Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

4. Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 55,6 mrd. euroa v. 2020. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on n. 47,1 mrd. euroa (86 %). Valtion verotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,7 % v. 2020 eli 1,3 mrd. euroa vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon nähden. Tulot ilman lainanottoa lisääntyvät vastaavasti noin miljardi euroa. Talousarvioesityksessä lainanottotarve on n. 2,0 mrd. euroa.

Tuloarviot osastoittain vuosina 2018—20201)

    v. 2018
tilinpäätös
v. 2019
varsinainen
talousarvio
v. 2020
esitys
 
Muutos 2019—2020
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
11. Verot ja veronluonteiset tulot 44 373 45 816 47 093 1 277 3
12. Sekalaiset tulot 5 777 5 746 5 903 157 3
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 974 2 213 2 494 281 13
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja velanhallinta 1 761 65 98 33 51
  Yhteensä 54 884 53 840 55 588 1 748 3
 
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta -986 1 655 1 963 308 19
  Yhteensä 53 899 55 495 57 552 2 056 4

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Oheisessa kuviossa on esitetty valtion verotulojen kehitys keskeisimpien verolajien osalta v. 2006—2020. Vuodesta 2016 alkaneen korkeasuhdanteen taittumisen myötä myös verotulojen kasvu hidastuu. Yksittäisten verolajien tuotto on kuitenkin kehittynyt hyvin eri tavoin. Arvonlisävero muodostaa valtion suurimman yksittäisen tulonlähteen. Sen tuotto määräytyy pitkälti yksityisen kulutuksen kehityksen perusteella, ja se onkin kasvanut viime vuosina verrattain vakaasti.

Yhteisöveron tuotto on riippuvainen yritysten tuloskehityksestä ja sille on tyypillistä voimakkaat suhdannevaihtelut. Pitkällä aikavälillä yhteisöveron tuottoa on vähentänyt osaltaan se, että verokilpailun vuoksi yhteisöverokantaa on alennettu, kun tavoitteena on ollut varmistaa Suomen säilyminen kilpailukykyisenä investointikohteena. Energiaveron tuotto kehittyy verrattain maltillisesti huolimatta verotuksen kiristymisestä. Energiaverokertymän hidasta kasvua selittää veropohjien kuten esim. polttonesteiden ja sähkön kulutuksen maltillinen kehitys.

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2006—2020 (milj. euroa)

Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2006—2020 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Rinteen hallituksen veropolitiikan yhtenä tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Tiivistämällä veropohjaa mahdollistetaan matalat verokannat ja tasapuolinen verotus, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia.

Verotuksessa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Tähän liittyy energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Osana kestävän kehityksen verouudistusta energiantuotannon päästöohjausta lisätään poistamalla energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero budjettineutraalisti kohti EU:n sallimaa minimitasoa.

Hallitusohjelman mukaisesti verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen. Tavoitteena on rahoittaa hallitusohjelman pysyviä menolisäyksiä ja samalla ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Terveyttä pyritään edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana. Kulutusverotuksen kiristymistä kompensoidaan pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta. Ansiotuloverotukseen tehdään vuosittain indeksitarkistus.

Hallitus on sitoutunut siihen, että se ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Muutokset vuonna 2020

Hallitusohjelman mukaisesti liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan elokuusta 2020 alkaen. Tämän arvioidaan kasvattavan verotuloja vuositasolla n. 250 milj. eurolla. Terveyden edistämiseksi myös tupakan (+50 milj. euroa) ja virvoitusjuomien (+25 milj. euroa) verotusta kiristetään.

Vuonna 2020 voimaantulevista veroperustemuutoksista kertymävaikutuksiltaan merkittävin on ansiotulojen verotuksen indeksitarkistus, joka pienentää valtion verotuloja vuositasolla 275 milj. euroa. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena. Lisäksi hallitus keventää maltillisesti pieni- ja keskituloisten tuloverotusta. Tällä pyritään kompensoimaan välilliseen verotuksen kiristymisen vaikutuksia. Tuloveropohjaa tiivistetään rajaamalla kotitalousvähennystä sekä pienentämällä asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Alun perin määräaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan, mikä kasvattaa verokertymää vuositasolla 109 milj. eurolla.

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1990—2020 (kokonaisveroaste)

Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon 1990—2020 (kokonaisveroaste)

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten lisäksi veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevassa Taloudellisessa katsauksessa esitetystä valtiovarainministeriön ennusteesta. 1)

Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

    2017 2018 2019 2020
     
  vuosimuutos, %  
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot   2,6 4,5 3,3 3,2
— palkkatulot   2,4 4,3 3,7 3,6
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet   0,9 0,2 2,2 3,3
— pääomatulot   12,8 2,4 4,8 0,8
Ansiotasoindeksi   0,2 1,7 2,7 3,1
Toimintaylijäämä   12,8 4,3 5,2 3,9
Kotitalouksien verollisten kulutusmenojen veropohja   1,6 3,1 2,3 2,8
Arvonlisäveron pohja   2,2 3,4 2,4 2,6
Bensiinin kulutus   -2,4 -1,3 -2,0 -2,1
Dieselöljyn kulutus   -0,7 1,0 1,4 -0,3
Sähkön kulutus   1,4 2,8 -0,9 0,1
Verollisen alkoholin kulutus   -1,2 0,9 -2,1 0,6
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl)   116 300 117 900 108 000 110 000
Kuluttajahintaindeksi   0,7 1,1 1,1 1,4

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Kuten edellä todettu, talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministeriön talousennusteeseen ja sen mukaiseen arvioon veropohjien kehityksestä. Ennustetusta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset verokertymään riippuvat siitä, mihin tekijöihin poikkeama perustuu. Vaikutukset muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän makrokehitystä koskeva ennustepoikkeama on lähtöisin kotimaisesta kysynnästä verrattuna ulkoisen kysynnän kautta tuleviin muutoksiin. Toteutuneen kehityksen perusteella arvioidaan, että talouskasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi valtion rahoitusasemaa n. 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden 2020 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa vaikuttaisi valtion rahoitusasemaan 0,7 mrd. euroa.

Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.

Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon

Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
       
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 446 (ml. maksut), josta valtio 130
  Eläketulot 1%-yks. 140, josta valtio 36
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 39
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 63, josta valtio 43
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 130
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 5
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 9
  Bensiinin kulutus 1 % 13
  Dieselin kulutus 1 % 14
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 15
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 10

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 185 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2020 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan n. 29,2 mrd. euroa, josta 18,9 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomomenttien selvitysosassa.

4.5. Muiden tulojen arviot

  2018
tilinpäätös
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
2019—2020
muutos, %
         
Sekalaiset tulot, milj. euroa 5 777 5 746 5 903 3
— siirto valtion eläkerahastosta 1 859 1 904 1 940 2
— EU-tulot 1 134 1 153 1 179 2
— Rahapelitoiminnan tuotto (STM, OKM, MMM) 1 108 1 099 1 082 -2
— muut 1 675 1 590 1 702 7
  2018
tilinpäätös
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
2019—2020
muutos, %
         
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 2 974 2 213 2 494 13
— korkotulot 93 44 44 1
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 2 549 1 933 2 176 13
— osuus Suomen Pankin voitosta 104 100 100 0
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 228 137 174 27

Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2020 arvioidaan 5 903 milj. euroa eli 157 milj. euroa vuoden 2019 varsinaista talousarviota suuremmaksi. Merkittävimmän yksittäisen erän sekalaisista tuloista muodostaa valtion eläkerahastosta valtion budjettitalouteen tehtävä 1 940 milj. euron suuruinen tuloutus. Sekalaisiin tuloihin luetaan EU:lta saatavat tulot, joita arvioidaan kertyvän 1 179 milj. euroa. Niistä yli ¾ liittyy maatalouden ja maaseudun kehittämiseen. Sekalaisiin tuloihin kirjataan myös rahapelitoiminnan voittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön saamat osuudet, joiden yhteissumman arvioidaan olevan 1 082 milj. euroa v. 2020.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia ennakoidaan kertyvän 2 494 milj. euroa, mikä on 281 milj. vuoden 2019 varsinaista talousarviota enemmän. Suurimman tuloerän siitä muodostavat osinkotulot ja osakkeiden myynnistä saatavat tulot. Osakkeiden myynnistä ennakoidaan kertyvän tuloja yhteensä 1,1 mrd. euroa, josta hallitusohjelman mukaisten tulevaisuusinvestointien rahoittamiseen liittyvien myyntien osuus on n. 0,7 mrd. euroa. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksesta. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vuodelle 2020 oletetaan tuloutukseksi 100 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voitontuloutukseksi arvioidaan 174 milj. euroa, josta Metsähallituksen osuus on 139 milj. ja Senaatti-kiinteistöjen 35 milj. euroa.