Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

3. Hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaPDF-versio

Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Hallituskauden keskeiset talouspolitiikan tavoitteet ovat:

  • — työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä
  • — normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa v. 2023
  • — hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät
  • — hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

3.1. Finanssipolitiikan linja

Pääministeri Rinteen hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitusohjelman sisältämillä menolisäyksillä voidaan tukea Suomen talouskasvua kansainvälisen talouden kasvun hidastuessa.

Hallituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa v. 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Julkiselle taloudelle asetettuja tavoitteita tukee hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja vahvistaa työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Työllisyysastetavoitteen saavuttamisen edellyttämiä työllisyystoimia valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Toimenpiteistä puolet tulee olla valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla.

Finanssipolitiikan tavoitteet ja säännöt

Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 seuraavat nimelliset rahoitusasematavoitteet vuodelle 2023:

  • — valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:hen,
  • — paikallishallinnon alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:hen,
  • — työeläkelaitosten ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:hen sekä
  • — muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:hen.

EU-lainsäädännön mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 % suhteessa BKT:hen. Lisäksi julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (MTO), jota arvioidaan kahden pilarin - rakenteellinen jäämä ja sen muutos sekä menosääntö - avulla.

Julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 asetetaan finanssipoliittisen lain (869/12) 2 § mukaisesti keskipitkän aikavälin tavoite -0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle. Tämä on se minimitaso, johon Suomi on finanssipoliittisessa sopimuksessa sitoutunut. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös asetettu monivuotiset tavoitteet koko julkisen talouden rahoitusasemalle, menoille ja julkisen talouden velalle siten, että ne ovat sopusoinnussa keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen ja hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden tasapainotavoitteen kanssa.

Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Järjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasokorjaukset sekä rakennekorjaukset. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vaalikauden kehys asetetaan julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 siten että menokehys on v. 2023 1,4 mrd. euroa korkeampi kuin teknisessä kehyspäätöksessä 4.4.2019.

Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 myös euromääräisen rajoitteen valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Pääministeri Rinteen hallitus pyrkii finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tukemalla talouskasvun edellytyksiä tuottavuutta ja työllisyyttä edistävillä toimilla. Panostuksia tuottavuuden kasvun perustaan, koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja infrastruktuuriin, vahvistetaan.

Hallitus lisää pysyviä julkisen talouden menoja n. 1,4 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Panostuksia kohdennetaan mm. sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastopoliittisiin toimiin. Vuodelle 2020 pysyvistä lisäpanostuksista kohdistuu n. 1,1 mrd. euron menolisäykset. Vaalikauden kehys ja kuntatalouden menorajoite on asetettu nämä menolinjaukset huomioon ottaen.

Hallituksen pysyvät menolisäykset katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisätuloin ja uudelleenkohdennuksin. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti hyvinvointivaltion rahoituspohjaa vahvistetaan verotuksen kautta n. 0,7 mrd. eurolla vuoden 2023 tasolla. Verotusta koskevilla ratkaisuilla pyritään edistämään myös ilmastotavoitteita. Hallitus tiivistää veropohjaa ja korottaa välillisiä veroja. Välillisiin veroihin kohdistuvien muutosten kompensoimiseksi pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään v. 2020. Kaikkiaan veroperustemuutosten vuositason vaikutus valtion verotuloihin on lähes 0,5 mrd. euroa vuoden 2020 osalta. Lisäksi hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaisi julkista taloutta niin, että osa vahvistumisesta voitaisiin kohdentaa lisämenoihin. Hallitus toteuttaa myös julkiseen talouteen kohdentuvia tuottavuustoimia.

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka ei lisää julkisia menoja enää v. 2023. Toimet rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen v. 2023. Ohjelman puitteissa kohdennetaan enintään 3 mrd. euroa kertaluonteisiin panostuksiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Vuodelle 2020 tästä rahoituksesta on kohdennettu n. 750 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta kohdennetaan lähes 50 milj. euron lisäpanostukset v. 2020.

Lähivuosien talouspolitiikan suunnittelua varjostavat tiedot kansainvälisen talouden ja erityisesti euroalueen ja muiden kehittyvien talouksien kasvun hidastumisesta. Myös Suomen talouskasvu vaimenee, vaikka talousarvioesityksen perustana oleva kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä taantumaa. Talouskehitykseen kohdistuvat riskit ja epävarmuus ovat kuitenkin kasvaneet. Julkisen talouden tasapainottamista vaikeuttaa väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain julkisia menoja. Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia ja siten julkisten palveluiden ja etuuksien rahoitusta.

Hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat korostavat työllisyyttä ja tuottavuutta kasvattavien uudistusten tärkeyttä. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Hallitus pyrkii tähän mm. lisäämällä ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä, uudistamalla työttömyysturvaa sekä lisäämällä aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä ja palkkatukea, lisäämällä osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa ja parantamalla jo maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia, edistämällä paikallista sopimista sekä nopeuttamalla korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkinen talous oli v. 2018 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvaa vähitellen vuosina 2019—2020. Ilman työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia toimia julkisen talouden alijäämä on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 2020-luvun alkuvuosina n. 1½ % suhteessa BKT:hen.

Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämä on ennusteen mukaan 2020-luvun alkuvuosina prosentin tuntumassa suhteessa BKT:hen. Pelkän valtiontalouden menokehyksen ja kuntatalouden menorajoitteen noudattaminen ei siten johda rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden kohenemista. Työeläkelaitosten ylijäämä on asettumassa 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työeläkelaitosten rahoitusasemaa heikentää poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Muut sosiaaliturvarahastot pysyvät puolestaan tavoitellun mukaisesti tasapainossa.

Julkisen talouden alijäämä pysyy alle 3 prosentissa suhteessa BKT:hen myös lähivuosina. Suomi noudattaa siten EU:n perussopimuksen alijäämäkriteeriä. Julkinen velka laski alle 60 % viitearvon 58,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen v. 2018. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkinen velka pysyy samalla tasolla vuosina 2019–2020. Näin ollen Suomi noudattaa myös EU:n perussopimuksen velkakriteeriä näinä vuosina. Velkasuhde kääntyy 2020-luvun alkuvuosina kuitenkin jälleen nousuun.

Rakenteellisen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) saavuttamista arvioidaan hallituksen 7.10.2019 päättämässä julkisen talouden suunnitelmassa (ao. suunnitelmaan sisältyvässä vakausohjelmassa).