Talousarvioesitys 2020

7. Hallinnon kehittäminen

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palvelujen laatu sekä lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa ja keskeisenä elementtinä on palvelulupaus. Avointa hallintoa ja luottamusta edistetään valtionhallinnossa toimeenpanemalla nelivuotinen avoimen hallinnon toimintasuunnitelma, jonka keskeisiä työalueita ovat ymmärrettävyys, avoimuus, julkisuus ja osallisuus. Tietopolitiikkaa vahvistetaan tuomalla tietojohtaminen konserniohjauksen ja johtamisen kehittämisen painopistealueeksi.

7.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Hallinnon uudistamisen tavoitteena ovat selkeät rakenteet, ohjaustavat ja johtamisjärjestelmät. Hallinnon kykyä muutokseen, riskienhallintaan ja asiakaslähtöisyyteen vahvistetaan. Tulevaisuudessa palvelut ovat ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös parempi poikkihallinnollinen toimivuus. Virastojen joustavuuden lisäämiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi toimeenpannaan Virasto 2020 -selvitystyössä tunnistetut uudistustarpeet ja kehittämistoimet. Valtion virastorakenteen uudistamisessa pyritään valtakunnallisiin, yhdenmukaisiin toimintamalleihin. Palvelut ovat alueellisesti saatavilla, kun asiantuntemus tai asiakkaiden tarpeet sitä edellyttävät. Valtion alue- ja paikallishallintoa kehitetään kohti nykyistä tiiviimpää valtakunnallisten ja alueilla toimivien virastojen palveluverkkoa ja julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Valtion työtehtäviä organisoidaan monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.

Uudistetun yhteispalvelulain mukaisen toimintamallin soveltaminen jatkuu asiointipisteissä. Mallissa korostuu sähköinen asiointi ja sen tuki sekä etäpalvelun tarjoaminen.

Julkista johtamista tarkastellaan kokonaisuutena, joka rakentuu yhteiselle arvopohjalle, kestävälle kehitykselle ja asiakkaiden tarpeille. Johtamisessa korostuvat hyvän hallinnon periaatteet ja ammattimaisen johtamisen vaatimukset. Johtamiskoulutusta uudistetaan koko julkisen sektorin kattavalla Uudistuja-ohjelmalla sekä kansainvälisesti suuntautuvalla Horizons-johtamisvalmennuksella. Toimintaympäristön nopea muuttuminen tuo johtamiseen ja sen kehittämiseen uusia painotuksia, joita ovat erityisesti tiedolla johtaminen, digitalisaatio, tekoäly, sekä uudistuvan toimintakulttuurin, luottamuksen ja kumppanuuksien merkitys voimavaroina.

Valtiovarainministeriö vahvistaa johdon tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien valmistelu, johdon valinnan kehittäminen, palvelussuhteiden hallinta ja johtajien ura- ja kehityspolkujen edistäminen sekä erilaisten johdon verkostojen koordinointi. Ylimmän johdon johtamissopimusmenettelyä ja johtamisen arviointia kehitetään. Valtionhallinnon uusille esimiehille järjestetään yhteistä perehdytystä.

Tietojohtamista kehitetään Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden vetämänä #tietokiri-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään analysointi- ja raportointipalveluita sekä vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tavoitteena on konsernipalveluissa syntyvän tiedon yhteiskäyttö. Valtiovarainministeriö ohjaa kokonaisuuden valmistelua.

Valtion HR-toiminnan ja taloushallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2020 aikana valmistaudutaan valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku), valtion talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän ja rekrytointipalvelun uusimiseen. Matka- ja kulunhallinnan palveluita kehitetään.

