Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2013

70. KotouttaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:Vahvistetaan kotoutumislain (1386/2010) toimeenpanoa siten, että toimeenpano kattaa paremmin lain koko henkilöpiirin, mukaan lukien työntekijät, opiskelijat ja perheenjäsenet. Kotoutumislain mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja kotouttamisen tavoitteita ja toimenpiteitä.

Kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman vaikuttavuutta vahvistetaan luomalla osaamiskeskusmalliin perustuva koordinoitu ja poikkihallinnollinen informaatio-ohjauksen järjestelmä. Sen toimintoihin liitetään poikkihallinnollinen kotoutumisen, kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden seuranta, kotoutumislain ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointi sekä kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen keruu ja levittäminen. Lisäksi ESR-rahoituksella (ALPO-tukirakenneprojekti 2008—2013) kehitetyt alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan mallit arvioidaan ja hyvien käytäntöjen vakinaistamista tuetaan.

Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia arvioidaan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotoutumiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista sekä valmistellaan esitykset tarvittavista kotoutumiskoulutusjärjestelmän muutoksista.

Kotoutumisen, kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden seurantajärjestelmän, kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman seurannassa saatavat tiedot sisällytetään eduskunnalle vuonna 2013 annettavaan hallituksen maahanmuuttoselontekoon.

Kansainvälistä suojelua saaneiden kuntiin ohjautumisen pitkiä odotusaikoja lyhennetään tiivistämällä valtion ja kuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyöhön sisällytetään muun muassa suunnitelma kansainvälistä suojelua saavista maksettavien laskennallisten korvausten korottamisesta, kotouttamisen informaatio-ohjaus kuntien perus- ja muissa paikallisen tason palveluissa työskenteleville sekä joidenkin kotouttamispalvelujen tuottaminen valtakunnallisesti. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välistä aiesopimusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisestä jatketaan.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

  2011 2012 2013
       
— Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 1 542 1 500 1 500
     — joista oleskeluluvan saaneita alaikäisiä 115 150 150
— Perheenyhdistämiset 608 600 600
— Kiintiöpakolaiset 742 750 750
Pakolaisia yhteensä 2 892 2 850 2 850
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä 1) 7 138 9 289 9 403
Perheryhmäkotien majoituspaikat yhteensä 144 144 144

1) Korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012)

Maahanmuuttajaväestö kasvaa Suomessa nopeasti. Kun Suomessa on tällä hetkellä ulkomaalaisia runsaat 180 000, määrän arvioidaan nousevan 330 000 vuoteen 2020 mennessä ja edelleen puoleen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Jo ensi vuoden talousarvioesityksessä on lisätty resursseja kotouttamiskoulutukseen ja maahanmuuttajanuorten palveluihin (6 milj. euron lisäys momentilla 32.30.51) sekä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien aiesopimuksen toteutukseen (2 milj. euroa momentille 32.30.01). Vuoden 2014 kehyksessä kotoutumiskoulutuksen määrärahat nousevat 5 milj. eurolla ja vuonna 2015 vielä 15 milj. eurolla.

Valiokunta katsoo, että kotouttaminen on otettava päätöksenteossa kuitenkin vielä aiempaa painokkaammin huomioon. Jo nyt ulkomaalaisten työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden ja maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden; ilman lisäpanostuksia vaarana on mm. syrjäytymisestä aiheutuvien kustannusten voimakas nousu.

Maahanmuuttoon sisältyy merkittävää potentiaalia tilanteessa, jossa omat työvoimaresurssimme vähenevät. Onkin tärkeää, että kotoutumistoimet onnistuvat ja että ne edistävät maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 7 §:n mukaisen perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta antamisesta maahanmuuttajille aiheutuviin kustannuksiin

2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja niiden vastaiseen tiedottamiseen, koulutukseen sekä -seurantaan ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä järjestöille myönnettäviin avustuksiin

3) maahanmuuttajajärjestöjen toteuttamaan hanketoiminnan tukemiseen

4) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen

5) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään niin sanottuun etsivään työhön ja neuvontatyöhön

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti kaikille maahanmuuttajille annetaan perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta oleskeluluvan antamisen tai viimeistään maistraatissa rekisteröinnin yhteydessä. Perustietomateriaali on kehittämisvaiheessa tuotettu ESR-rahoituksella (ALPO-tukirakenneprojekti 2008—2013).

Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotouttamiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista sekä valmistellaan esitykset tarvittavista kotoutumiskoulutusjärjestelmän muutoksista.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen, seuranta ja koulutus 161 000
Kotouttamistoimet 500 000
Yhteensä 661 000

2013 talousarvio 661 000
2012 talousarvio 661 000
2011 tilinpäätös 961 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 7 §:n mukaisen perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta antamisesta maahanmuuttajille aiheutuviin kustannuksiin

2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja niiden vastaiseen tiedottamiseen, koulutukseen sekä -seurantaan ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä järjestöille myönnettäviin avustuksiin

3) maahanmuuttajajärjestöjen toteuttamaan hanketoiminnan tukemiseen

4) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen

5) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään niin sanottuun etsivään työhön ja neuvontatyöhön

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Momentille myönnetään 95 129 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumista edistävän lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) määräämin perustein:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen nuoren 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille, sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 §:n mukaisen alkukartoituksen kustannuksiin.

Vuoden 2013 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lakiin kotoutumisen edistämisestä sisältyy maahanmuuttajalle tehtävä alkukartoitus, jonka suorittaa kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto. Kunnalle alkukartoituksesta maksetaan 700 euron laskennallinen korvaus. Alkukartoitus arvioidaan tehtävän 2 000 henkilölle. Kotoutumislain voimassaolon alkuvaiheessa kuntien toteuttamia alkukartoituksia on tehty arvioitua tarvetta vähemmän. Tiedotusta alkukartoituksesta ja muista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä tehostetaan erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella oleville.

Paluumuuttajista maksettavien korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden kiintiöpakolaisten, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty.

Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttajien kustannukset  
— Toimeentulotuki 6 kk 1 120 000
— Toimeentulotuki 5 v 1 620 000
— Erityiskustannukset 1 120 000
— Heimoveteraanit 1 200 000
Paluumuuttajien kustannukset yhteensä 5 060 000
   
Laskennalliset korvaukset pakolaisista (9 378 henkilöä 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) 30 093 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 58 576 000
— Toimeentulotuki (2 141 €/vuosi/hlö) 18 520 000
— Erityiskustannukset (1 854 €/vuosi/hlö) 11 610 000
— Tulkkipalvelut (1 168 €/vuosi/hlö) 8 830 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (6 954 €/vuosi/hlö) 19 616 000
Korvaukset pakolaisista yhteensä 88 669 000
   
Alkukartoituksen kustannukset yhteensä 1 400 000
— laskennallinen korvaus (700 €/vuosi/hlö)  
Yhteensä 95 129 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkukartoitukset 1 400
Laskennalliset korvaukset -7 086
Muut kuntakorvaukset -11 533
Yhteensä -17 219

2013 talousarvio 95 129 000
2012 talousarvio 112 348 000
2011 tilinpäätös 77 504 928

 

Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012)

Momentille myönnetään 95 129 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumista edistävän lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) määräämin perustein:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen nuoren 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille, sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 §:n mukaisen alkukartoituksen kustannuksiin.

Vuoden 2013 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.