperusteiden tarkistuksista sekä edellisen hallituksen ministereiden palkkioihin kohdistettujen aiempien säästöjen poistamisesta.

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan ehdotetaan 1,5 milj. euroa, missä on lisäystä 0,64 milj. euroa vuoteen 2019 verrattuna. Toimenpideohjelman tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen sekä sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,38 milj. euroa, missä on lisäystä 0,24 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Kasvua vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna on 120 milj. euroa aiheutuen lähinnä hallitusohjelman mukaisista määrärahalisäyksistä. Määrärahakasvusta vuoteen 2019 verrattuna hallituksen tulevaisuusinvestoinneista aiheutuu 14,4 milj. euroa. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 21 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 235 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon sekä tehokkaaseen kahden- ja monenväliseen diplomatiaan eri tasoilla. Vuonna 2020 edustustoverkon toimintaa vahvistetaan, mm. avaamalla yksi uusi suurlähetystö.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka on 1,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 16,6 milj. euroa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2020 n. 130 asiantuntijaa.

Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Rauhanvälitykselle esitetään perustettavaksi talousarvioon oma momentti, jolle ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahaa, josta 1,5 milj. euroa on osa hallituksen tulevaisuusinvestointeja.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,0 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2020 olevan n. 0,41 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 684 milj. euroa sekä 461 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2020 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 88 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3 milj. euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 954 milj. euroa, mikä on (vaalimenot mukaan lukien) 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu ennen kaikkea vaalimenojen vähennyksestä 39 milj. euroa.

Rikosketjun toimintakyvyn sekä rikosvastuun toteutumisen ylläpitämiseksi syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan yhteensä 5,2 milj. euron lisärahoitusta. Lisäksi hallinnonalan resurssien turvaamiseksi osoitetaan oikeuslaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle 0,7 milj. euron lisämääräraha.

Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään tehokkaasti. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuuden parantamiseksi ja palveluihin ohjaamisen tehostamiseksi koko maassa ehdotetaan oikeusapu- ja edunvalvontapiireille 1,0 milj. euron lisämääräraha.

Turvapaikanhakijoiden oikeusavun vahvistamiseksi ehdotetaan julkiselle oikeusavulle ja yksityisille avustajille hallitusohjelmassa päätetty yhteensä 0,9 milj. euron lisärahoitus. Kaiken kaikkiaan lisärahoitus turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan on hallintotuomioistuimissa ja oikeusavussa 1,8 milj. euroa vuoden 2019 tasoon verrattuna.

Yleisen edunvalvonnan tarvetta lisää väestön ikääntyminen. Päämiesmäärän kasvusta johtuen edunvalvontatoimistoihin palkataan 10 lisähenkilöä (0,6 milj. euroa vuodessa).

Ulosotossa harmaan talouden torjuntaan ohjatulla 1,3 milj. euron vuotuisella lisämäärärahalla on laajennettu erikoisperinnän toiminta valtakunnalliseksi. Määrärahaa on käytetty myös konkurssiin asetettujen velallisten toiminnan selvittämiseen. Rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi v. 2020.

Tuomioistuinvirasto käynnistää toimintansa ja vastaa tuomioistuinten keskushallintotehtävistä ja tuomioistuinten toimintaedellytyksistä. Tuomioistuinvirastolle ehdotetaan 1,7 milj. euron lisärahoitusta.

Vaikutusarviointeja vahvistetaan lainvalmistelussa keskittämällä vaikutusarviointien tekeminen oikeusministeriöön (0,4 milj. euroa vuodessa). Kyseessä on kaikille ministeriöille tarjottava palvelu, jonka tehtävänä on ohjata, tukea ja tuottaa vaikutusarviointeja.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,5 mrd. euroa, mikä on 22,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen (ml. Suojelupoliisin) osuus on 54 %, Rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 %, maahanmuuton 13 % sekä hallinnon 10 %. Pääministeri Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Sisäministeriön pääluokkaan ehdotettavilla määrärahoilla toteutetaan hallitusohjelmatavoitteita ja varmistetaan viranomaisten ydintoiminnot ja suorituskyky.

Kriisinhallintakeskuksen määrärahoja lisätään vuoden 2019 talousarvioon nähden 0,9 milj. eurolla, josta 0,4 milj. euron lisäys liittyy hallitusohjelman mukaiseen siviilikriisinhallinnan osallistumistason nostoon.

Sisäministeriön resursseja siviilitiedustelun ja Suojelupoliisin laillisuusvalvonnassa vahvistetaan 0,38 milj. eurolla.

Poliisitoimi

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 816 milj. euroa. Hallitusohjelmaan liittyen poliisitoimen määrärahoja lisätään 7,5 milj. eurolla. Määrärahoilla aloitetaan poliisimiesten henkilötyövuosimäärän nostaminen hallitusohjelman mukaiselle 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2023 mennessä.

Poliisin toimintamäärärahoihin ehdotetaan 1,9 milj. euroa nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen, 0,8 milj. euroa rahanpesudirektiivin täytäntöönpanoon ja 2 milj. euroa sakon muuntorangaistusmenoihin.

Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten, muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi olisi maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan tehokkaasti.

Suojelupoliisin määrärahoja lisätään edelleen. Mm. operatiivisen toiminnan kuluihin lisätään 1,7 milj. euroa ja siviilitiedustelun tietojärjestelmän menoihin 8,36 milj. euroa.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 268 milj. euroa. Talousarvioesityksessä on huomioitu hallitusohjelmaan kirjattu tavoite rajaturvallisuuden suoristuskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamisesta niin, että Rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahoja lisätään v. 2020 1,3 milj. eurolla. Lisäksi ehdotetaan vuoden 2019 talousarvioon nähden lisämäärärahaa 2 milj. euroa rajaturvallisuuteen, 5,1 milj. euroa EU:n rajaturvallisuusvaatimusten johdosta, 1,5 milj. euroa Rovaniemen lentoaseman ulkorajaliikenteen kasvun johdosta, 1 milj. euroa toimitilakustannuksiin sekä 0,8 milj. euroa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvien joukkojen menoihin.

