Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan laskevan. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Tämä tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi v. 2015 merkittävästi myös Suomessa. Turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusten määrä hallinto-oikeuksissa kasvoi erityisesti v. 2016 ja asiamäärän ennakoidaan edelleen v. 2020 olevan noin kaksinkertainen aiempaan nähden. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikkavalitusten määrän vakiintuminen aiempaa korkeammalle tasolle, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta, talous- ja velkaneuvonnalta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikoslakirikosten kokonaismäärä säilyi v. 2018 lähes edellisen vuoden tasolla (0,2 % nousu).

Pahoinpitelyrikosten määrä laski 1,1 % verrattuna vuoteen 2017. Henkirikoksia tuli ilmi 90, mikä on 17 tapausta enemmän kuin v. 2017. Seksuaalirikosten määrä kasvoi 13,8 % edelliseen vuoteen nähden. Raiskauksia ilmoitettiin 7,5 % enemmän ja seksuaalisia ahdisteluja 27,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Rattijuopumusten määrä nousi 8,2 prosentilla ja huumausainerikosten määrä 4,1 prosentilla. Omaisuusrikoksia tuli vuoden 2018 aikana tietoon 2,7 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.
  • — Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.
  • — Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.
  • — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla.
  • — Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.
Oikeusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään vastuullisesti osana monipuolista palveluntarjontaa.
  • — Lainvalmistelun laatu turvataan osaamista ja toimintatapoja kehittämällä.
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto mahdollistavat tehokkaan toiminnan.
  • — Laaja-alaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisia tuloksellisuustavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman arviointi vuosien 2016—2019 osalta on käynnistetty loppuvuodesta 2019: suunnitelman osalta tarkastellaan, onko aikaisemmissa tavoitteissa ja toimenpiteissä päivitystarpeita. Aikaisemmassa suunnitelmassa on ollut 30 tavoitetta. Arviointiryhmä seuraa edelleen henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointeja tehdään säädöshankkeissa. Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös keskeinen näkökulma oikeusministeriön kestävän kehityksen agendan toimeenpanoa ja siihen liittyvää sitoumusta. Ministeriö on sitoutunut kehittämään rekrytoinnin käytäntöjä monimuotoisuuden lisäämiseksi henkilöstössä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista.

Hämeenlinnan uusi nykyistä vaikuttavampaa täytäntöönpanoa tukeva naisvankila valmistuu v. 2020.

Kestävä kehitys

Oikeusministeriön uudistetussa strategiassa tavoitteina ovat mm. osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien yhdenvertainen toteutuminen, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet turvaava oikeusjärjestys ja kaikkien saatavilla oleva korkealaatuinen oikeusturva. Nämä edistävät myös oikeusministeriön toimialalla olevien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Oikeusministeriö jatkaa demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämistä, eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä saamelaisten oikeuksien toteutumista, hyvien väestösuhteiden ja syrjinnänvastaisen politiikan sekä erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja muiden haavoittuvien ryhmien osallistumisen edistämistä. Ministeriö vastaa EU-rahoitteisesta Against Hate -hankeen koordinaatiosta vuosina 2019, 2020 ja 2021. Hankkeessa kehitetään viharikosten ja -puheen vastaisia toimia.

Oikeusministeriö on valmistautunut uuden kansallisen demokratiaohjelman valmisteluun, jonka tavoitteena on turvata kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ja varmistaa, että kaikkien osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisen osallistumisen erityisenä haasteena on eriarvoistumiskehitys, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia eri politiikkasektoreilla.