Osaamisen kehittämistä vahvistetaan tuomalla uusia sisältöjä koko valtionhallinnon kattavaan sähköiseen eOppiva-oppimisympäristöön. Tavoitteena on 20 000 uutta käyttäjää vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisäksi Osaava-järjestelmän käyttöä laajennetaan kattamaan 50 % valtion virastoista. Osaavan avulla tuetaan parempaa johtamista ja valmentavaa työotetta sekä osaamisen uudistumista. Työnteon tapojen ja toimintakulttuurin uudistamista edistetään Työ 2.0 -hankkeella. Valtion HR-toimintojen kehittämishankkeen toimeenpanoa jatketaan tavoitteena tehostaa HR-toimintoja 304 henkilötyövuodella vuoteen 2029 mennessä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet jatkaa talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä palvelutuotannossa ja tarjoaa osaamistaan myös virastojen projekteihin. Palkeet ja Valtori testaavat tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Senaatti-kiinteistöt jatkaa toimenpiteitä, joilla turvataan asiakkaille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat. Vuonna 2020 toteutetaan valtion toimitila- ja kiinteistöstrategian uudistaminen. Vuoden 2020 alusta toteutetaan 30 milj. euron budjettineutraali vuokranalennus, joka vähentää virastojen toimitilakustannuksia. Vähennys huomioidaan Senaatin tuloutukselle asetettavissa tavoitteissa.

Perustetaan Senaatti-kiinteistöjen yhteyteen Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitos ja toimeenpannaan puolustushallinnon kiinteistöihin ja niiden ylläpitoon liittyvät järjestelyt. Tavoitteena on uusi rakenne vuodesta 2021 alkaen.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen kehittämistä jatketaan hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden toimeenpanemiseksi osana Julkisten hankintojen kehittämisohjelmaa (Hankinta-Suomi) valtiovarainministeriön johdolla yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Innovaatioita ja innovaatioiden leviämistä tuetaan julkisilla hankinnoilla.

Kansallista julkisten hankintojen ilmoitusalustaa HILMAa kehitetään siten, että se mahdollistaa paremman tiedon keräämisen ja analysoinnin hankintojen johtamiseksi sekä helpomman markkinoille pääsyn myös pk-yrityksille, jotta julkisiin kilpailutuksiin saataisiin enemmän tarjouksia.

Digi- ja väestötietoviraston perustaminen

Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät yhdistetään 1.1.2020 alkaen uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tehtävät kootaan Väestörekisterikeskukseen ja viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Tavoitteena on muodostaa kansallinen yhteiskunnan digitalisaatiota toimeenpaneva virasto, joka turvaa tietojen saatavuutta yhteiskunnassamme ja tarjoaa sujuvia ja turvallisia palveluja eri elämäntapahtumiin. Virasto palvelee asiakkaita monipaikkaisesti eri puolilla Suomea.

Tuottavuuden edistäminen

Osana julkisen hallinnon tuottavuushanketta ja hankkeen toimenpitein kehitetään myös valtionhallinnon tuottavuutta. Toimenpiteiden kautta arviolta saatavaa tuottavuuden kasvua vastaavasti toimintamenojen vähentämistä jatketaan 0,5 % vuosittain perustuen hallinnonalakohtaisiin toimintamenoihin vähennettynä toimitilamenoilla (oikeusministeriön, sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloja sekä Tullin toimintamenoja koskee 0,3 prosentin tavoite).

7.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittämisellä edistetään digitalisaatiota ja tiedon käyttöä. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa ja kunnallishallinnossa.

Laadukkaat, luotettavat ja saavutettavat digitaaliset palvelut turvataan jokaiselle. Ennakointikykyisen digitaalisen yhteiskunnan toimintaa tuetaan strategisella tietopolitiikalla ja uudistetulla tiedonhallinnan lainsäädännöllä. Vuonna 2020 aloitetaan julkisen tiedon avaamisen ja hyödyntämisen strategian laadinta ja toimeenpano sekä kehitetään vahvaa tunnistautumista julkisiin palveluihin. Kansalaiset ja yritykset osallistuvat julkisten palveluiden kehitykseen. Kehitystyössä edistetään tekoälyn hyödyntämistä ja muiden uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuotantoon.