Hallitusohjelman mukaisena kertaluonteisena investointina ehdotetaan Rajavartiolaitokselle maa- ja merirajan teknisen valvonnan uudistamiseen 15 milj. euroa. Ilma- ja vartioalusten kertaluonteisin peruskorjauksiin ja huoltoihin varataan 2,7 milj. euroa ja kevyen kaluston hankintoihin ja huoltoon 1,9 milj. euroa.

Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Suomen turvallisuusjärjestelmää ja puolustusjärjestelmää sekä osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

Rajavartiolaitos vahvistaa itärajan valvontaa ja kykyä torjua turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Rajavartiolaitos toimeenpanee Euroopan unionin rajaturvallisuudelle asettamat uudet velvoitteet sekä osallistuu Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) koordinoimiin yhteisiin operaatioihin EU:n ulkorajoilla ja muuhun kansainväliseen toimintaan.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen toimintamenoihin ehdotetaan 14,5 milj. euroa. Pelastustoimen määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 0,6 milj. euroa pelastustoimen keskittämiseksi Kuopioon ja Pelastusopiston koulutuksen lisäämiseksi sekä 0,5 milj. euroa hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen lisäämiseen.

Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen ohjaus ja valtakunnallisista järjestelyistä huolehtiminen sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa pelastustoimen uudistamista yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa yhteistyössä pelastustoimen toimijoiden kanssa.

Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 57,8 milj. euroa. Ehdotuksessa on huomioitu hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite hätäkeskustoiminnan suorituskyvyn ja voimavarojen varmistamisesta niin, että määrärahaa lisätään 1 milj. eurolla. Ehdotuksessa on huomioitu myös hätäkeskuspäivystäjien lisäys 35 henkilötyövuodella ja 1,75 milj. eurolla sekä lisäys 3,7 milj. euroa hätäkeskusjärjestelmä Erican ylläpitomenoihin keskitettynä tässä vaiheessa kokonaan Hätäkeskuslaitokselle. Jatkossa kyseisten määrärahojen budjetointimalli selvitetään.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa on tarkoitus yhdenmukaistaa hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

Maahanmuutto

Maahanmuuttoon ehdotetaan 205 milj. euroa. Ehdotuksessa on huomioitu pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukainen kiintiöpakolaisten määrän nosto 850 tasolle ja sen vaatima päätöksentekoresurssi (1 htv) kansainvälisen suojelun oleskelulupapäätösten tekemiseksi sekä kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 0,170 milj. euroa. Päätöksentekoresurssien turvaamiseen erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon ehdotetaan 10 milj. euroa. Turvapaikkahakemusten ruuhkanpurkuun ehdotetaan 3 milj. euroa.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 3,2 mrd. euroa, joka on 19,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahalisäykset ovat yhteensä 107,0 milj. euroa ja vähennykset yhteensä 87,4 milj. euroa. Lisäykset aiheutuvat pääosin palkkausten tarkistuksista ja muista hinta- ja kustannustasotarkistuksista, edellisellä vaalikaudella päätetystä materiaalihankintojen tasokorotuksesta, monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta ja Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisäämisestä. Vähennykset aiheutuvat pääosin Laivue 2020 -hankkeen rahoitusosuuden vuosivaihtelusta, Senaatti-kiinteistöjen budjettineutraalista vuokranalennuksesta ja toimintamenoihin kohdistuvasta tuottavuussäästöstä.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 86 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 43 %. Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 12 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 2 %.

Vuoden 2020 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 775 milj. euroa v. 2020 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 361 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 932 milj. euroa, joka on 8,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat mm. palkkausten tarkistukset, muut hinta- ja kustannustasotarkistukset, sotilastiedustelulain toimeenpano, Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen, kertausharjoitusten määrän lisääminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uusi toimintamalli.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 765 milj. euroa, joka on 9,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkistusten ohella lähinnä Laivue 2020 -hankkeen rahoitusosuuden vuosivaihtelusta, materiaalihankintojen tasokorotuksesta ja monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta.

Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyvyn täysimääräinen korvaaminen aiheuttaa jo ennen hankintapäätöstä valmisteluvaiheen menoja, joihin budjetoidaan erillinen määräraha.

Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 53,8 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2020 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2020—2022. Tilausvaltuudella mm. päivitetään panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa, hankitaan pioneerimateriaalia sekä korvataan koulutuksessa käytettävää räjähde- ja tulenkuvausjärjestelmää.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 132,4 milj. euron tilausvaltuutta, jolla turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2020—2024.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 59,7 milj. euroa, joka on 1,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin Libanonin UNIFIL-operaation jatkumisesta. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 18,5 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä valtaosa liittyy kuntien tukemiseen. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 51 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 28 %, EU-maksujen 12 %, energiaverotuen 1,5 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 623 milj. euroa. Menoihin sisältyy 12 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 29 milj. euroa arviomäärärahoja.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 50 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 325 milj. euroa investointien painottuessa perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 105,9 milj. euroa. Summa sisältää uuden Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 53,9 milj. euroa sekä Tilastokeskuksen toimintamenot 48 milj. euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,8 milj. euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Maistraattien yhdistyessä Väestörekisterin kanssa uudeksi Digi- ja väestötietovirastoksi maistraattien toimintamenot siirtyvät rekisterihallinnon piiriin. Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 56,5 milj. euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 107 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Tapaturmakorvausten arvioidaan korvausmenoennusteiden perusteella vähenevän 5 milj. eurolla.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,1 mrd. euroa, joka on n. 1,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden aleneminen johtuu siitä, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilta siirretään 1 967 milj. euroa kuntien verotulomenetysten kompensaatiota omalle momentilleen. Jos kompensaatioita ei oteta huomioon, kasvaa peruspalvelujen valtionosuus vuodesta 2019 vuoteen 2020 n. 550 milj. eurolla. Lisäykseen vaikuttavat mm. kustannustenjaon tarkistus, joka lisää valtionosuutta 102 milj. euroa, sekä lakisääteinen 166 milj. euron indeksikorotus sekä kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen 264 milj. eurolla. Kuntien menoja ja kuntien saamia valtionosuuksia vähentävät mm. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ja perhe- ja omaishoidon kehittämisestä syntyvä säästö. Lisäystä osoitetaan puolestaan A1-kielen opetuksen aloittamisen varhentamiseen, lastensuojelun jälkihuollon laajennukseen sekä syrjäisyysluvun laskentavirheestä johtuvaan valtionosuuslaskelman oikaisuun. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen peruminen ja ryhmäkokojen pienentäminen, Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi sekä perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen.

Kuntien verotulojen alenemista kompensoidaan vuoden 2020 osalta 285 milj. euron valtionkorvauksella.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 8 Kuntatalous.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan 2,2 mrd. euroa, joka on 137 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Suomen osuus koostuu arvonlisäveropohjaisesta ja bruttokansantuloon perustuvasta jäsenmaksuosuudesta, sekä Suomen osuudesta Iso-Britannian saamasta maksukorjauksesta. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli nykyisin käytännössä tullit eivät sisälly Suomen valtion talousarvioon. Arvio Suomen maksuosuudesta perustuu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen (2014—2020) sekä komission esitykseen vuoden 2020 EU:n talousarviosta, jonka lähtökohtana on, että Iso-Britannia osallistuu EU-budjetin rahoittamiseen vuoden 2020 loppuun asti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6,8 mrd. euroa, joka on 414 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valtaosa lisäyksestä aiheutuu hallitusohjelmassa linjatuista muutoksista sekä lakisääteisistä indeksikorotuksista.

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 1,028 mrd. euroa, joka on n. 100 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määräraha sisältää kertaluonteiset lisäpanostukset 95 milj. euroa. Lukiokoulutuksen yksikköhinnan vahvistamiseen ehdotetaan hallitusohjelman mukaista 7,5 milj. euron pysyvää valtionosuuden korotusta, mikä vahvistaa lukioiden rahoitusta kuntien rahoitusosuus huomioiden 18 milj. eurolla vuosittain.

Kertaluonteisina lisäpanostuksina ehdotetaan perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 60 milj. euroa, varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 25 milj. euroa, maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä 5 milj. euroa sekä jatkuvan oppimisen edistämiseen 5 milj. euroa.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 938 milj. euroa, joka on n. 100 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen ehdotetaan 2,5 milj. euroa. Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukemiseen ehdotetaan 0,5 milj. euroa.

Kertaluonteisena lisäpanostuksena ehdotetaan 80 milj. euroa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 280 milj. euroa, joka on 144 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vuodesta 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 milj. eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 milj. eurolla.

Korkeakoulut kehittävät opintoprosesseja, avoimia oppimisympäristöjä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu. Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.

Suomi varautuu isännöimään yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC -yhteisyrityksen supertietokonetta. Suomen rahoitusosuus on v. 2019—2026 enimmillään yhteensä 50 milj. euroa. Tähän ehdotetaan kohdennettavaksi 20 milj. euroa Suomen Akatemian valtuudesta.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 618 milj. euroa, joka on 31 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahassa on huomioitu opintolainahyvitysten määrän 25 milj. euron kasvu hyvityksen kohdentuessa 1.8.2014 tai sen jälkeen ensimmäisen korkeakoulututkinnon aloittaneille ja tutkinnon määräajassa suorittaneille opintovelallisille. Hallitusohjelman mukaisesti opintorahan huoltajakorotusta nostetaan 25 eurolla 1.1.2020, jolloin sen määrä on 100 euroa kuukaudessa. Tämä lisää opintorahamenoja 3 milj. euroa. Lisäksi 1.8.2020 lukien opintorahan määrät sidotaan KEL-indeksiin.

Taide ja kulttuuri

Taiteeseen ja kulttuuriin ehdotetaan n. 480 milj. euroa, joka on n. 32 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmiä kehitetään aiempaa strategisemmiksi. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan lisäystä 1 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kulttuurin avustuksiin ehdotetaan lisäystä yhteensä 5,1 milj. euroa. Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 milj. euroa ja yksityisen kopioinnin hyvitykseen 4 milj. euroa.

Kertaluonteisina lisäpanostuksina ehdotetaan 20 milj. euroa Kansallisteatterin peruskorjaukseen ja 1 milj. euroa yleisten kirjastojen kirjastoautojen hankintaan.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimeen ehdotetaan n. 164 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Toiminnan tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Tuetaan kansalaistoimintaa sekä yhteiskuntavastuullista ja menestyvää huippu-urheilua. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen ehdotetaan 4,8 milj. euroa lisäystä.

Kertaluonteisena lisäpanostuksena ehdotetaan Liikkuva opiskelu -ohjelmaan 6 milj. euroa ja liikuntapaikkarakentamiseen 2 milj. euroa.

Nuorisotyö

Nuorisotyöhön ehdotetaan n. 79 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta, toimijuutta ja elämänhallintaa. Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen esitetään lisäystä 1,5 milj. euroa.

Kertaluonteisena lisäpanostuksena ehdotetaan 1,2 milj. euroa valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen etsivän nuorisotyön toimintaan.