Oikeusministeriö on alustavasti tunnistanut toiminnassaan myös muita kestävän kehityksen kannalta keskeisiä toimialueita (mm. korruption vastainen toiminta, lapsiin kohdistuvat väkivallan muodot). Ministeriö on jo aloittanut kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimenpiteiden kartoituksen sekä koordinoinnin (tiekartta- ja tavoitetyö, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusten seuranta). Tämä tulee jatkumaan v. 2020.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
LTA VII
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 157 518 0 0 0 1 745 0 0 1 669 160 932
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 857 50 -119 23 788
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 042 99 10 141
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 173 195 -278 8 090
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
33 093 900 33 993
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
538 1 200 840 2 578
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
49 810 49 810
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
13 005 300 227 13 532
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 426 610 0 690 0 1 703 0 0 7 947 436 950
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 793 50 8 843
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 817 94 11 911
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
255 060 333 5 861 261 254
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
75 135 690 1 320 2 042 79 187
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
75 805 50 -100 75 755
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 103 247 0 0 0 65 0 0 1 006 104 318
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
103 247 65 984 104 296
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot
(arviomääräraha)
22 22
30. Syyttäjät 48 146 0 0 0 2 500 0 0 895 51 541
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
48 146 2 500 895 51 541
40. Rangaistusten täytäntöönpano 223 612 433 1 080 0 0 0 0 1 993 227 118
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
218 912 433 1 080 1 993 222 418
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
50. Vaalimenot 3 522 0 0 0 0 0 0 0 3 522
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
3 522 3 522
  Yhteensä 962 655 433 1 770 0 6 013 0 0 13 510 984 381

  Henkilöstön kokonaismäärä 8 918 9 204 9 318    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Talousarvioesitykseen sisältyy useita myönteisiä ja tärkeitä määrärahalisäyksiä, jotka parantavat hallinnonalan toimintaedellytyksiä. Näitä ovat mm. rikosvastuun toteutumisen parantamiseen ja rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämiseen ehdotettu 5,2 milj. euron vuotuinen lisärahoitus. Tämän lisäksi oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen resursseja vahvistetaan 0,7—1,7 milj. eurolla, minkä ohella myös rikollisuuden ehkäisyä tehostetaan. Tähän tarkoitukseen kehyskaudelle esitetään 2,5 milj. euron vuotuista määrärahaa, joka osoitetaan mm. väkivalta- ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen. Tavoitteena on erityisesti vähentää uusintarikollisuutta.

Oikeusministeriön arvion mukaan määrärahalisäykset turvaavat ensi vuoden toiminnan, ja rahoitus paranee hieman tai säilyy kuluvan vuoden tasolla. Kehyskauden kuluessa määrärahoihin kohdistuu kuitenkin jo aiemmin tehtyjä säästöpäätöksiä, joista etenkin ns. JTS-miljardin1) toimeenpano herättää huolta resurssien riittävyydestä. JTS-miljardin toimeenpanoa on saadun selvityksen mukaan kevennetty oikeusministeriön kohdalla, ja sitä lievennetään edelleen vuosina 2020—2023 siten, että säästövelvoite on kehyskauden lopulla 5,4 milj. euroa.

Saadun selvityksen mukaan säästövelvoite on kuitenkin edelleen varsin suuri siihen nähden, että toimintamenot kuluvat suurelta osin henkilöstömenoihin. Näin säästöjen arvioidaan vähentävän henkilöstön määrää ja heijastuvan edelleen käsittelyaikoihin. Määrärahatasoon on tarpeen kiinnittää huomiota myös siitä syystä, että kehyskauden loppupuolella poliisin määrärahat nousevat, kun taas oikeusministeriön hallinnonalan resurssit vähenevät. Tämä saattaa aiheuttaa pullonkauloja ja käsittelyaikojen pitkittymistä sekä syyttäjä- että tuomioistuinlaitoksessa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että pitkään vireillä olleita tietojärjestelmäuudistuksia viedään määrätietoisesti eteenpäin, sillä hallinnonalan tiukan määrärahatilanteen arvioidaan helpottuvan erityisesti tietojärjestelmien tuomilla tuottavuushyödyillä. Ennen muuta on huolehdittava yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen AIPA-hankkeesta, joka on viivästynyt jo noin kolmella vuodella ja jonka kustannusarvio on ylittynyt tuntuvasti. Tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon on osoitettava riittävät resurssit, minkä lisäksi on varmistettava, että uudet järjestelmät ja työtavat ovat käyttäjäystävällisiä ja että ne lisäävät aidosti työn tuottavuutta ja laatua.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että oikeudenhoidon resurssitarpeita sekä säästövelvoitteita ja -mahdollisuuksia arvioidaan ja huolehditaan siitä, että voimavarat riittävät laadukkaan ja riittävän oikeusturvan varmistamiseen.