Digitalisaation edellytyksenä korostuu turvallisuus. Vuonna 2020 laaditaan digitaalisen turvallisuuden linjaukset. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelmalla varmistetaan, että julkishallinnon digitaaliset palvelut toimivat ja että niihin luotetaan. Kehittämisessä painottuvat johtaminen ja riskienhallinta, osaava henkilöstö sekä uudet toimintatavat ja palveluiden turvallisuus. Kansalaisten arjen turvallisuus paranee mobiililla viranomaisviestintäpalvelulla, joka takaa viranomaisille häiriöttömät ja toimintavarmat viestintämahdollisuudet kaikissa tilanteissa.

7.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2020 n. 73 800 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat 4,56 mrd. euroa.

Valtion sopimuskaudelle 1.2.2018—31.3.2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisten palkantarkistusten johdosta virastojen toimintamenomäärärahoja vähennetään v. 2020 yhteensä 8,2 milj. eurolla. Vähennys johtuu siitä, että vuoden 2019 määrärahoihin sisältyi vain v. 2019 maksettu tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, jonka vaikutusta ei siis enää sisällytetä vuoden 2020 määrärahoihin. Vaikka määrärahoja myös lisätään 1.4.2019 toteutettujen palkantarkistusten ns. perintövaikutuksen perusteella, on näiden muutosten yhteisvaikutus kuitenkin määrärahoja alentava. Huhtikuussa 2020 alkavan valtion seuraavan sopimuskauden vaikutuksia määrärahoihin ei ole ennakoitu talousarviossa.

Valtion edellinen vuosien 2017—2018 virka- ja työehtosopimus oli kilpailukykysopimuksen mukainen. Sopimukseen perustunut lomarahojen alentaminen päättyi v. 2019. Näin ollen lomarahojen alentamisesta johtuneet määrärahavähennykset poistetaan v. 2020 eli määrärahoja lisätään yhteensä n. 55 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen liittyi hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairausvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen v. 2017—2020. Vuoteen 2019 verrattuna sairausvakuutusmaksun alennus kuitenkin pienenee, joten määrärahoja lisätään 13,4 milj. eurolla. Eläkemaksujen alentaminen säästää virastojen menoja v. 2020 yhteensä 11,7 milj. eurolla, mikä on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenomäärärahoissa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Valtion virkamieslakia on viime vuosina muutettu siten, että valtion henkilöstön entistä joustavampi käyttö yli virastorajojen on mahdollista. Valtiovarainministeriö toimeenpanee hallitusohjelmaa kehittämällä ja edistämällä monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta valtion henkilöstövoimavarojen organisoimisessa. Osana avoimen hallinnon kehittämistä valtiovarainministeriö osallistuu ns. avoimuusrekisteriä koskevan lainsäädännön valmisteluun yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2017—2020

Tunnusluku	2017	2018	2019¹⁾	2020¹⁾

Henkilöstön lukumäärä	73 000	74 100	74 000	73 800
Muutos edell. vuodesta, %	0,0	1,5	-0,1	-0,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä	71 860	72 885	72 800	72 500
Muutos edell. vuodesta, %	-0,2	1,4	-0,1	-0,4
Palkkasumma, milj. euroa	3 475	3 578	3 670	3 796
Työvoimakustannukset, milj. euroa	4 197	4 308	4 422	4 564
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö	3 920	3 975	4 066	4 147
Palkkojen sivukulut, %	52,7	52,6	52,5	54,2
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa	4 598	4 677	4 792	4 887
Naisten osuus, %	49,0	49,2	49,2	49,2
Henkilöstön keski-ikä, vuotta	46,3	46,0	46,0	45,9

¹⁾ Vuosien 2019 ja 2020 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentavat vaikutukset sekä valtion sopimusratkaisusta johtuvat muutokset.