Talousarvioesitys 2020
2. Talouden näkymät
2.1. Suhdannenäkymät
Talouskasvu näyttää vielä lähiaikoina myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden heikoista uutisista, sillä kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua tulevina vuosina. Julkisen kulutuksen ja investointien merkitys kasvulle korostuu v. 2020 hallitusohjelmaan kirjattujen toimien seurauksena.
Vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 %. Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana. Asuinrakennusinvestoinnit supistuvat korkealta tasoltaan, mutta myös tuotannollisten investointien kasvu hidastuu kansainvälisen talouden suhdanteen heikentyessä. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu ripeänä v. 2019. Kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Työllisten määrä kasvaa ja työllisyysaste nousee 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.
Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu1,0 prosenttiin. Viennin kasvu jatkuu maltillisella uralla seuraten vientikysynnän kehitystä. Suhdanneherkät talonrakennusinvestoinnit ovat lähinnä teollisuusrakennusinvestointien ja julkisten palvelurakennusinvestointien kasvun varassa. Julkiset investoinnit kasvavat merkittävästi ja suuntautuvat pääsääntöisesti rakentamiseen syrjäyttäen jonkin verran näiden alojen yksityisiä investointeja. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu ennustejaksolla kotitalouksien säästämisasteen palautuessa hitaasti kohti normaalimpaa tasoaan.
Työttömyysasteen laskiessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän n. 3 % vuosittaista kasvuvauhtia, minkä odotetaan vähitellen heijastuvan inflaatioon.
Kansantalouden kehitys
| 2017* | 2018* | 2019** | 2020** | |
| BKT:n arvo, mrd. euroa1) | 225,8 | 234,5 | 242,1 | 249,3 |
| BKT, määrän muutos, %1) | 3,1 | 1,7 | 1,5 | 1,0 |
| Työttömyysaste, % | 8,6 | 7,4 | 6,5 | 6,3 |
| Työllisyysaste, % | 69,6 | 71,7 | 72,5 | 73,0 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos-% | 0,7 | 1,1 | 1,1 | 1,4 |
| Pitkä korko, 10 v, % | 0,5 | 0,7 | 0,0 | -0,2 |
1) Luvuissa on huomioitu Tilastokeskuksen 20.9.2019 päivittämä BKT:n taso sekä hallituksen budjettiriihipäätökset
Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1997—2021
2.2. Julkisen talouden näkymät
Suomen taloudessa viime vuosina nähty hyvä suhdanne on kohentanut julkisen talouden tilaa. Suhdanteen viiletessä julkisen talouden alijäämän koheneminen taittuu. Alijäämä alkaa kasvaa v. 2019 ja samankaltainen kehitys jatkuu lähivuodet. Talous kasvaa suurin piirtein potentiaalista vauhtiaan ja siitä huolimatta menojen kasvu ylittää tulojen kasvun. Julkisessa taloudessa vallitsee rakenteellinen menojen ja tulojen välinen epätasapaino.
Julkinen velka suhteessa BKT:hen on laskenut hetkellisesti alle 60 % rajan, mutta velkasuhde alkaa 2020-alkuvuosina kasvaa uudelleen. Vuonna 2018 velkasuhde oli 58,9 % suhteessa BKT:hen. Noususuhdanteen aikana velkasuhde laski ainoastaan 4 prosenttiyksiköllä, kun se vuosina 2009—2015 kasvoi yli 30 prosenttiyksiköllä. Puskurit seuraavan taantuman varalle ovat ohuet.
Suotuisa suhdannetilanne on osaltaan peittänyt alleen julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Väestön ikääntyminen on jo kasvattanut eläkemenoja ja se kasvattaa tulevaisuudessa myös hoito- ja hoivamenoja. Julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, jota ei ole vielä ratkaistu.
Valtionhallinto oli v. 2018 julkisen talouden1) sektoreista alijäämäisin. Alijäämä supistuu vielä v. 2019 maltillisen menokehityksen johdosta, mutta v. 2020 alijäämä alkaa kasvaa uudelleen. Menoja kasvattavat lähivuosina pääministeri Rinteen hallituksen pysyvät ja väliaikaiset menolisäykset. Vaikutusta kuitenkin vaimentaa hallituksen päättämät veronkorotukset.
Paikallishallinnon rahoitusasemaa heikensi v. 2018 heikko verotulojen kasvu ja samaan aikaan kasvaneet kulutusmenot. Paikallishallinnon alijäämä kasvaa myös v. 2019, sillä kulutusmenojen kasvu on jatkunut voimakkaana. Paikallishallinnon rahoitusasemaa rasittaa väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä korkealla tasolla pysyvät investoinnit.
Sosiaaliturvarahastoihin kuuluvat työeläkelaitokset ovat olleet selvästi ylijäämäisiä. Työeläkelaitosten ylijäämä kuitenkin supistuu lähivuosina. Eläkemenot kasvavat ripeästi ja alhainen korkotaso hidastaa omaisuustulojen kasvua, mutta toisaalta kohtuullinen talouskehitys lisää eläkemaksutuloja. Muut sosiaaliturvarahastot ovat lievästi ylijäämäisiä. Työttömyysmenojen arvioidaan alenevan edelleen ja työttömyysvakuutusmaksua alennetaan vuoden 2020 alussa. Maksun alentaminen pienentää sosiaaliturvarahastojen ylijäämän lähelle tasapainoa.
Menoaste eli menojen suhde BKT:hen aleni edelleen v. 2018. Menoaste on alentunut vuoden 2014 jälkeen yli 4 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020 menoastetta nostavat pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Lisäksi työttömyysmenot eivät laske enää yhtä ripeästi kuin aikaisempina vuosina. Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde BKT:hen on alentunut verokevennysten ja kilpailukykysopimuksen vuoksi. Veroastetta nostavat lähivuosina pääministeri Rinteen hallitusohjelman veronkorotukset.
Julkisen talouden riskit linkittyvät läheisesti yleiseen talouskehitykseen. Jos talouskasvu osoittautuu ennustettua hitaammaksi, jää verotulojen kasvu ennustettua heikommaksi ja esimerkiksi suhdanneluonteiset työttömyysmenot kasvavat ennustettua nopeammin. Ennustetusta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset verokertymään riippuvat siitä, mihin tekijöihin poikkeama perustuu. Vaikutukset muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän yleistä talouskehitystä koskeva ennustepoikkeama johtuu kotimaisesta kysynnästä verrattuna ulkoisen kysynnän kautta tuleviin muutoksiin. Toinen riski liittyy julkisen talouden ehdollisten vastuiden huomattavaan kasvuun vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vastuiden mittava laukeaminen kasvattaisi julkisia menoja ja voisi kärjistää velkasuhteen nousua taantumassa.
Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
| % BKT:sta | 2017 | 2018* | 2019** | 2020** |
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 43,0 | 42,3 | 41,9 | 42,2 |
| Julkisyhteisöjen menot | 53,7 | 53,1 | 52,7 | 53,1 |
| Julkisyhteisöjen nettoluotonanto | -0,7 | -0,8 | -1,0 | -1,4 |
| — Valtionhallinto | -1,8 | -1,2 | -0,9 | -1,2 |
| — Paikallishallinto | -0,2 | -0,9 | -1,2 | -0,9 |
| — Työeläkelaitokset | 1,0 | 1,0 | 0,8 | 0,7 |
| — Muut sosiaaliturvarahastot | 0,3 | 0,3 | 0,2 | 0,1 |
| Perusjäämä | -0,4 | -0,7 | -0,9 | -1,3 |
| Rakenteellinen jäämä | -0,8 | -1,0 | -1,3 | -1,4 |
| Julkisyhteisöjen bruttovelka | 60,8 | 58,9 | 58,8 | 58,8 |
| Valtionvelka1) | 46,8 | 44,8 | 44,4 | 43,9 |
1) VM:n kansantalousosaston arvio valtion velasta eroaa budjetoidun perusteella arvioidusta mm. päivitettyjen tuloennusteiden vuoksi.
Keskeiset muutokset suhteessa kevään 2019 julkisen talouden suunnitelmaan
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan muutoksia suhteessa 4.4.2019 päätettyyn tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.
Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2019 julkisen talouden suunnitelmaan 1)
| Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta | 2020 |
| Julkisen talouden rahoitusasema, kevät 2019 | 0,0 |
|---|---|
| Valtio: | |
| Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon | 0,0 |
| Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,1 |
| Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,7 |
| Muiden tekijöiden vaikutus | 0,2 |
| Paikallishallinto: | |
| Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,1 |
| Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,2 |
| Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon | 0,0 |
| Muiden tekijöiden vaikutus | -0,1 |
| Työeläkerahastot: | |
| Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,1 |
| Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,3 |
| Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon | 0,0 |
| Muiden tekijöiden vaikutus | 0,0 |
| Muut sosiaaliturvarahastot: | |
| Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon | 0,0 |
| Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon | 0,0 |
| Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon | -0,1 |
| Muiden tekijöiden vaikutus | 0,1 |
| Julkisen talouden rahoitusasema, syksy 2019 | -1,4 |
1) Pyöristyksistä johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.