Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestörakenteen muutokset sekä eriarvoistumiskehitys muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen, väestörakenteen ja palvelujen edellytysten alueellinen eriytyminen ja julkisen sektorin sopeuttamistarpeet asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Myönteistä on, että talouden kasvun myötä työttömyys on alentunut ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Työvoiman rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Talouskasvun ennustetaan jatkossa hidastuvan.

Kotimaiset ja kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet haastavat demokratiaa ja luottamusta. Kuntien mahdollisuudet toteuttaa kulttuuritoimintalain mukaisia tavoitteita ja tehtäviä eivät ole tasaveroiset.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tärkeä tehtävä on vahvistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osaamisen, luovuuden ja osallisuuden vahvistamiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Niillä luodaan edellytykset hyvinvoinnille, talouden uudistumiskyvylle sekä työllisyyden edistämiselle. Hallinnonalan toimin lujitetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää ja vahvistaa sivistysperustaansa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys toiminnassa korostuu. Koulutusta koskevilla toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus, talouden uudistumiskyky ja kestävän kasvun mahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Jatkuvan oppimisen tarve koskee kaikkia. Koulutustason nostaminen ja koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aktiivista kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista. TKI-toimintaympäristöä tulee vahvistaa. Yhteiskunnassa yhä suurempi osa talouskasvusta syntyy aineettomista sisällöistä ja niiden tuottamasta lisäarvosta. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikka. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Kulttuurin toimialan kehittäminen edellyttää toimenpiteitä luovan työn ja tuotannon, osallisuuden ja kulttuuriin osallistumisen sekä kulttuurin perustan ja jatkuvuuden strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Luovat alat ovat myös digitaalisuutta hyödyntäviä kasvualoja, joiden liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Liikunnan, taiteen ja kulttuurin harrastamista tulee lisätä ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti ja huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista vahvistetaan vakiinnuttamalla hallinto- ja toimintatavat, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan henkilöstökoulutuksissa ja viestinnässä sekä ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Kestävä kehitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, osaavan ja ekologisesti kestävän Suomen kehittämisessä. Kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä taiteessa ja kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa ja urheilussa kiinnittämällä huomiota yhteisvastuun, kulttuurien moninaisuuden ja kansainvälisyyden, terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2018
TP
2019
TA
2020
TAE
2019/2020
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 679 867 708 705 705 285 -3 420
29.10.31 Vapaa sivistystyö 162 262 155 230 162 716 7 486
29.20.30 Ammatillinen koulutus 799 116 806 191 917 598 111 407
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 5 000 - - -
29.80.30 Kirjastot 3 700 4 560 4 762 202
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 104 084 105 177 125 506 20 329
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 409 17 881 17 488 -393
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 509 19 545 19 560 15
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 017 7 975 7 904 -71
Yhteensä   1 799 964 1 825 264 1 960 819 135 555
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   932 381 945 487 1 005 900 60 413
— Kunnat   -95 103 -96 440 -84 496 11 944
— Kuntayhtymät   1 027 484 1 041 926 1 090 396 48 469
Yksityiset   867 583 879 777 954 919 75 142

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2020 on 58,04 % lisättynä 15,04 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2020 on 537,2 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 30,8 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 568,0 milj. euroa eli noin 4,2 milj. euroa enemmän vuoden 2019 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TA
2020
TAE
                 
Tiede 398,8 308,6 258,3 424,9 432,7 453,1 501,6 493,4
— voittovarat 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,2 107,6 105,5
— budj.varat2) 296,6 205,4 156,1 321,7 328,3 346,9 394,0 387,9
                 
Taide 451,8 458,3 470,3 458,6 460,8 460,3 447,7 479,7
— voittovarat 224,6 237,0 236,9 233,3 233,4 238,8 246,3 257,6
— budj.varat 227,2 221,3 233,4 225,4 227,4 221,4 201,5 222,1
                 
Liikunta 151,7 187,4 188,5 154,9 178,6 171,8 159,9 163,9
— voittovarat 151,6 147,3 148,0 147,1 166,2 163,3 154,7 150,7
— budj.varat 0,1 40,1 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 13,2
                 
Nuoriso 73,9 74,3 74,4 73,1 76,8 75,0 78,1 78,6
— voittovarat 52,4 52,8 53,0 52,7 52,6 53,3 55,3 54,3
— budj.varat 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,7 22,8 24,4
Voittovarat yhteensä 530,8 539,5 540,1 536,3 556,7 561,6 563,8 568,0

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA    
  valtuus    
  — tutkimuksen lippulaivatoiminta 60,0 -
  — ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen 80,0 -
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 368,4 337,1
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
LTA VII
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 274 954 0 1 108 0 35 110 0 0 192 311 364
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 847 -25 -25 17 797
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
67 744 135 77 67 956
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 434 1 108 140 6 682
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 661 2 661
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
32 000 32 000
30. Koululaisten harrastustoiminnan kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 737 0 1 737
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 679 4 500 8 179
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
115 596 115 596
53. Jatkuva oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
26 010 20 500 46 510
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 246 2 246
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 1 032 592 0 3 000 0 137 050 0 0 4 048 1 176 690
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 933 1 312 36 245
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
118 415 0 118 415
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
705 285 3 000 115 500 986 824 771
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
165 216 21 550 186 766
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 743 1 750 10 493
20. Ammatillinen koulutus 938 391 0 0 0 46 500 0 0 18 984 909
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 087 18 8 105
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
12 706 0 12 706
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
917 598 46 500 0 964 098
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 281 179 0 0 3 000 166 081 0 0 33 098 3 483 358
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 802 38 10 840
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 566 42 19 608
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 082 14 1 096
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 629 81 4 1 714
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
31 119 6 000 37 119
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 874 209 67 000 1 941 209
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
280 104 3 000 26 000 34 164 343 268
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
105 486 -34 164 71 322
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
54 631 54 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
882 472 67 000 949 472
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
20 079 20 079
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
33 000 33 000
70. Opintotuki 617 865 0 0 0 0 0 0 27 802 645 667
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
639 2 641
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
84 200 22 600 106 800
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
447 800 5 200 453 000
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 626 31 626
59. Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 600 53 600
80. Taide ja kulttuuri 485 036 900 41 691 0 25 300 0 0 31 936 584 863
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 106 900 100 7 019 12 125
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 095 700 400 5 3 200
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
21 754 591 1 700 54 24 099
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 211 240 10 5 461
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 885 100 142 7 127
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 485 19 485
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
14 924 14 924
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
5 012 800 5 812
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
67 840 57 666 125 506
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 648 26 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
4 890 40 300 20 600 41 994 107 784
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
16 294 61 16 355
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
257 570 0 -75 160 182 410
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
25 442 25 442
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 950 1 950
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
729 729
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 899 1 460 145 5 504
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
50 50
90. Liikuntatoimi 165 991 0 19 600 0 6 815 0 0 0 192 406
30. Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 19 600 6 815 34 415
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
150 694 -48 806 101 888
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 997 48 806 50 803
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 300 5 300
91. Nuorisotyö 79 663 0 4 000 0 12 000 0 0 0 95 663
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
54 250 -17 570 36 680
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
23 513 1 500 12 000 37 013
52. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 2 500 17 570 21 970
  Yhteensä 6 875 671 900 69 399 3 000 428 856 0 0 97 094 7 474 920

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 589 2 474 2 562    

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle noin 429 milj. euron määrärahalisäyksiä, minkä lisäksi esitykseen sisältyy eräitä merkittäviä valtuuksia. Määrärahoja lisätään mm. osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen, joilla pyritään vahvistamaan talouden suorituskykyä. Myös taloutta elvyttäviin toimiin esitetään resursseja, kuten myös työikäisten osaamisen kehittämiseen sekä oppilaitosten maksutulomenetyksiin.

Keskeinen osa esitystä on lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, johon osoitetaan noin 320 milj. euroa ja jonka toimeenpano on kolmen eri ministeriön (OKM, STM, TEM) vastuulla. Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 159 milj. euron toimenpidekokonaisuutta.

Hyvinvointipaketin keskeisiä elementtejä ovat perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaaminen (70 milj. euroa), sekä lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen varhaiskasvatuksessa (14 milj. euroa). Lisäksi lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin osoitetaan 17 milj. euroa (29.10.30) ja ammatilliseen koulutukseen 30 milj. euroa, joka käytetään mm. koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen (29.20.30).

Hyvinvointipakettiin sisältyy myös 10 milj. euron määräraha harrastamisen mallin pilotointiin, jonka tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen (29.01.30). Nuorisotyöhön esitetään niin ikään lisäresursseja (12 milj. euroa), joilla pyritään mm. tavoittamaan ja tunnistamaan tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret ja auttamaan heidät koulutukseen ja muihin palveluihin (29.91.51).

Edellä mainittujen määrärahalisäysten lisäksi lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta 112,3 milj. eurolla (28.90.30). Varat kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Näin pyritään torjumaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistamaan tukipalveluiden toimivuus.

Valiokunta pitää hyvinvointipakettia monipuolisena ja tarpeellisena kokonaisuutena ja esitettyjä panostuksia vallitsevassa tilanteessa perusteltuina ja ajankohtaisina. Rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Osa lapsista ja nuorista on pudonnut etäopetuksesta rajoitustoimien aikana ja tarvitsee muita enemmän tukea ja ohjausta. Myös eri koulutusaloilla tilanteet ovat olleet erilaisia ja esim. koulutus- tai oppisopimuksella opiskelu on saattanut päättyä koronarajoitusten vuoksi kokonaan.

Monet koronakriisin liittyvät taloudelliset vaikutukset täsmentyvät vasta myöhemmin. On siksi tärkeää, että resurssitarpeita seurataan ja että niiden riittävyyttä arvioidaan myöhemmin uudelleen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lasten harrastustoimintaan liittyvä toimintamalli juurtuu pysyväksi toimintatavaksi kunnissa ja että sen rahoitus varmistetaan myös pilotoinnin päätyttyä.