Talousarvioesitys 2020
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 54 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
3) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
5) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
6) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
7) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
8) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
9) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
10) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |
| Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt | 18 600 000 |
| Lakisääteiset kansalliset toimikunnat | 990 000 |
| Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |
| Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen | 8 127 000 |
| Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö | |
| Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen | 7 904 000 |
| Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti | 3 670 000 |
| Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen | |
| Kokeilu, kehittäminen, tutkimus | 9 159 000 |
| Kansainvälinen yhteistyö | 600 000 |
| Nuorisokeskukset | 5 200 000 |
| Yhteensä | 54 250 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -1 070 |
| Yhteensä | -1 070 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 54 250 000 |
| 2019 talousarvio | 55 320 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 294 828 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Nuorisotyön tavoitteena on tukea mm. nuorten osallisuutta ja elämänhallintaa sekä mahdollisuuksia tasavertaisiin ja saavutettaviin harrastuksiin. Nuorisotyöhön osoitetaan noin 79 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Myös työpajatoiminnan resursseja lisätään 2 milj. eurolla, minkä lisäksi valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen esitetään 1,2 milj. euroa.
Suurin osa nuorista voi hyvin ja on varsin optimistinen omasta tulevaisuudestaan. Nuorten välinen polarisaatio on kuitenkin merkittävää, ja osalla nuorista on kasautuvaa huono-osaisuutta. Saadun selvityksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, minkä lisäksi 120 000 lasta ja nuorta elää syrjäytymisuhan alla. Vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on 20 000 lasta ja nuorta. Arvioiden mukaan syrjäytymisriski kasvaa varhaisaikuisuudessa viisinkertaiseksi, jos lapsi päätyy lastensuojeluun varhaisessa lapsuudessa tai kouluikäisenä. Ne nuoret, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa, jäävät yhtä suurella todennäköisyydellä syrjään kuin lastensuojelun asiakkaat. Saadun selvityksen mukaan osa syrjäytymisriskissä olevista jää pysyvämmin syrjään, mutta palvelut onnistuvat kuitenkin suojaamaan ja vähentämään riskeiltä sekä korjaamaan ongelmia.
Valiokunta toteaa, että syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavia menetyksiä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle ja sen ehkäisyyn ja vähentämiseen on siksi panostettava määrätietoisesti. Valiokunta korostaa ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen toimia, joilla voidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota kokonaisvaltaisia ja sektorirajat ylittäviä palveluja, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulee siten kiinnittää huomiota jo neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta lähtien aina aikuisuuteen saakka. Valiokunta painottaa toiminnan moniammatillisuutta ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Myös toimenpiteiden vaikuttavuutta ja laatua tulee seurata.
Valiokunta lisää momentille nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn 250 000 euroa, joka on tarkoitettu Gutsy Go -menetelmän valmisteluun ja toiminnan valtakunnallistamiseen. Kyseessä on yläkoululaisille tarkoitettu, syrjäytymistä ehkäisevä hanke, jonka kohteena on koko 14-vuotiaiden ikäluokka. Tarkoituksena on lisätä nuorten yhteiskunnallista osallisuutta, toiveikkuutta, luottamusta ja itsetuntoa. Menetelmä on integroitavissa osaksi koulun arkea, ja sen puitteissa pyritään löytämään ratkaisuja kaupungin ongelmakohtiin, toteuttamaan ja kuvaamaan niitä koskevat projektit. Tämän jälkeen ne julkaistaan koko yhteisölle ja myös valtakunnalliseen mediaan. Ensi vuoden aikana on tarkoitus mm. kehittää koulutusmalli valtakunnalliseksi yhteistyössä opetusalan ammattilaisten kanssa ja luoda valtakunnallisesti yhtenäiset mediatyökalut.
Momentilta vähennetään 250 000 euroa, joka lisätään momentille 29.91.51. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 54 250 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
3) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
5) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
6) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
7) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
8) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
9) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
10) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 17 570 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksesta.
| 2020 VII lisätalousarvio | -17 570 000 |
| 2020 talousarvio | 54 250 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 968 032 |
| 2018 tilinpäätös | 53 294 828 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 17 570 000 euroa.