Rahapelitoiminnan tuotot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus rahapelitoiminnan tuotosta arvioidaan olevan 537,2 milj. euroa. Lisäksi on tarkoitus käyttää 30,8 milj. euroa jakamattomia voittovaroja, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä v. 2020 yhteensä 568,0 milj. euroa eli n. 4,2 milj. euroa enemmän vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Voittovaroista käytetään vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 21 % rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 64 %.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,69 mrd. euroa, jossa on lisäystä 67,2 milj. euroa verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat lisääntyvät 4,0 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä lisäpanostuksista tutkimukseen. Luonnonvarakeskukselle ehdotetaan v. 2020 osoitettavaksi yhteensä 1,9 milj. lisäys hallitusohjelman mukaisiin tutkimuksen lisäpanostuksiin.

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 7,4 milj. eurolla 456,3 milj. euroon, mikä aiheutuu lähinnä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen v. 2019 osoitetun määrärahan kertaluonteisuudesta. Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020 (maaseutuohjelma).

Maa- ja elintarviketalous

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat lisääntyvät 32,9 milj. eurolla 1,820 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu mm. ympäristökorvaukseen ehdotettavasta 88,0 milj. euron ja luonnonhaittakorvauksiin ehdotettavasta 42,0 milj. euron kertaluonteisesta lisäyksestä ja Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotettavasta kertaluonteisesta, yhteensä 90,3 milj. euron siirrosta maa- ja porotalouden investointien turvaamiseen. Hallitusohjelmaan perustuvista pysyvistä määrärahalisäyksistä suurimpia ovat maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaan ehdotettavat määrärahat sekä v. 2020 tehtävien luomusitoumusten rahoituksen turvaaminen, johon ehdotetaan v. 2020 osoitettavaksi 5,0 milj. euroa. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden määrärahat kasvavat 36,3 milj. eurolla vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Luvun määrärahat lisääntyvät 1,1 milj. eurolla 44,7 milj. euroon edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustaa sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuutta. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitellun mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä 3,5 mrd. euroa määrärahaa, missä on lisäystä 616 milj. euroa vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääasiassa hallitusohjelman lisämäärärahoista perusväylänpitoon, joukkoliikenteeseen ja liikenneväylien kehittämishankkeisiin. Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 60 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 22 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toimialan yhteisiin menoihin käytetään 18 %.

Hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhallintaa. Valtioneuvoston ja ministeriöiden vastuulla olevan kyberturvallisuusvalmiuden nostamiseen osoitetaan 2 milj. euroa liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin. Lisäksi Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitusta lisätään 1,2 milj. eurolla.

Liikenne- ja viestintäverkkoihin osoitetaan 2,1 mrd. euron rahoitus, josta perusväylänpidon osuus on hallitusohjelman mukaisen 300 milj. euron pysyvän tasokorotuksen ja muiden lisäysten jälkeen 1,4 mrd. euroa. Tasokorotuksen sisällä kohdennetaan 20 milj. euron lisäys talvikunnossapitoon. Perusväylänpidon rahoitustason nostolla pyritään varmistamaan, ettei korjausvelka kasva ja että olemassa olevaa korjausvelkaa voidaan vähentää. Perusväylänpidossa painotetaan väylästön kuntoa parantavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta lisääviä investointeja. Toimenpiteitä kohdennetaan myös alempaan tieverkkoon ja yksityisteihin. Lisäksi kertaluonteisena tulevaisuusinvestointina osoitetaan 12 milj. euroa vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ja 10 milj. euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen valtion hankkeissa. Vastaavasti kuntien avustuksiin kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin osoitetaan 14,5 milj. euroa. Yksityisteiden avustuksiin osoitetaan 20 milj. euroa.

Kehittämishankkeisiin osoitetaan 499 milj. euroa. Uutena hankkeena aloitetaan Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistäminen, johon ehdotetaan 62 milj. euron valtuutta ja 3 milj. euron määrärahaa. Lisäksi aloitetaan Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen, Tampere—Jyväskylä-rataosan parantamisen ja Seinäjoki—Vaasa-rataosan parantamisen suunnittelu. Muun kehittämisen hankesuunnitteluun ehdotetaan 7 milj. euroa.

Liikenteen ja viestinnän palveluihin ehdotetaan yhteensä 771 milj. euroa, josta meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen 92 milj. euroa, avustuksiin liikenteen ja viestinnän palveluihin 19,7 milj. euroa sekä saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostoihin ja kehittämiseen 19,1 milj. euroa, jossa on huomioitu 1,25 milj. euron lisäys yhteysalusliikenteen laiturien korjaamiseen. Julkisen henkilöliikenteen ostoihin ja kehittämiseen osoitetaan 108,5 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 20 milj. euron tasokorotus ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.

Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 532,1 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,9 mrd. euroa, joka on 363 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisista lisäpanostuksista. Pääluokan lukurakennetta on muutettu merkittävästi vuoteen 2019 verrattuna. Uuden rakenteen mukaan pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 27 %, uudistumisen ja vähähiilisyyden 32 %, työllisyyden ja yrittäjyyden 30 %, yritysten erityisrahoituksen 4 % ja kotouttamisen 7 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 778 milj. euroa, joka on 58 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lukurakenteen uudistamisen yhteydessä on hallinto-lukuun koottu kaikki hallinnonalan virastojen toimintamenot.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 24,8 milj. euroa. Lisämäärärahalla vakiinnutetaan määräaikaishaastattelujen toteuttamisen resurssit ja edistetään nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi määrärahaa kohdennetaan kotouttamiseen työlupaprosessien tehostamiseen, kansainvälisen kasvun ohjelmaan sekä osatyökykyisten työkykyohjelmaan. Työllisyyden edistämiseen ja palvelujen sekä niiden hallinnan kehittämiseen varataan määrärahasta 6 milj. euroa ja TE-digitalisaatiohankkeen loppuunsaattamiseen 10 milj. euroa.

