Talousarvioesitys 2020
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.
Valtion nuorisotyön ja -politiikan strategia-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma.
- — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
- — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat
- — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
- — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
- — Toimeenpannaan nuorisolain (1285/2016) mukaista valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa vuosille 2020—2023
- — Sovitaan valtionapukelpoisiksi hyväksyttyjen nuorisoalan osaamiskeskusten kanssa niiden osaamiskeskustehtävistä vuosille 2020—2023
- — Käynnistetään nuorisolain tarkistus erityisesti avustusprosessien sujuvoittamisen näkökulmasta, arvioimalla muutostarpeet; kehitetään valtionavustusten prosesseja sekä valtionavustusten vaikutusten arviointia
- — Kehitetään nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisotyön ja nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi. Parannetaan Nuorisotilastot.fi -palvelun tunnettuutta paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan tulosten raportoinnin ja laadun arvioinnin parantamiseksi. Laajennetaan myös palvelun tietopohjaa
- — Kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksiköintitietojen siirtämistä etsivälle nuorisotyölle.
Nuorisotyön tunnuslukuja
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2020 arvio |
|
10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % | 57 | 56 | 58 |
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % | 75 | 75 | 75 |
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % | 85 | 85 | 87 |
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % | 9 | 9 | 9 |
15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % | 39 | 39 | 35 |
15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % | 7 | 7 | 7 |
15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % | 80 | 79 | 83 |
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) | 38 300 | 33 400 | 28 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 54 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
3) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
5) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
6) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
7) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
8) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
9) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
10) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt | 18 600 000 |
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat | 990 000 |
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen | 8 127 000 |
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö | |
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen | 7 904 000 |
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti | 3 670 000 |
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen | |
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus | 9 159 000 |
Kansainvälinen yhteistyö | 600 000 |
Nuorisokeskukset | 5 200 000 |
Yhteensä | 54 250 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -1 070 |
Yhteensä | -1 070 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 54 250 000 |
2019 talousarvio | 55 320 000 |
2018 tilinpäätös | 53 294 828 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Nuorisotyön tavoitteena on tukea mm. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia tasavertaisiin ja saavutettaviin harrastuksiin. Nuorisotyöhön osoitetaan noin 79 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Myös työpajatoiminnan resursseja lisätään 2 milj. eurolla, minkä lisäksi valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen esitetään 1,2 milj. euroa.
Suurin osa nuorista voi hyvin ja on varsin optimistinen omasta tulevaisuudestaan. Nuorten välinen polarisaatio on kuitenkin merkittävää, ja osalla nuorista on kasautuvaa huono-osaisuutta. Saadun selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, minkä lisäksi 120 000 lasta ja nuorta elää syrjäytymisuhan alla. Vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on 20 000 lasta ja nuorta. Arvioiden mukaan syrjäytymisriski kasvaa varhaisaikuisuudessa viisinkertaiseksi, jos lapsi päätyy lastensuojeluun varhaisessa lapsuudessa tai kouluikäisenä. Ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa, jäävät yhtä suurella todennäköisyydellä syrjään kuin lastensuojelun asiakkaat. Saadun selvityksen mukaan osa syrjäytymisriskissä olevista jää pysyvämmin syrjään, mutta palvelut onnistuvat kuitenkin suojaamaan ja vähentämään riskeiltä sekä korjaamaan ongelmia.
Valiokunta toteaa, että syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavia menetyksiä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle ja sen ehkäisyyn ja vähentämiseen on siksi panostettava määrätietoisesti. Valiokunta korostaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen toimia, joilla voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota kokonaisvaltaisia ja sektorirajat ylittäviä palveluja, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulee siten kiinnittää huomiota jo neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta lähtien aina aikuisuuteen saakka. Valiokunta painottaa toiminnan moniammatillisuutta ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Myös toimenpiteiden vaikuttavuutta ja laatua tulee seurata.
Valiokunta lisää momentille nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn 250 000 euroa, joka on tarkoitettu Gutsy Go -menetelmän valmisteluun ja toiminnan valtakunnallistamiseen. Kyseessä on yläkoululaisille tarkoitettu, syrjäytymistä ehkäisevä hanke, jonka kohteena on koko 14-vuotiaiden ikäluokka. Tarkoituksena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallisuutta, toiveikkuutta, luottamusta ja itsetuntoa. Menetelmä on integroitavissa osaksi koulun arkea, ja sen puitteissa pyritään löytämään ratkaisuja kaupungin ongelmakohtiin, toteuttamaan ja kuvaamaan niitä koskevat projektit. Tämän jälkeen ne julkaistaan koko yhteisölle ja myös valtakunnalliseen mediaan. Ensi vuoden aikana on tarkoitus mm. kehittää koulutusmalli valtakunnalliseksi yhteistyössä opetusalan ammattilaisten kanssa ja luoda valtakunnallisesti yhtenäiset mediatyökalut.
