Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (34 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa kuten perusturvan ja eläkkeiden korotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelma, työttömyysturvauudistusten valmistelu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja sosiaaliturvauudistus.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa vuonna 2020 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2020 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, perusturvan ja eläkkeiden korotuksissa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä työttömyysturvauudistuksien valmistelussa.

Seurantaindikaattori 2015—2020

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
—Yhteensä 6 443 6 354 6 321 6 2581) 6 195 6 133
— Miehet 8 774 8 610 8 514 8 4291) 8 345 8 261
— Naiset 4 182 4 166 4 190 4 1941) 4 198 4 202
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Yhteensä 31,5 30,5 28,2 27,5 26 25
— Miehet 32,6 31,0 29,0 28,1 27 25
— Naiset 30,4 30,1 27,4 27,0 26 25
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Yhteensä 16,2 .. 18,8 191) 19 19
— Miehet 12,9 .. 13,9 141) 14 14
— Naiset 19,5 .. 23,4 241) 24 24
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Yhteensä 55,2 56,8 57,4 63,5 64 65
— Miehet 55,1 55,4 54,5 60,9 62 63
— Naiset 55,3 58,1 60,5 66,1 67 68
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Yhteensä            
— Kokoaikaiselle 16 156 16 080 15 145 14 6911) 14 250 13 822
— Osa-aikaiselle 4 824 5 224 5 594 6 0421) 6 525 7 047
— Alle 25-v. 1 883 2 108 1 933 1 9721) 2 011 2 051
Miehet            
— Kokoaikaiselle 8 733 8 585 7 926 7 5301) 7 153 6 796
— Osa-aikaiselle 1 514 1 619 1 695 1 7971) 1 905 2 019
— Alle 25-v. 986 1 085 1 017 1 0371) 1 058 1 079
Naiset            
— Kokoaikaiselle 7 423 7 495 7 219 7 1471) 7 075 7 005
— Osa-aikaiselle 3 310 3 605 3 899 4 250 4 632 5 049
— Alle 25-v. 897 1 023 916 9341) 953 972
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Yhteensä 26,1 25,8 24,8 23,2 22 21
— Miehet 26,2 24,8 26,2 24,5 24 24
— Naiset 25,9 26,6 23,4 21,9 21 20
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 11,9 15,9 12,2 11,1 11 11
— Miehet 10,9 15,1 12,3 10,5 11 11
— Naiset 12,5 16,4 12,2 11,5 11 11
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti-ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm 2 135 2 230 2 297 2 250 2 200 2 150
Työpaikkatapaturmataajuus 28,6 28,4 29 29,11) 29 29
Vesiepidemioiden lkm 3 3 1 2 3 3
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 741 9 905 9 546 9 886 9 850 9 800
— Uhrina mies, % 30,2 29,2 29,8 30,9 30 30
— Uhrina nainen, % 69,8 70,8 70,2 69,1 70 70
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v.            
— Yhteensä 63,6 65,1 66,0 67,5 68,4 68,9
— Miehet 64,5 65,4 67,4 69,3 70,2 70,7
— Naiset 62,7 64,4 64,4 65,9 66,8 67,3
20—70-v.            
— Yhteensä 66,3 66,8 67,6 69,6 70,6 71,1
— Miehet 67,7 68,8 69,6 71,7 72,8 73,3
— Naiset 64,8 64,8 65,6 67,5 68,5 69,0
55—64-v.            
— Yhteensä 60,0 61,4 62,6 65,4 66,4 66,8
— Miehet 57,4 59,8 61,6 64,3 65,2 65,6
— Naiset 62,3 62,9 63,3 66,5 67,4 67,9
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta            
— Yhteensä 4,2 4,7 4,0 2,9 2,6 2,3
— Miehet 4,8 5,4 4,5 3,3 3,0 2,7
— Naiset 3,5 4,0 3,4 2,5 2,3 2,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle            
— Yhteensä 61,1 61,1 61,2 61,3 61,3 61,4
— Miehet 61,2 61,3 61,5 61,6 61,6 61,7
— Naiset 61,0 60,9 60,9 60,9 61,0 61,0
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 11,7 11,5 12,1 12,01) 11,9 11,8
— Alle 18-v. 9,4 10,2 11,1 11,01) 10,9 10,8
— Palkansaajat 1,4 1,4 1,7 1,51) 1,5 1,5
— 65+ 12,5 12,4 13,3 13,31) 13,2 13,1
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä .. .. 16,9 171) 17 16
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,5 2,5 2,8 2,9 2,8 2,7
— Miehet 2,8 2,8 3,0 3,1 3,0 2,9
— Naiset 2,2 2,2 2,5 2,6 2,5 2,5
— Tulottomat kotitaloudet, lkm .. .. 41 377 39 158 39 000 39 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Yhteensä 27,2 26,4 22,7 221) 22 22
— Miehet 24,6 23,4 19,5 191) 19 19
— Naiset 30,1 29,5 25,7 251) 25 24
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden          
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 1,4 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4
— Miehet 1,4 1,4 1,5 1,6 1,5 1,5
— Naiset 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. .. 36,6 36 25
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 8,3 8,3 8,1 8,01) 8 8
— Miehet 9,2 9,4 9,4 9,21) 9 9
— Naiset 7,3 7,0 6,7 6,71) 7 7
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Yhteensä 5,2 5,9 6,6 6,9 7 8
— Miehet 3,5 3,8 4,2 4,4 5 5
— Naiset 6,5 7,3 8,2 8,6 9 10
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 11,1 12,7 9,4 10,5 11 11
— Miehet 9,7 10,4 7,9 9,0 9 9
— Naiset 12,1 14,4 10,7 11,6 12 12
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Yhteensä 52,4 54,5 55,9 51,1 52 53
— Miehet 54,1 58,2 57,3 50,6 52 53
— Naiset 51,1 51,8 54,9 51,6 53 54
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 90,6 90,9 91,1 911) 92 92
— Miehet 93,4 93,5 93,6 941) 94 94
— Naiset 88,9 89,2 89,5 901) 90 90
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 50,3 55,3 55,0 55,9 50 45
— Miehet 49,1 53,9 53,9 55,4 49 44
— Naiset 51,2 56,3 55,8 56,2 51 46
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä .. .. .. 15,8 15 14
— Miehet .. .. .. 13,9 14 13
— Naiset .. .. .. 17,3 17 16
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm 1 072 1 837 1 317 1 734 1 700 1 650
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 91,7 94,5 93,6 93,1 93 93

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
LTA VII
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 97 261 5 000 11 500 6 000 -535 0 0 1 856 121 082
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 794 -1 035 52 33 811
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
983 300 1 283
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
531 460 991
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 272 1 019 20 291
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 507 25 8 532
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
9 900 6 000 6 000 500 0 22 400
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 229 19 229
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 045 5 000 5 500 14 545
02. Valvonta 73 675 0 1 900 0 730 0 0 1 747 78 052
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 235 43 14 278
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 028 730 39 12 797
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 104 1 900 15 7 019
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 167 100 26 267
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 200 5 200
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 941 0 1 550 12 491
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 104 231 12 800 400 0 7 002 0 0 1 509 125 942
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
54 787 12 800 5 002 1 509 74 098
25. Kansalliset osaamiskeskittymät
(siirtomääräraha 3 v)
7 000 7 000
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 0 10 000
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
24 042 400 24 442
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
8 402 2 000 10 402
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 276 700 0 387 300 0 0 60 000 0 -150 100 4 573 900
50. Perhe-etuudet
(arviomääräraha)
1 611 400 1 611 400
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
16 100 900 17 000
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 485 400 177 000 -80 000 1 582 400
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
50 800 50 800
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
672 700 169 300 -85 000 757 000
58. Määräaikainen covid-19 epidemiakorvaus
(siirtomääräraha 2 v)
60 000 60 000
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
440 300 41 000 14 000 495 300
20. Työttömyysturva 2 234 266 0 1 098 300 0 812 400 0 0 -501 100 3 643 866
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
28 366 28 366
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
745 400 434 300 720 500 -294 800 1 605 400
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 457 500 664 000 91 900 -206 300 2 007 100
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 000 3 000
30. Sairausvakuutus 1 975 800 0 94 000 0 0 0 0 -70 000 1 999 800
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 975 800 94 000 -70 000 1 999 800
40. Eläkkeet 4 953 071 0 30 000 0 31 950 0 0 -32 276 4 982 745
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
59 000 1 500 724 61 224
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
729 900 729 900
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
328 700 30 000 30 100 1 150 389 950
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
12 571 12 571
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
13 600 350 850 14 800
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 809 300 -35 000 3 774 300
50. Veteraanien tukeminen 322 678 0 0 0 0 0 0 0 322 678
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 050 1 050
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
12 000 12 000
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
62 000 62 000
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
25 000 25 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
2 500 2 500
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
20 20
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
2 500 2 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
38 000 38 000
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
179 600 179 600
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 304 326 0 0 0 18 300 0 200 000 6 000 528 626
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
350 1 800 2 150
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 600 0 1 600
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
25 000 0 25 000
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
96 000 96 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
1 400 5 000 0 6 400
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
5 346 5 346
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19 kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
200 000 6 000 206 000
39. Palvelurakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
97 410 11 500 108 910
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 0 28 990
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
22 550 0 22 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 050 3 050
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 950 6 950
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 37 473 60 000 600 000 0 110 000 0 0 103 100 910 573
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
30 640 110 000 103 100 243 740
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
545 545
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
460 60 000 600 000 0 660 460
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 143 040 0 0 0 100 0 0 60 143 200
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
122 750 122 750
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 1 900
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
250 100 60 410
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
18 140 18 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 380 000 0 5 000 0 0 0 0 0 385 000
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
380 000 5 000 385 000
  Yhteensä 14 902 521 77 800 2 228 400 6 000 979 947 60 000 200 000 -639 204 17 815 464

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 651 3 649 3 645    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2020 maksullisen toiminnan osuus on 1 706 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 235 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Pääluokan loppusumma on 14,9 mrd. euroa, joka on noin 138 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Talousarvioesitykseen sisältyvät muutokset perustuvat pääosin hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukseen. Menoja lisäävät mm. lapsilisään, sen yksinhuoltajakorotukseen sekä toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaan tehtävät tasokorotukset. Myös perusturvaa (mm. työttömyyspäivärahaa) sekä takuu- ja kansaneläkettä korotetaan ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään. Kuntien peruspalveluita rahoitetaan suurelta osin valtiovarainministeriön pääluokasta, johon sisältyy peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettu valtionosuus (noin 7,1 mrd. euroa).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahoja lisätään yhteensä 2,2 mrd. eurolla, josta yli puolet (n. 1,4 mrd. euroa) kohdistuu työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Esitykseen sisältyy myös uusi 94 milj. euron määräraha, jota saa käyttää väliaikaisen tuen maksamiseen vanhemmalle mm. tilanteessa, jossa hän on palkatta töistä poissa hoitaakseen kotona varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen oikeutettua alle 10-vuotiasta lastaan (StVM 6/2020 vp — HE 51/2020 vp).

On myös tärkeää, että Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen resursseja lisätään; Kelalle ehdotetaan 41 milj. euron lisärahoitusta ja työttömyyskassoille 20 milj. euron lisäystä. Jotta kansalaisten perustoimeentulo turvataan, on tällaisessa poikkeustilanteessa toimeentuloon ja etuuksiin liittyvien hakemusten käsittelyn sujuttava joutuisasti ja oikea-aikaisesti. Määrärahatarvetta on siksi edelleen seurattava ja huolehdittava resurssien riittävyydestä, päätöksenteon toimivuudesta sekä mahdollisuuksien mukaan myös byrokratian keventämisestä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jo ensimmäiseen lisätalousarvioon (HE 24/2020 vp) sisältyi 5 milj. euron määräraha (mom. 33.01.66) koronavirusrokotteen kehittämiseen. Määräraha käytetään Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition sekä Kansainvälisen rokoteinstituutin kautta tehtävään tutkimukseen. Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä sekä tutkimusrahoituksen riittävyyttä mm. rokotteiden kehittämisessä sekä laajemminkin terveysturvallisuuteen liittyvän valmiuden parantamisessa. On myös perusteltua selvittää mahdollisuudet järjestelyyn, jossa esim. kansainvälisen sopimuksen turvin varmistetaan rokotteen saatavuus globaaliin käyttöön. Tämän lisäksi tulee huolehtia turvallisen, laadukkaan ja kohtuuhintaisen rokotteen saatavuudesta myös Suomessa.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä runsaan 1 mrd. euron lisäystä, josta valtaosa on koronaviruspandemiasta johtuvia määrärahan tarkistuksia tai lisätarpeita.

Euromääräisesti merkittävimmät määrärahalisäykset liittyvät työttömyysturvan muutoksiin, joihin osoitetaan yhteensä 812 milj. euroa. Tästä valtaosa (600 milj. euroa) aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Työttömyysturvaan aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu puolestaan yhteensä 76 milj. euron lisämäärärahatarve.

Myös työkyvyn ylläpitoa ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin osoitetaan lisärahoitusta (16,5 milj. euroa). Tästä suurin lisäys (7,5 milj. euroa) kohdistuu työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamiseen, jolla tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä ja lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös noin 320 milj. euron rahoitus lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin, jolla lievennetään kriisin vaikutuksia oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Kyseessä on varsin laaja-alainen ja merkittävä toimenpidekokonaisuus, joka kohdistuu kolmen ministeriön (OKM, STM, TEM) hallinnonalalle. Osa rahoituksesta (112,3 milj. euroa) osoitetaan kuntien valtionosuuksien kautta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvistamiseen.

Tukitoimet ovat välttämättömiä, sillä kriisi on lisännyt sosiaalipalvelujen kysyntää ja mm. lastensuojelun ja perustason mielenterveyspalvelujen tarpeen ennakoidaan kasvavan. On siksi tärkeä käynnistää nopeasti toimia, joilla torjutaan epidemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan lapsiperheiden sekä lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys ja toimivuus. Valiokunta viittaa edellä momentin 28.90.30 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä, jotta raskaampien palvelujen tarve vähenee.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kuntien valtionosuuksia korotetaan 60 milj. eurolla ikääntyneiden palveluiden turvaamiseksi. Määrärahalla torjutaan poikkeustilanteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia ja lievennetään kriisin vaikutuksia ikäihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on yleiskatteellista valtionosuutta, joten kunnat päättävät itse saamansa valtionosuuden lisäyksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat seuraavat huolellisesti valtionosuuksien kohdentamista ja käyttöä ja huolehtivat siitä, että valtionosuuksien lisäykset käytetään niihin palveluihin, joihin ne on tarkoitettu.

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että koronavirusrokotteen hankintaan varaudutaan jo tässä vaiheessa ja että rokotehankintaan osoitetaan 110 milj. euron lisämääräraha (33.70.20).