Luovien alojen kasvua tuetaan perustamalla Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin yhteyteen Creative Business Finland, johon ehdotetaan 1 milj. euron lisärahoitus.

Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan lisäystä 1 milj. euroa työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin ja 3 milj. euroa VTT Oy:n valtionavustukseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistamiseen sekä EU-yhteistyöasetuksen toimeenpanoa varten.

Uudistuminen ja vähähiilisyys

Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 915 milj. euroa, jossa on 187 milj. euroa lisäystä vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta (energia- ja resurssitehokkuus) sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Vähähiilisyyttä ja päästöttömän energiajärjestelmän luomista tukevat politiikkatoimet mahdollistavat talouden kestävän kehityksen. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 milj. euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen. Kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanoon ehdotetaan 5 milj. euroa.

Uusien miljardiluokan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan 33 milj. euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäyksellä. Lisäksi osana kansainvälisen kasvun ohjelmaa ehdotetaan Business Finlandin valtuuksiin lisäystä 1,5 milj. euroa.

Lisäksi Business Finlandin avustusmuotoiseen rahoitukseen ehdotetaan lisättäväksi 55 milj. euroa yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen, 18 milj. euroa kiertotalouden investointi- ja innovaatiotukeen, 12,35 milj. euroa audiovisuaalisen alan tuotantotukeen ja 2,2 milj. euroa toimialakohtaiseen kasvukokonaisuuteen.

Vuodelle 2020 ehdotetaan 60 milj. euron kertaluonteista määrärahaa siirroille EU:n innovaatiorahastoon Suomessa huutokaupattavan kahden miljoonan päästöoikeuden tulouttamiseksi komission tilille. Vastaavansuuruinen huutokaupasta saatava tulo tuloutuu momentille 12.32.99.

Työllisyys- ja yrittäjyys

Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 851 milj. euroa. Vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lisäys on 125 milj. euroa. Lisäys aiheutuu pääosin muutoksista julkisissa työvoimapalveluissa sekä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenojen kasvusta.

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 294,5 milj. euroa, joka on 50,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Palkkatukea kehitetään ja käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, ettei vaaranneta työehtosopimusten mukaista työtä tai vääristetä kilpailua. Lisäksi julkisiin työvoimapalveluihin palautuu suuriin siirtyviin eriin liittyvänä kertaluonteinen v. 2019 tehty määrärahaleikkaus 50 milj. euroa. Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan kohdennettavaksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yhteensä 5,5 milj. euroa.

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen, sopimusperusteiseen yhteistyöhön ja alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin ehdotetaan 20 milj. euroa. Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan myöntämisvaltuuden lisäystä 1 milj. euroa pk-yritysten kasvuohjelmaan. Alueellista kuljetustukea ehdotetaan jatkettavaksi, mihin kohdennetaan 6 milj. euroa.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenoihin ehdotetaan 78 milj. euroa, jossa on kasvua 48 milj. euroa vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Yritysten erityisrahoitus

Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 122 milj. euroa, joka on 19 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen lisäyksestä luottokannan ja korkotason muutoksista johtuen sekä Business Finland Venture Capital Oy:n lisäpääomituksesta.

Kotouttaminen

Kotouttamisen määrärahoiksi ehdotetaan 198 milj. euroa, joka on 26 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valtion korvaukset kotouttamisesta laskevat turvapaikanhakijoiden määrän laskusta johtuen 37 milj. eurolla.

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen ehdotetaan 12,6 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa laajennetaan ja myös maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteille ehdotetaan rahoitusta. Työelämän vastaanottavuutta edistetään laatimalla työelämän monimuotoisuusohjelma.

Hallitusohjelman mukaisesti pakolaiskiintiötä nostetaan vuositasolla sadalla henkilöllä 850 henkilöön. Tästä johtuen ehdotetaan kotouttamiskorvauksiin lisäystä 0,52 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 14,8 mrd. euroa, joka on vajaa 260 milj. euroa vähemmän verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat hallitusohjelman mukaisesta peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta sekä eräiden etuuksien korotuksista.

Määrärahatarve alenee sairausvakuutuksessa 450 milj. euroa. Alenemisesta suurin osa johtuu työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienenemisestä. Työttömyysturvan menot alenevat 135 milj. euroa työllisyyden paranemisen seurauksena.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 34 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 %, työttömyysturvaan 15 %, sairausvakuutukseen 13 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 3 % sekä kuntien järjestämään sosiaaliterveydenhuoltoon 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,3—1,4 % pääluokan määrärahoista.

Terveysalan kasvustrategian tukemiseen (kansalliset osaamiskeskittymät mukaan lukien kansallinen genomikeskus) ehdotetaan yhteensä 7 milj. euron määrärahaa. Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toiminnan käynnistymiseen 5,2 milj. euron määrärahaa. Sote-uudistuksen aiheuttamien muutosten toimeenpanon turvaamiseen Kanta-palveluissa ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.

Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan ehdotetaan 0,5 milj. euroa. Määräraha kohdistetaan laaja-alaisen tasa-arvo-ohjelman laatimiseen, jolla koordinoidaan toimenpiteitä tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi eri osa-alueilla. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisiin lainsäädännön muutostarpeisiin liittyen ministeriön säädösvalmistelun resursseihin ehdotetaan määräaikaista lisäystä. Vuodelle 2020 korotusta ehdotetaan 1,2 milj. euroa.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan määrärahoja 4,3 mrd. euroa, joka on 92 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääasiassa tarvearvioiden pienentymisestä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.

Vuoden 2020 alusta lukien neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaan lapsilisään sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään 10 euron tasokorotus. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin on varattu yhteensä 36,3 milj. euroa.

Työllisyyden edistäminen

Työttömyysturvaan ehdotetaan määrärahoja 2,2 mrd. euroa, joka on 135 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääasiassa työttömyysasteen alenemisesta. Palkkatuetun työn rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista ja työllisyysmäärärahoista jatketaan v. 2020. Nuorten työllisyyttä tuetaan ja osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma toteutetaan. Osatyökykyisten työkykyohjelmalle ehdotetaan 4,5 milj. euroa. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa. Työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri poistetaan ja työttömyyspäivärahan lisäpäivien alaikärajaa korotetaan 62 vuoteen. Näiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena valtion menojen arvioidaan vähenevän 9,3 milj. eurolla.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

	2017	2018	2019	2020

Työnantajat:
Sairausvakuutus
Kaikki työnantajat	1,08	0,86	0,77	1,36

Työttömyysvakuutus¹⁾
alempi maksu	0,80	0,65	0,50	0,45
ylempi maksu	3,30	2,60	2,05	1,70

Työeläkevakuutus
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu	18,00	17,80	17,40	16,95

Vakuutetut:
Sairausvakuutus
Sairaushoitovakuutus
— Sairaanhoitomaksu
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot)	1,45	1,53	1,61	1,65
Palkansaajat ja yrittäjät	0,00	0,00	0,00	0,68

Työtulovakuutus
— Päivärahamaksu
Palkansaajat	1,58	1,53	1,54	1,20
alle 14 603 euron vuosituloista	0,00	0,00	0,00	0,00
Yrittäjät	1,64	1,70	1,77	1,36
alle 14 603 euron vuosituloista	0,06	0,17	0,23	0,16
Työttömyysvakuutus	1,60	1,90	1,50	1,25

Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat	6,15	6,35	6,75	7,15
53 vuotta täyttäneet	7,65	7,85	8,25	8,65

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat	24,1	24,1	24,1	24,1
53 vuotta täyttäneet	25,6	25,6	25,6	25,6

¹⁾ Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2019 raja on 2 086 500 euroa ja v. 2020 2 125 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

Sairausvakuutus

Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 1,98 mrd. euroa, joka on 450 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista työantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentyessä. Työtulosäännösten uudistaminen vaikuttaa päivärahaetuuden määräytymiseen v. 2020. Uudistuksesta syntyy valtiolle kertaluonteinen 30 milj. euron säästö.

Perusturvaan (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyyspäivärahaan) tehdään 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle n. 40 milj. euroa.

Eläkkeet

Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Vaikutus budjetin määrärahoihin on 230 milj. euroa, mutta koko julkisen talouden osalta nettomääräinen kustannus on 183 milj. euroa. Maatilojen maksuvaikeuksien helpottamiseksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maksettavien vakuutusmaksujen viivästyskoron tilapäistä alentamista jatketaan v. 2020.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitokulujen laskentaperusteen muutos vastaamaan paremmin toteutuneita hoitokuluja lisää valtion menoja 5,0 milj. euroa.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitusosuuksia tarkistetaan. Tarkistus säästää valtion menoja 1,0 milj. euroa ja vakuutettujen kustannukset kasvavat 1,4 milj. euroa.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

	2017	2018	2019	2020

TyEL-indeksi	2 534	2 548	2 585	2 619
KEL-indeksi	1 617	1 617	1 617	1 633
KHI-indeksi, %	0,7	1,1	1,1	1,4
Palkkakerroin	1,389	1,391	1,417	1,448

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 208 milj. euroa, joka on vajaat 11 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku aiheutuu veteraanien määrän vähenemisestä. Määrärahoista 62,0 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 25,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 7,3 milj. euroa rintamalisiin ja 107,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 5,0 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,1 milj. euroa.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa määrärahoja 301 milj. euroa, joka on vajaa 99 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu hallitusohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeisiin ehdotetusta 97 milj. euron määrärahasta. Tavoitteena on esimerkiksi palveluiden saatavuuden parantaminen etupainotteisesti. Kehittämishankkeet kohdentuvat mm:

— Peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen mm. hoitotakuulla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan polkua sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden keskellä
— Ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen valmistelemalla poikkihallinnollinen ikäohjelma, hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus sekä kehittämällä omaishoitoa, kotihoitoa ja perhepalveluita
— Kansallisen poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian ja lapsistrategian valmisteluun
— Kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeiluun
— Osatyökykyisten työkykyohjelmaan
— Palvelurakenteen kehittämiseen toisen kotimaisen kielen turvaamiseksi.

Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 21,6 milj. euron määrärahaa, joka on 2,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Sosiaalialan osaamiskeskusten määrärahaan tehdään 0,5 milj. euron tasokorotus vuosina 2020—2022. Momentin määräraha nousee 2,75 milj. euroon.

Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan 1,5 milj. euron määrärahaa. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon vahvistamiseen ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa. Rikosasioiden sovitteluun ehdotetaan vajaan 7 milj. euron määrärahaa.

Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 25 milj. euroa, joka on 4,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen ehdotetaan 96 milj. euroa.

Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämisen ja ehkäisemisen edistämiseksi jatketaan Lastenasiaintalo-toimintamallin käyttöönoton tukemista. SERI-keskusten perustamisen arviointiin ehdotetaan 0,3 milj. euron määrärahaa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 8.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan 37,7 milj. euroa, joka on 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Kansallista rokotusohjelmaa kehitetään laajentamalla TBE-rokotusta ja HPV-rokotusta myös pojille. Laajennukseen ehdotetaan 2,0 milj. euroa.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtion korvaukseen ehdotetaan 1 milj. euron korotusta.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 11,9 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 143 milj. euroa. Lasku johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukeva Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan hankkeen siirtyneillä määrärahoilla.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan yhteensä 203,9 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoiva lupaviranomainen aloitti toimintansa v. 2019. Vuodelle 2020 on toiminnan käynnistymiseen lupaviranomaiselle osoitettu 5,2 milj. euroa.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 380 milj. euron määrärahaa. Määrärahan muutos 18 milj. eurolla aiheutuu mm. tarkentuneesta tuottoarviosta, voittovaroista purettavasta osuudesta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 milj. euroa, joka on 73,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 25 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 64 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 11 %. Edellä mainittuihin määrärahoihin ja osuuksiin eivät sisälly talousarvion ulkopuoliset rahastot Öljysuojarahasto ja Valtion asuntorahasto.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Luonnonsuojelurahoitukseen ehdotetaan v. 2020 yhteensä 88,8 milj. euron lisäystä ympäristöministeriön hallinnonalalle sisältäen osin kertaluonteisia lisämäärärahoja, minkä lisäksi luonnonsuojelun määrärahoja lisätään myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan. Lisäksi suojellaan mm. valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita. Myös Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu joidenkin alueiden osalta. Käynnistetään toimintaohjelma elinympäristöjen monimuotoisuuden parantamiseksi. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien rahoitusta vahvistetaan luonnonsuojelutehtävien osalta.