Momentilta vähennetään 250 000 euroa, joka lisätään momentille 29.91.51. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 54 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
3) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
5) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
6) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
7) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
8) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
9) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
10) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 17 570 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksesta.
2020 VII lisätalousarvio | -17 570 000 |
2020 talousarvio | 54 250 000 |
2019 tilinpäätös | 54 968 032 |
2018 tilinpäätös | 53 294 828 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 17 570 000 euroa.
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 22 723 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) etsivän nuorisotyön yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä helpottavan valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Työpajatoiminnan tukemiseen | 16 300 000 |
Etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen | 5 223 000 |
Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen | 1 200 000 |
Yhteensä | 22 732 000 |
---|
Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan lisäksi 7 127 000 euroa momentilta 29.91.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenojen poisto | -1 500 |
Työpajatoiminnan tukeminen (HO 2019) | 2 000 |
Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 200 |
Yhteensä | 1 700 |
2020 talousarvio | 22 723 000 |
2019 I lisätalousarvio | 300 000 |
2019 talousarvio | 21 023 000 |
2018 tilinpäätös | 19 923 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 23 263 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 540 000 euroa talousarvioesityksen 22 723 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.
2020 talousarvio | 23 263 000 |
2019 I lisätalousarvio | 300 000 |
2019 talousarvio | 21 023 000 |
2018 tilinpäätös | 19 923 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Valiokunta viittaa edellä momentin 29.91.50 kohdalla todettuun ja lisää momentille 250 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 23 513 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) etsivän nuorisotyön yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämistä helpottavan valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteen aiheuttamien nuorten työpajatoiminnan kustannusten ja tulonmenetysten korvaamisesta.
2020 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
2020 talousarvio | 23 513 000 |
2019 tilinpäätös | 21 323 000 |
2018 tilinpäätös | 19 923 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyöhön koulujen ja oppilaitosten tukemiseksi.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamisesta kouluja ja oppilaitoksia tukien.
2020 IV lisätalousarvio | 12 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
2020 talousarvio | 23 513 000 |
2019 tilinpäätös | 21 323 000 |
2018 tilinpäätös | 19 923 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen nuorisotyöhön ja etsivään nuorisotyöhön koulujen ja oppilaitosten tukemiseksi.
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta | 950 000 |
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen | 700 000 |
Yhteensä | 1 650 000 |
Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan lisäksi 250 000 euroa momentilta 29.91.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poisto | -100 |
Yhteensä | -100 |
2020 talousarvio | 1 650 000 |
2019 talousarvio | 1 750 000 |
2018 tilinpäätös | 1 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan ehdotetaan yhteensä 1,2 milj. euron rahoitusta, jolla järjestetään kulttuuri- ja kielipesätoimintaa sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa että myös sen ulkopuolella. Saadun selvityksen mukaan määräraha on riittävä nykyisen järjestämismallin mukaiseen toimintaan ja sillä voidaan ylläpitää 10 kulttuuri- ja kielipesän toiminta.
Kulttuuri- ja kielipesätoiminnasta vastaavat useimmissa tapauksissa kunnat, mutta tällä hetkellä on epäselvää, kenen vastuulle toiminnan järjestämisen tulisi kuulua. Osa kunnista ei ole halukas jatkamaan toimintaa, mikä on heikentänyt toiminnan kehittämistä ja vaarantaa sen pitkäjänteisyyttä. Saamelaiskäräjät on siksi aloittanut selvitys- ja suunnittelutyön saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan siirtämiseksi osaksi Saamelaiskäräjien toimintaa.
Mikäli tehtävä siirtyy pysyvästi Saamelaiskäräjille, on arvioitava kielipesien mahdolliset lisärahoitustarpeet. Valiokunta viittaa myös saamen kielen elvyttämistä koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen (3.7.2014), jonka mukaan tavoitteena on kasvattaa kielipesärahoitus asteittain 1,4 milj. euroon. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus sitoutuu vahvistamaan tukea saamen kielipesien laajentuneita tarpeita vastaavaksi.
Nuorten yrittäjyys. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille koronavirustilanteen vuoksi peruuntuneiden tapahtumien ja tilaisuuksien aiheuttamiin menoihin sekä muihin ennakoimattomiin menoihin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu varautumisesta koronaviruksen aiheuttamiin lisämenoihin.
2020 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
2020 talousarvio | 1 900 000 |
2019 tilinpäätös | 1 750 000 |
2018 tilinpäätös | 1 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille koronavirustilanteen vuoksi peruuntuneiden tapahtumien ja tilaisuuksien aiheuttamiin menoihin sekä muihin ennakoimattomiin menoihin.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 17 570 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin sekä nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksen kompensaatiosta, josta 9 666 000 euroa nuorisoalan valtakunnallisille järjestöille ja 7 904 000 euroa kuntien nuoisotoimen valtionosuuksiin.
2020 VII lisätalousarvio | 17 570 000 |
2020 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
2020 talousarvio | 1 900 000 |
2019 tilinpäätös | 1 750 000 |
2018 tilinpäätös | 1 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 17 570 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin sekä nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin.