Talousarvioesitys 2020
3.1. Finanssipolitiikan linja
Pääministeri Rinteen hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Hallitusohjelman sisältämillä menolisäyksillä voidaan tukea Suomen talouskasvua kansainvälisen talouden kasvun hidastuessa.
Hallituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa v. 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee. Julkiselle taloudelle asetettuja tavoitteita tukee hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja vahvistaa työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Työllisyysastetavoitteen saavuttamisen edellyttämiä työllisyystoimia valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Toimenpiteistä puolet tulee olla valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.
Hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla.
Finanssipolitiikan tavoitteet ja säännöt
Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 seuraavat nimelliset rahoitusasematavoitteet vuodelle 2023:
- — valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:hen,
- — paikallishallinnon alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:hen,
- — työeläkelaitosten ylijäämä n. 1 % suhteessa BKT:hen sekä
- — muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:hen.
EU-lainsäädännön mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 % suhteessa BKT:hen. Lisäksi julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aikavälin tavoite (MTO), jota arvioidaan kahden pilarin - rakenteellinen jäämä ja sen muutos sekä menosääntö - avulla.
Julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 asetetaan finanssipoliittisen lain (869/12) 2 § mukaisesti keskipitkän aikavälin tavoite -0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle. Tämä on se minimitaso, johon Suomi on finanssipoliittisessa sopimuksessa sitoutunut. Julkisen talouden suunnitelmassa on myös asetettu monivuotiset tavoitteet koko julkisen talouden rahoitusasemalle, menoille ja julkisen talouden velalle siten, että ne ovat sopusoinnussa keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen ja hallitusohjelmassa asetetun julkisen talouden tasapainotavoitteen kanssa.
Hallitus on sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn. Menosäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Järjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan, reaaliseen vaalikauden kokonaiskehykseen, johon tehdään vuosittain vain tarvittavat hinta- ja kustannustasokorjaukset sekä rakennekorjaukset. Hallitusohjelman mukaisia ja muita toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyksen puitteissa mahdollista. Vaalikauden kehys asetetaan julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 siten että menokehys on v. 2023 1,4 mrd. euroa korkeampi kuin teknisessä kehyspäätöksessä 4.4.2019.
Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 myös euromääräisen rajoitteen valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle.