Talousarvioesitys 2020
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.
Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.
Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.
Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (34 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (13 %).
Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.
Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:
Toimintakyky
- — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — Toiminta- ja työkyky on parantunut
- — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
Toimeentulo
- — Sosiaaliturva kannustaa työhön
- — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt
Palvelut
- — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
- — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa kuten perusturvan ja eläkkeiden korotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelma, työttömyysturvauudistusten valmistelu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja sosiaaliturvauudistus.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa vuonna 2020 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2020 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, perusturvan ja eläkkeiden korotuksissa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä työttömyysturvauudistuksien valmistelussa.
Seurantaindikaattori 2015—2020
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Toimintakyky | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet | ||||||
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta | ||||||
—Yhteensä | 6 443 | 6 354 | 6 321 | 6 2581) | 6 195 | 6 133 |
— Miehet | 8 774 | 8 610 | 8 514 | 8 4291) | 8 345 | 8 261 |
— Naiset | 4 182 | 4 166 | 4 190 | 4 1941) | 4 198 | 4 202 |
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
— Yhteensä | 31,5 | 30,5 | 28,2 | 27,5 | 26 | 25 |
— Miehet | 32,6 | 31,0 | 29,0 | 28,1 | 27 | 25 |
— Naiset | 30,4 | 30,1 | 27,4 | 27,0 | 26 | 25 |
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista | ||||||
— Yhteensä | 16,2 | .. | 18,8 | 191) | 19 | 19 |
— Miehet | 12,9 | .. | 13,9 | 141) | 14 | 14 |
— Naiset | 19,5 | .. | 23,4 | 241) | 24 | 24 |
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat | ||||||
— Yhteensä | 55,2 | 56,8 | 57,4 | 63,5 | 64 | 65 |
— Miehet | 55,1 | 55,4 | 54,5 | 60,9 | 62 | 63 |
— Naiset | 55,3 | 58,1 | 60,5 | 66,1 | 67 | 68 |
Toiminta- ja työkyky on parantunut | ||||||
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm | ||||||
— Yhteensä | ||||||
— Kokoaikaiselle | 16 156 | 16 080 | 15 145 | 14 6911) | 14 250 | 13 822 |
— Osa-aikaiselle | 4 824 | 5 224 | 5 594 | 6 0421) | 6 525 | 7 047 |
— Alle 25-v. | 1 883 | 2 108 | 1 933 | 1 9721) | 2 011 | 2 051 |
Miehet | ||||||
— Kokoaikaiselle | 8 733 | 8 585 | 7 926 | 7 5301) | 7 153 | 6 796 |
— Osa-aikaiselle | 1 514 | 1 619 | 1 695 | 1 7971) | 1 905 | 2 019 |
— Alle 25-v. | 986 | 1 085 | 1 017 | 1 0371) | 1 058 | 1 079 |
Naiset | ||||||
— Kokoaikaiselle | 7 423 | 7 495 | 7 219 | 7 1471) | 7 075 | 7 005 |
— Osa-aikaiselle | 3 310 | 3 605 | 3 899 | 4 250 | 4 632 | 5 049 |
— Alle 25-v. | 897 | 1 023 | 916 | 9341) | 953 | 972 |
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v. | ||||||
— Yhteensä | 26,1 | 25,8 | 24,8 | 23,2 | 22 | 21 |
— Miehet | 26,2 | 24,8 | 26,2 | 24,5 | 24 | 24 |
— Naiset | 25,9 | 26,6 | 23,4 | 21,9 | 21 | 20 |
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet | ||||||
— Yhteensä | 11,9 | 15,9 | 12,2 | 11,1 | 11 | 11 |
— Miehet | 10,9 | 15,1 | 12,3 | 10,5 | 11 | 11 |
— Naiset | 12,5 | 16,4 | 12,2 | 11,5 | 11 | 11 |
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt | ||||||
Koti-ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm | 2 135 | 2 230 | 2 297 | 2 250 | 2 200 | 2 150 |
Työpaikkatapaturmataajuus | 28,6 | 28,4 | 29 | 29,11) | 29 | 29 |
Vesiepidemioiden lkm | 3 | 3 | 1 | 2 | 3 | 3 |
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset | ||||||
— Yhteensä, lkm | 9 741 | 9 905 | 9 546 | 9 886 | 9 850 | 9 800 |
— Uhrina mies, % | 30,2 | 29,2 | 29,8 | 30,9 | 30 | 30 |
— Uhrina nainen, % | 69,8 | 70,8 | 70,2 | 69,1 | 70 | 70 |
Toimeentulo | ||||||
Sosiaaliturva kannustaa työhön | ||||||
Työllisyysaste | ||||||
20—29-v. | ||||||
— Yhteensä | 63,6 | 65,1 | 66,0 | 67,5 | 68,4 | 68,9 |
— Miehet | 64,5 | 65,4 | 67,4 | 69,3 | 70,2 | 70,7 |
— Naiset | 62,7 | 64,4 | 64,4 | 65,9 | 66,8 | 67,3 |
20—70-v. | ||||||
— Yhteensä | 66,3 | 66,8 | 67,6 | 69,6 | 70,6 | 71,1 |
— Miehet | 67,7 | 68,8 | 69,6 | 71,7 | 72,8 | 73,3 |
— Naiset | 64,8 | 64,8 | 65,6 | 67,5 | 68,5 | 69,0 |
55—64-v. | ||||||
— Yhteensä | 60,0 | 61,4 | 62,6 | 65,4 | 66,4 | 66,8 |
— Miehet | 57,4 | 59,8 | 61,6 | 64,3 | 65,2 | 65,6 |
— Naiset | 62,3 | 62,9 | 63,3 | 66,5 | 67,4 | 67,9 |
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta | ||||||
— Yhteensä | 4,2 | 4,7 | 4,0 | 2,9 | 2,6 | 2,3 |
— Miehet | 4,8 | 5,4 | 4,5 | 3,3 | 3,0 | 2,7 |
— Naiset | 3,5 | 4,0 | 3,4 | 2,5 | 2,3 | 2,1 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle | ||||||
— Yhteensä | 61,1 | 61,1 | 61,2 | 61,3 | 61,3 | 61,4 |
— Miehet | 61,2 | 61,3 | 61,5 | 61,6 | 61,6 | 61,7 |
— Naiset | 61,0 | 60,9 | 60,9 | 60,9 | 61,0 | 61,0 |
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt | ||||||
Pienituloisten osuus, % | ||||||
— Koko väestö | 11,7 | 11,5 | 12,1 | 12,01) | 11,9 | 11,8 |
— Alle 18-v. | 9,4 | 10,2 | 11,1 | 11,01) | 10,9 | 10,8 |
— Palkansaajat | 1,4 | 1,4 | 1,7 | 1,51) | 1,5 | 1,5 |
— 65+ | 12,5 | 12,4 | 13,3 | 13,31) | 13,2 | 13,1 |
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä | .. | .. | 16,9 | 171) | 17 | 16 |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä | ||||||
— Yhteensä | 2,5 | 2,5 | 2,8 | 2,9 | 2,8 | 2,7 |
— Miehet | 2,8 | 2,8 | 3,0 | 3,1 | 3,0 | 2,9 |
— Naiset | 2,2 | 2,2 | 2,5 | 2,6 | 2,5 | 2,5 |
— Tulottomat kotitaloudet, lkm | .. | .. | 41 377 | 39 158 | 39 000 | 39 000 |
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta | ||||||
— Yhteensä | 27,2 | 26,4 | 22,7 | 221) | 22 | 22 |
— Miehet | 24,6 | 23,4 | 19,5 | 191) | 19 | 19 |
— Naiset | 30,1 | 29,5 | 25,7 | 251) | 25 | 24 |
Palvelut | ||||||
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden | ||||||
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä | ||||||
— Yhteensä | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,5 | 1,4 | 1,4 |
— Miehet | 1,4 | 1,4 | 1,5 | 1,6 | 1,5 | 1,5 |
— Naiset | 1,3 | 1,3 | 1,4 | 1,4 | 1,4 | 1,4 |
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | ||||||
— Yhteensä | .. | .. | .. | 36,6 | 36 | 25 |
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä | ||||||
— Yhteensä | 8,3 | 8,3 | 8,1 | 8,01) | 8 | 8 |
— Miehet | 9,2 | 9,4 | 9,4 | 9,21) | 9 | 9 |
— Naiset | 7,3 | 7,0 | 6,7 | 6,71) | 7 | 7 |
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista | ||||||
— Yhteensä | 5,2 | 5,9 | 6,6 | 6,9 | 7 | 8 |
— Miehet | 3,5 | 3,8 | 4,2 | 4,4 | 5 | 5 |
— Naiset | 6,5 | 7,3 | 8,2 | 8,6 | 9 | 10 |
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
— Yhteensä | 11,1 | 12,7 | 9,4 | 10,5 | 11 | 11 |
— Miehet | 9,7 | 10,4 | 7,9 | 9,0 | 9 | 9 |
— Naiset | 12,1 | 14,4 | 10,7 | 11,6 | 12 | 12 |
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet | ||||||
— Yhteensä | 52,4 | 54,5 | 55,9 | 51,1 | 52 | 53 |
— Miehet | 54,1 | 58,2 | 57,3 | 50,6 | 52 | 53 |
— Naiset | 51,1 | 51,8 | 54,9 | 51,6 | 53 | 54 |
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä | ||||||
— Yhteensä | 90,6 | 90,9 | 91,1 | 911) | 92 | 92 |
— Miehet | 93,4 | 93,5 | 93,6 | 941) | 94 | 94 |
— Naiset | 88,9 | 89,2 | 89,5 | 901) | 90 | 90 |
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin | ||||||
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä | ||||||
— Yhteensä | 50,3 | 55,3 | 55,0 | 55,9 | 50 | 45 |
— Miehet | 49,1 | 53,9 | 53,9 | 55,4 | 49 | 44 |
— Naiset | 51,2 | 56,3 | 55,8 | 56,2 | 51 | 46 |
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista | ||||||
— Yhteensä | .. | .. | .. | 15,8 | 15 | 14 |
— Miehet | .. | .. | .. | 13,9 | 14 | 13 |
— Naiset | .. | .. | .. | 17,3 | 17 | 16 |
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm | 1 072 | 1 837 | 1 317 | 1 734 | 1 700 | 1 650 |
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % | 91,7 | 94,5 | 93,6 | 93,1 | 93 | 93 |
1) Arvio
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
LTA V 1000 € |
LTA VI 1000 € |
LTA VII 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 97 261 | 5 000 | 11 500 | 6 000 | -535 | 0 | 0 | 1 856 | 121 082 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
34 794 | — | — | — | -1 035 | — | — | 52 | 33 811 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
983 | — | — | — | — | — | — | 300 | 1 283 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
531 | — | — | — | — | — | — | 460 | 991 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
19 272 | — | — | — | — | — | — | 1 019 | 20 291 |
07. | Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
8 507 | — | — | — | — | — | — | 25 | 8 532 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
9 900 | — | 6 000 | 6 000 | 500 | — | — | 0 | 22 400 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
19 229 | — | — | — | — | — | — | — | 19 229 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
4 045 | 5 000 | 5 500 | — | — | — | — | — | 14 545 |
02. | Valvonta | 73 675 | 0 | 1 900 | 0 | 730 | 0 | 0 | 1 747 | 78 052 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
14 235 | — | — | — | — | — | — | 43 | 14 278 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
12 028 | — | — | — | 730 | — | — | 39 | 12 797 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 104 | — | 1 900 | — | — | — | — | 15 | 7 019 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
26 167 | — | — | — | — | — | — | 100 | 26 267 |
08. | Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 200 | — | — | — | — | — | — | — | 5 200 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) |
10 941 | — | — | — | 0 | — | — | 1 550 | 12 491 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 104 231 | 12 800 | 400 | 0 | 7 002 | 0 | 0 | 1 509 | 125 942 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
54 787 | 12 800 | — | — | 5 002 | — | — | 1 509 | 74 098 |
25. | Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v) |
7 000 | — | — | — | — | — | — | — | 7 000 |
31. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | 0 | — | — | — | 10 000 |
50. | Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
24 042 | — | 400 | — | — | — | — | — | 24 442 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
8 402 | — | — | — | 2 000 | — | — | — | 10 402 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 4 276 700 | 0 | 387 300 | 0 | 0 | 60 000 | 0 | -150 100 | 4 573 900 |
50. | Perhe-etuudet (arviomääräraha) |
1 611 400 | — | — | — | — | — | — | — | 1 611 400 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) |
16 100 | — | — | — | — | — | — | 900 | 17 000 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) |
1 485 400 | — | 177 000 | — | — | — | — | -80 000 | 1 582 400 |
56. | Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) |
50 800 | — | — | — | — | — | — | — | 50 800 |
57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) |
672 700 | — | 169 300 | — | — | — | — | -85 000 | 757 000 |
58. | Määräaikainen covid-19 epidemiakorvaus (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | — | — | 60 000 | — | — | 60 000 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) |
440 300 | — | 41 000 | — | — | — | — | 14 000 | 495 300 |
20. | Työttömyysturva | 2 234 266 | 0 | 1 098 300 | 0 | 812 400 | 0 | 0 | -501 100 | 3 643 866 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) |
28 366 | — | — | — | — | — | — | — | 28 366 |
50. | Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) |
745 400 | — | 434 300 | — | 720 500 | — | — | -294 800 | 1 605 400 |
52. | Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha) |
1 457 500 | — | 664 000 | — | 91 900 | — | — | -206 300 | 2 007 100 |
55. | Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha) |
3 000 | — | — | — | — | — | — | — | 3 000 |
30. | Sairausvakuutus | 1 975 800 | 0 | 94 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | -70 000 | 1 999 800 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
1 975 800 | — | 94 000 | — | — | — | — | -70 000 | 1 999 800 |
40. | Eläkkeet | 4 953 071 | 0 | 30 000 | 0 | 31 950 | 0 | 0 | -32 276 | 4 982 745 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) |
59 000 | — | — | — | 1 500 | — | — | 724 | 61 224 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
729 900 | — | — | — | — | — | — | — | 729 900 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
328 700 | — | 30 000 | — | 30 100 | — | — | 1 150 | 389 950 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) |
12 571 | — | — | — | — | — | — | — | 12 571 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) |
13 600 | — | — | — | 350 | — | — | 850 | 14 800 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
3 809 300 | — | — | — | — | — | — | -35 000 | 3 774 300 |
50. | Veteraanien tukeminen | 322 678 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 322 678 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) |
1 050 | — | — | — | — | — | — | — | 1 050 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) |
12 000 | — | — | — | — | — | — | — | 12 000 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) |
62 000 | — | — | — | — | — | — | — | 62 000 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
25 000 | — | — | — | — | — | — | — | 25 000 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
2 500 | — | — | — | — | — | — | — | 2 500 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) |
20 | — | — | — | — | — | — | — | 20 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
2 500 | — | — | — | — | — | — | — | 2 500 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
38 000 | — | — | — | — | — | — | — | 38 000 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
8 | — | — | — | — | — | — | — | 8 |
58. | Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha) |
179 600 | — | — | — | — | — | — | — | 179 600 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 304 326 | 0 | 0 | 0 | 18 300 | 0 | 200 000 | 6 000 | 528 626 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
350 | — | — | — | 1 800 | — | — | — | 2 150 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 600 | — | — | — | 0 | — | — | — | 1 600 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) |
25 000 | — | — | — | 0 | — | — | — | 25 000 |
33. | Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha) |
96 000 | — | — | — | — | — | — | — | 96 000 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
15 200 | — | — | — | — | — | — | — | 15 200 |
35. | Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v) |
1 400 | — | — | — | 5 000 | — | — | 0 | 6 400 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) |
480 | — | — | — | — | — | — | — | 480 |
37. | Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) |
5 346 | — | — | — | — | — | — | — | 5 346 |
38. | Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19 kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
— | — | — | — | — | — | 200 000 | 6 000 | 206 000 |
39. | Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) |
97 410 | — | — | — | 11 500 | — | — | — | 108 910 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) |
28 990 | — | — | — | — | 0 | — | — | 28 990 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
22 550 | — | — | — | 0 | — | — | — | 22 550 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 050 | — | — | — | — | — | — | — | 3 050 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
6 950 | — | — | — | — | — | — | — | 6 950 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 37 473 | 60 000 | 600 000 | 0 | 110 000 | 0 | 0 | 103 100 | 910 573 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) |
30 640 | — | — | — | 110 000 | — | — | 103 100 | 243 740 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) |
545 | — | — | — | — | — | — | — | 545 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) |
460 | 60 000 | 600 000 | — | — | — | — | 0 | 660 460 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 000 | — | — | — | — | — | — | — | 2 000 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
2 900 | — | — | — | — | — | — | — | 2 900 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
928 | — | — | — | — | — | — | — | 928 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 143 040 | 0 | 0 | 0 | 100 | 0 | 0 | 60 | 143 200 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) |
122 750 | — | — | — | — | — | — | — | 122 750 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
1 900 | — | — | — | — | — | — | — | 1 900 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
250 | — | — | — | 100 | — | — | 60 | 410 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) |
18 140 | — | — | — | — | — | — | — | 18 140 |
90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 380 000 | 0 | 5 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 385 000 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) |
380 000 | — | 5 000 | — | — | — | — | — | 385 000 |
Yhteensä | 14 902 521 | 77 800 | 2 228 400 | 6 000 | 979 947 | 60 000 | 200 000 | -639 204 | 17 815 464 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Pääluokan loppusumma on 14,9 mrd. euroa, joka on noin 138 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Talousarvioesitykseen sisältyvät muutokset perustuvat pääosin hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukseen. Menoja lisäävät mm. lapsilisään, sen yksinhuoltajakorotukseen sekä toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaan tehtävät tasokorotukset. Myös perusturvaa (mm. työttömyyspäivärahaa) sekä takuu- ja kansaneläkettä korotetaan ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään. Kuntien peruspalveluita rahoitetaan suurelta osin valtiovarainministeriön pääluokasta, johon sisältyy peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettu valtionosuus (noin 7,1 mrd. euroa).
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahoja lisätään yhteensä 2,2 mrd. eurolla, josta yli puolet (n. 1,4 mrd. euroa) kohdistuu työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Esitykseen sisältyy myös uusi 94 milj. euron määräraha, jota saa käyttää väliaikaisen tuen maksamiseen vanhemmalle mm. tilanteessa, jossa hän on palkatta töistä poissa hoitaakseen kotona varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen oikeutettua alle 10-vuotiasta lastaan (StVM 6/2020 vp — HE 51/2020 vp).
On myös tärkeää, että Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen resursseja lisätään; Kelalle ehdotetaan 41 milj. euron lisärahoitusta ja työttömyyskassoille 20 milj. euron lisäystä. Jotta kansalaisten perustoimeentulo turvataan, on tällaisessa poikkeustilanteessa toimeentuloon ja etuuksiin liittyvien hakemusten käsittelyn sujuttava joutuisasti ja oikea-aikaisesti. Määrärahatarvetta on siksi edelleen seurattava ja huolehdittava resurssien riittävyydestä, päätöksenteon toimivuudesta sekä mahdollisuuksien mukaan myös byrokratian keventämisestä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että jo ensimmäiseen lisätalousarvioon (HE 24/2020 vp) sisältyi 5 milj. euron määräraha (mom. 33.01.66) koronavirusrokotteen kehittämiseen. Määräraha käytetään Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition sekä Kansainvälisen rokoteinstituutin kautta tehtävään tutkimukseen. Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä sekä tutkimusrahoituksen riittävyyttä mm. rokotteiden kehittämisessä sekä laajemminkin terveysturvallisuuteen liittyvän valmiuden parantamisessa. On myös perusteltua selvittää mahdollisuudet järjestelyyn, jossa esim. kansainvälisen sopimuksen turvin varmistetaan rokotteen saatavuus globaaliin käyttöön. Tämän lisäksi tulee huolehtia turvallisen, laadukkaan ja kohtuuhintaisen rokotteen saatavuudesta myös Suomessa.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä runsaan 1 mrd. euron lisäystä, josta valtaosa on koronaviruspandemiasta johtuvia määrärahan tarkistuksia tai lisätarpeita.
Euromääräisesti merkittävimmät määrärahalisäykset liittyvät työttömyysturvan muutoksiin, joihin osoitetaan yhteensä 812 milj. euroa. Tästä valtaosa (600 milj. euroa) aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Työttömyysturvaan aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu puolestaan yhteensä 76 milj. euron lisämäärärahatarve.
Myös työkyvyn ylläpitoa ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin osoitetaan lisärahoitusta (16,5 milj. euroa). Tästä suurin lisäys (7,5 milj. euroa) kohdistuu työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamiseen, jolla tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä ja lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös noin 320 milj. euron rahoitus lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin, jolla lievennetään kriisin vaikutuksia oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Kyseessä on varsin laaja-alainen ja merkittävä toimenpidekokonaisuus, joka kohdistuu kolmen ministeriön (OKM, STM, TEM) hallinnonalalle. Osa rahoituksesta (112,3 milj. euroa) osoitetaan kuntien valtionosuuksien kautta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvistamiseen.
Tukitoimet ovat välttämättömiä, sillä kriisi on lisännyt sosiaalipalvelujen kysyntää ja mm. lastensuojelun ja perustason mielenterveyspalvelujen tarpeen ennakoidaan kasvavan. On siksi tärkeä käynnistää nopeasti toimia, joilla torjutaan epidemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan lapsiperheiden sekä lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys ja toimivuus. Valiokunta viittaa edellä momentin 28.90.30 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä, jotta raskaampien palvelujen tarve vähenee.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kuntien valtionosuuksia korotetaan 60 milj. eurolla ikääntyneiden palveluiden turvaamiseksi. Määrärahalla torjutaan poikkeustilanteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia ja lievennetään kriisin vaikutuksia ikäihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on yleiskatteellista valtionosuutta, joten kunnat päättävät itse saamansa valtionosuuden lisäyksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat seuraavat huolellisesti valtionosuuksien kohdentamista ja käyttöä ja huolehtivat siitä, että valtionosuuksien lisäykset käytetään niihin palveluihin, joihin ne on tarkoitettu.
Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että koronavirusrokotteen hankintaan varaudutaan jo tässä vaiheessa ja että rokotehankintaan osoitetaan 110 milj. euron lisämääräraha (33.70.20).