Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.
Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.
Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnonmonimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.
- — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
- — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
- — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
- — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
- — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.
Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 246,2 milj. euroa ja viherryttämistukeen 157,5 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 29,3 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 11,1 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
||
30.10.40 | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 96,0 | 30,01) | |
30.10.41 | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) | ||
— korkotukivaltuus | 250,0 | 250,0 | |
30.10.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 121,7 | 106,91) | |
30.20.43 | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 20,0 | -1) | |
30.40 | Luonnonvaratalous | ||
---|---|---|---|
— muu valtuus | 2,0 | 2,0 | |
30.40.44 | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 44,0 | 44,0 | |
30.64.50 | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 1,1 | - |
1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
LTA V 1000 € |
LTA VI 1000 € |
LTA VII 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto ja tutkimus | 133 429 | 0 | 300 | 0 | 0 | 0 | 0 | 292 | 134 021 |
01. | Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
23 376 | — | 300 | — | — | — | — | 78 | 23 754 |
05. | Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
76 519 | — | — | — | — | — | — | 214 | 76 733 |
22. | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 343 | — | — | — | — | — | — | — | 1 343 |
29. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
27 652 | — | — | — | — | — | — | — | 27 652 |
66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) |
4 539 | — | — | — | — | — | — | — | 4 539 |
10. | Maaseudun kehittäminen | 458 509 | 0 | 30 000 | 0 | 800 | 30 000 | 0 | 0 | 519 309 |
40. | Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) |
88 326 | — | — | — | — | — | — | 0 | 88 326 |
41. | Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | — | — | — | — | — | 15 000 |
42. | Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) |
45 300 | — | — | — | — | — | — | — | 45 300 |
43. | Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
62 767 | — | — | — | — | — | — | — | 62 767 |
44. | Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
— | — | 30 000 | — | — | 30 000 | — | — | 60 000 |
50. | Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
5 326 | — | — | — | 500 | — | — | — | 5 826 |
51. | Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
1 843 | — | — | — | — | — | — | — | 1 843 |
54. | Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
40 092 | — | — | — | — | 0 | — | — | 40 092 |
55. | Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
4 055 | — | — | — | 300 | — | — | — | 4 355 |
63. | Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
6 100 | — | — | — | — | — | — | — | 6 100 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) |
189 700 | — | — | — | — | — | — | 0 | 189 700 |
20. | Maa- ja elintarviketalous | 1 821 298 | 0 | 6 500 | 0 | 70 125 | 0 | 0 | 596 | 1 898 519 |
01. | Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
76 440 | — | — | — | 125 | — | — | 596 | 77 161 |
20. | Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) |
5 948 | — | — | — | — | — | — | — | 5 948 |
40. | Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) |
323 000 | — | — | — | — | — | — | — | 323 000 |
41. | EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) |
526 200 | — | — | — | — | — | — | — | 526 200 |
43. | Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
153 200 | — | — | — | 93 000 | — | — | — | 246 200 |
44. | Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
624 788 | — | — | — | -93 000 | — | — | — | 531 788 |
46. | EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 910 | — | — | — | — | — | — | — | 10 910 |
47. | Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
4 045 | — | — | — | — | — | — | — | 4 045 |
48. | Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | — | — | — | — | — | 500 |
60. | Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) |
200 | — | — | — | — | — | — | — | 200 |
61. | Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
90 300 | — | 6 500 | — | 70 000 | — | — | — | 166 800 |
62. | Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
5 767 | — | — | — | — | — | — | — | 5 767 |
40. | Luonnonvaratalous | 226 972 | 0 | 11 350 | 0 | 19 625 | 0 | 0 | 2 896 | 260 843 |
20. | Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) |
3 200 | — | — | — | — | — | — | — | 3 200 |
21. | Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) |
17 608 | — | 1 350 | — | 4 970 | — | — | 20 | 23 948 |
22. | Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
29 045 | — | — | — | 2 600 | — | — | 250 | 31 895 |
31. | Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
11 766 | — | — | — | 6 800 | — | — | — | 18 566 |
40. | Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) |
1 745 | — | — | — | — | — | — | — | 1 745 |
41. | Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) |
5 600 | — | — | — | — | — | — | — | 5 600 |
42. | Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) |
8 850 | — | — | — | — | — | — | — | 8 850 |
43. | Valtion rahoitusosuus Ähtärin eläinpuisto Oy:lle jättiläispandojen kuluihin (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | — | 1 500 | — | — | — | 1 500 |
44. | Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) |
56 230 | — | — | — | — | — | — | — | 56 230 |
45. | Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
7 027 | — | — | — | — | — | — | 2 500 | 9 527 |
46. | Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) |
39 160 | — | — | — | — | — | — | 126 | 39 286 |
50. | Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) |
14 810 | — | — | — | 1 800 | — | — | — | 16 610 |
51. | Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
9 311 | — | — | — | 200 | — | — | — | 9 511 |
53. | Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) |
1 132 | — | — | — | — | — | — | — | 1 132 |
62. | Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
21 488 | — | 10 000 | — | 1 755 | — | — | — | 33 243 |
64. | Metsähallitus | 8 692 | 0 | 0 | 0 | 3 100 | 0 | 0 | 2 426 | 14 218 |
50. | Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
8 692 | — | — | — | 3 100 | — | — | 2 426 | 14 218 |
70. | Maanmittaus ja tietovarannot | 44 669 | 0 | 0 | 0 | 3 500 | 0 | 0 | 127 | 48 296 |
01. | Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
42 169 | — | — | — | 3 500 | — | — | 127 | 45 796 |
40. | Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
2 500 | — | — | — | — | — | — | — | 2 500 |
Yhteensä | 2 693 569 | 0 | 48 150 | 0 | 97 150 | 30 000 | 0 | 6 337 | 2 875 206 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 169 | 4 138 | 4 139 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2,690 mrd. euroa, joka on noin 68 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitykseen sisältyvät myös EU:n viljelijätuet, joiden suuruus on noin 702 milj. euroa.
Valiokunta painottaa, että hallinnonala turvaa Suomen huoltovarmuutta. Kotimainen maa-, kala-, poro- ja riistatalous takaavat lähi- ja luomuruoan tuotannon sekä luovat kestävän ruokajärjestelmän perustan. Lisäksi taloutemme perustuu pitkälti metsien kestävään käyttöön. Metsäteollisuuden myytyjen tuotteiden arvo oli noin 20 prosenttia teollisuustuotannon arvosta vuonna 2018 (Tilastokeskus 5.7.2019, Teollisuustuotannon arvo).
Hallinnonalalla on myös keskeinen merkitys useiden hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, kuten hiilineutraaliuden saavuttamisessa, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisessa, kiertotalouden edistämisessä, ilmasto- ja ympäristöystävällisen ruokajärjestelmän kehittämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä Suomessa.
Muuttuva ilmasto lisää sään ääri-ilmiöitä sekä erilaisia kasvi- ja eläintauti- sekä markkinariskejä, joihin erityisesti maataloudessa tulee varautua. Näitä riskejä voidaan vähentää maaperän hyvällä kasvukunnolla, hiilensidontakyvyllä ja vesitalouden hallinnalla. Taloudelliset panostukset peltorakenteen kehittämiseen, vesienhallintaan ja eläintautien torjuntaan ovat siten tervetulleita, kuten myös koko maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja sekä ilmastomuutokseen sopeutumista.
Suomalaisen ruoan tuotantostandardit ovat korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta. Maatalouden kasvavien riskien hallintaan on tästäkin syystä panostettava, jotta voidaan esimerkiksi jatkaa antibioottien vähäistä käyttöä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä.
Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on hyvät edellytykset vastata tähän kasvavaan kysyntään. Näin ollen on myönteistä, että talousarvioesitys sisältää myös rahoitusta elintarvikkeiden vienninedistämiseen. Suuri huolenaihe on kuitenkin edelleen maatalouden kannattavuus, jota valiokunta käsittelee tarkemmin luvun 30.20 yhteydessä.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan esitetään kahta uutta väliaikaista tukimuotoa, joilla kohdennetaan 30 milj. euroa maaseudun yritystoimintaa (mom. 30.10.44) ja 10 milj. euroa kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille (mom. 30.40.62) koronavirustilanteen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.
Valiokunta pitää esitettävää rahoitusta tarpeellisena, koska työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta myönnettävät avustukset eivät kata päätoimialaltaan maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta harjoittavia yrityksiä. Näin ollen myös kriisitukien myöntäminen tapahtuu normaalioloissa voimassa olevalla ministeriöiden työnjaolla. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta myönnetään tukea maataloutta harjoittavalle yritykselle, jolla on myös muuta tulonhankkimistoimintaa maatalouden tulolähteessä, esimerkiksi maatilamatkailua.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalousministeriö arvioi maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen esitettävän 30 milj. euron määrärahan kattavan vain osan rahoitustarpeesta. Määrärahan tarvetta tulee siten seurata ja tarvittaessa lisätä rahoitusta vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Samalla on arvioitava myös ylipäätään yrityksille myönnettävien kriisitukien riittävyyttä ja toimialakohtaista kattavuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kalatalousyrityksille esitettävällä tuella (10 milj. euroa) pystytään käynnistämään uskottava kriisirahoitusjärjestelmä, joka kattaa myös kalanjalostusteollisuuden ja kalaan erikoistuneet tukku- ja vähittäiskaupat. Tärkeää on, että tuen ehdot ovat selkeät ja ne koskevat myös kalan käyttöä rehun valmistuksessa. Lisäksi on myönteistä, että kriisirahoituksen tarpeesta (32—35 milj. euroa) voitaisiin jatkossa kattaa osa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Euroopan komission (2.4.2020) esittämien uusia tukimahdollisuuksien mukaisesti.
Valiokunta pitää välttämättömänä kotimaisen ruuantuotannon turvaamista. Huoltovarmuuden perustana on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotannon jatkuvuus, mikä kattaa koko ketjun toimivuuden, mukaan lukien siemen- ja rehun tuotannon, logistiikan sekä työvoiman saatavuuden. Lisäksi erityistä huolta tulee kantaa kotimaisen rehuvalkuaisen saannin varmistamisesta huoltovarmuudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Siksi ulkomaisia soija- ja rapsipohjaisia rehuja tulisi pystyä korvaamaan kotimaisilla valkuaiskasveilla ja huolehtia muutoinkin siitä, että valkuaiskasvien viljelyalaa lisätään Suomessa.