Itämeren ja sisävesien tilan parantaminen jatkuu tukemalla vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa kansainvälisesti ja kansallisesti eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin ja järjestökentän yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Laadittavan strategisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen varataan 0,5 milj. euroa. Ohjelman toteuttamista tuetaan kehittämistyöllä ja hankkeilla. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon varataan määräraha. Jätetietojärjestelmän kehittämiseen ja raportointiin ehdotetaan kertaluonteista rahoitusta 1 milj. euroa.

Kansallisen ilmastopaneelin toimintaa vahvistetaan lisäämällä määrärahaa 0,45 milj. eurolla.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuskunnille voidaan ehdotuksen mukaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 30 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita ehdotetaan myönnettäväksi enintään 15 milj. euroa. Edellä mainittujen avustusten käyttöönotto edellyttää uusien MAL-sopimusten syntymistä nykyisten sopimusten päättyessä kuluvan vuoden lopussa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 410 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytettäisiin n. 202 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 6 milj. euroa.

Valtion asuntorahastosta ehdotetaan rahoitettavan lähiöohjelmaa 5 milj. eurolla. Taloyhtiöiden energia-avustuksiin ehdotetaan 20 milj. euroa. Valtion tukeman asuntokannan kunnostamiseen ikääntyneille paremmin sopivaksi ehdotetaan käytettävän 5 milj. euroa. Sekä purkuavustuksen että purkuakordin enimmäismäärää ehdotetaan nostettavan 5 milj. eurolla, millä on tarkoitus sopeuttaa ARA-asuntokantaa väestöä menettävillä alueilla.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavan korkotukilainoituksen lisäksi 90 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin ehdotetaan yhteensä 28,5 milj. euroa, joka suunnataan hissien jälkiasennusten, kuntotutkimusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Rakennusperintöavustuksien määrää ehdotetaan lisättävän 1,7 milj. euroon.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2018—2020¹⁾

		v. 2018 tilinpäätös	v. 2019 varsinainen talousarvio	v. 2020 esitys	Muutos 2019—2020
Tunnus	Menolaji	milj. €	milj. €	milj. €	milj. €	%

01-14	Toimintamenot	6 674	6 754	6 769	15	0
15-17	Eläkkeet	4 677	4 792	4 881	89	2
18-19	Puolustusmateriaalin hankkiminen	530	774	775	1	0
20-28	Muut kulutusmenot	2 291	1 800	2 164	364	20
29	Arvonlisäveromenot	1 189	1 178	1 276	98	8
01-29	Kulutusmenot	15 362	15 298	15 865	567	4
30-39	Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym.	11 169	10 959	12 166	1 208	11
40-49	Valtionavut elinkeinoelämälle	3 465	3 456	3 553	98	3
50-59	Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille	12 824	13 104	13 155	51	0
60	Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle	6 496	6 889	6 756	-133	-2
61-65	EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan	907	966	1 105	139	14
66-69	Siirrot EU:lle ja ulkomaille	2 570	2 791	3 133	342	12
30-69	Siirtomenot	37 431	38 165	39 868	1 704	4
70-73	Kaluston hankinta	24	14	28	14	105
74-75	Talonrakennukset	31	32	23	-9	-27
76	Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt	19	30	35	5	17
77-79	Maa- ja vesirakennukset	489	416	464	48	11
70-79	Reaalisijoitukset	563	492	551	59	12
80-86	Valtion varoista myönnettävät lainat	401	140	137	-3	-2
87-89	Muut finanssisijoitukset	277	180	207	27	15
80-89	Lainat ja muut finanssisijoitukset	678	320	344	25	8
70-89	Sijoitusmenot	1 241	812	895	83	10
90-92	Valtionvelan korot	1 147	1 170	860	-310	-26
93-94	Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta²⁾	0	0	0	0	—
95-99	Muut ja erittelemättömät menot	62	51	63	12	23
90-99	Muut menot	1 209	1 221	923	-298	-24
	Yhteensä	55 242	55 495	57 552	2 056	4

¹⁾ Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

²⁾ Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede- ja innovaatiopolitiikan päätavoitteet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen, globaalisti menestyvien innovaatioiden luominen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta tuottavuus paranee, korkean lisäarvon työpaikat lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat pääministeri Rinteen hallitusohjelma ja sen tulevaisuusinvestoinnit (v. 2020—2022) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) Visio ja tiekartta vuoteen 2030. Rahoitusta kohdennetaan eritoten tärkeimpiin, talouden uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin. Hallitusohjelman tiede- ja innovaatiopoliittisten strategisten tavoitteiden mukaan Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin ja on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida.

TIN:n visio kokoaa yleistasolla tiede- ja innovaatiopolitiikan neljä kehittämisteemaa: osaamispohjan varmistaminen; uudistumista tukevat strategiset valinnat; osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen sekä kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä. Suomen on määrä olla vuoteen 2030 mennessä maailman vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö.

Yksityisen ja julkisen sektorin t&k-menot kasvoivat v. 2016—2018 useamman vuoden laskun jälkeen. T&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen (t&k-intensiteetti) oli 2,69 % v. 2018, ja sen arvioidaan pysyvän 2,7 prosentin tuntumassa kahden seuraavan vuoden aikana.

Valtion t&k-rahoitusvolyymi on noussut vuodesta 2016 alkaen, mutta sen t&k-intensiteetti on pysynyt varsin muuttumattomana. Valtion t&k-rahoituksen intensiteetti oli 0,83 % v. 2018 ja 0,82 % v. 2019. Hallitus esittää, että intensiteetti pysyy samalla tasolla myös v. 2020.

Hallituksen tavoitteena on, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan hallinnonalarajat ylittävää koordinaatiota ja johtamista vahvistetaan läpi valtionhallinnon. Tämä on oleellista mm. julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja uusia kumppanuusmalleja kehitettäessä. Hallitus tavoittelee uusia miljardiluokan ekosysteemejä ja parantaa edellytyksiä luoda globaalisti menestyviä innovaatioita.

Ministeriöiden yhteistyönä laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla tki-toimintaympäristö paranee ja jotta yksityisten ja julkisten t&k-investointien tasossa lähestytään neljän prosentin BKT-osuutta vuoteen 2030 mennessä. Rahoituksen ennakoitavuuden, pitkäjänteisyyden ja hyödynnettävyyden haasteita ja mahdollisuuksia selvitetään. Tämän pohjalta luodaan toimenpideohjelma tarkoituksenmukaisen t&k-rahoituksen toteuttamiseksi.

Kansainvälisten osaajien pitämiseen ja vetovoimatyöhön panostetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämislinjauksia (v. 2017—2025). Suomen Akatemia noudattaa kansainvälisen yhteistyön laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen linjauksia (v. 2017—2021). Linjaukset palvelevat myös valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen.

Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Tutkimusinfrastruktuurien kansallisen strategian päivitys valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Strategian pohjalta päivitetään tutkimusinfrastruktuurien tiekartta v. 2020—2021.

Julkisen tiedon avoimuudesta tulee tietopolitiikan keskeinen periaate. Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan. Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2017—2021) toteuttaminen jatkuu. Suomi varautuu isännöimään yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC -yhteisyrityksen supertietokonetta. Suomen rahoitusosuus on v. 2019—2026 enimmillään 50 milj. euroa.

Vuoden 2020 aikana käydään opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen väliset neuvottelut, joissa sovitaan vuosille 2021—2024 korkeakoulujen yhteiset tavoitteet sekä korkeakoulukohtaiset toimet, vahvuusalat ja tutkintotavoitteet. Hallitus vahvistaa ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta korkeakoulurahoituksessa ja toteuttaa indeksikorotukset täysimääräisinä hallituskaudella. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä jatketaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa laatiman Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanoa jatketaan. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa ja nostaa Suomen t&k-intensiteettiä.

Ministeriöiden välistä yhteistyötä jatketaan terveysalan kasvustrategian toteuttamiseksi ja tutkimus- ja innovaatioekosysteemin vahvistamiseksi. Alan kansallisten osaamiskeskusten perustamista ja toiminnan käynnistymistä vauhditetaan.

Innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä palveluja kehitetään. Samalla edistetään referenssimarkkinoiden kehittymistä. Innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista pyritään nostamaan 10 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa¹⁾

	2019 varsinainen talousarvio	2020 esitys	2019—2020 muutos	2019—2020 muutos, %

Yliopistot²⁾	631	668	37	6
Ammattikorkeakoulut	68	72	4	6
Valtion tutkimuslaitokset	184	189	6	3
— josta VTT³⁾	78	81	3	4
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä	883	929	47	5

Suomen Akatemia	469	423	-47	-10
— josta strateginen tutkimus	56	55	-1	-2
Business Finland (ex-Tekesin osuus)	583	620	37	-6
— josta t&k-rahoitus⁴⁾	451	500	49	11
Rahoitusorganisaatiot yhteensä	1 052	1 043	-9	-1

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta	11	11	0	-5

Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan	24	25	1	5
Yhteensä	1 970	2 008	38	2
— vain t&k-rahoitus, yhteensä	1 838	1 888	50	3
— muut t&k-rahoituserät	153	~153	0	0
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta	1 991	2 041	50	3
Arvio valtion t&k-rahoitusintensiteetistä	0,82 %	0,82 %

¹⁾ Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2019 ja 2020 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

²⁾ T&k-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuva osuus kokonaisrahoituksesta on pidetty tässä laskelmassa vuoden 2020 osalta prosentuaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tämä parantaa eri vuosien tietojen verrattavuutta ja myös yhtenevyyttä Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

³⁾ VTT:n t&k-rahoitus on arvio, joka perustuu talousarvioesityksen tietojen ohella Tilastokeskuksen aineistoihin. Luku tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2020.

⁴⁾ Business Finlandin ex-Tekesiin kohdentuvasta rahoituksesta huomattava osuus kohdistuu muuhunkin kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen toimintatapa, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2020 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2020 yhteensä 190 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2014—2020 saatavat tulot.

Ohjelmakauden 2014—2020 vuodelle 2020 alun perin budjetoidut myöntämisvaltuudet (331,1 milj. euroa) on budjetoitu ennakolta jo v. 2019. Vuodelle 2020 ei budjetoida lainkaan uusia myöntämisvaltuuksia. Vuonna 2019 käyttämättä jääneistä myöntämisvaltuuksista voi tehdä myöntämispäätöksiä v. 2020.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä), milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti	Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)	1 381,9
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)	902,2
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY)	51,0
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC)	70,0
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)	26,5
Yhteensä	2 431,6