Talousarvioesitys 2013

Selvitysosa:Määräraha suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin.

Osaamiskeskusohjelma keskittyy ohjelmaan nimettyjen 13 osaamisklusterin ja 22 osaamiskeskuksen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on tukea alueiden välistä erikoistumista, työnjakoa ja yhteistyötä kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelma edistää alueiden valmiuksia hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimenpiteissä painotetaan huippuosaamiseen perustuvien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi toiminnalla vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja käyttäjälähtöisyyttä sekä osaamisalojen välistä yhteistyötä.

Ohjelman toimenpiteisiin ja siinä käynnistettyihin hankkeisiin on osallistunut keskimäärin 7 300 yritystä vuodessa. Ohjelmassa toteutettujen hankkeiden kokonaisvolyymi on ollut vuoteen 2011 mennessä 194 milj. euroa. Hankkeet ovat myötävaikuttaneet 2 289 uuden työpaikan ja 383 uuden yrityksen syntymiseen vuosina 2007—2011.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan maakunnan liitoille osaamiskeskusten esittämien toimintasuunnitelmien perusteella käytettäväksi osaamiskeskuksen perusrahoitukseen.

Kaupunkipolitiikan tavoitteena ovat globaaliin kilpailuun kykenevät vahvat ja sosiaalisesti eheät kaupungit. Sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa toteutetaan hallitusohjelman ja kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti. Valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa. Sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen pitkäjänteistä kehittämistä, vahvistetaan niiden kansainvälistä vetovoimaa, edistetään elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua sekä kaupunkiseudun toiminnallisuutta ja sujuvaa arkea. Metropolipolitiikkaa jatketaan metropolipolitiikan neuvottelukunnan linjaamalla tavalla. Saaristopolitiikalla toteutetaan saaristolaissa ja valtakunnallisessa saaristopoliittisessa toimenpideohjelmassa määriteltyjä saariston kehittämistoimia. Toimenpiteillä pyritään maan laajojen saaristo-, vesistö-, meri- ja rantaresurssien hyödyntämiseen ja saaristoisuuden, vesistöjen ja meren rikkoman rakenteen aiheuttamien haittojen tasaamiseen. Toimenpideohjelman alueellisesti suppeampi osa koskee saaristolain mukaan nimettyjä saaristokuntia ja saaristo-osuuskuntia, laajempi osa periaatteessa maan kaikkia kuntia maan kaikissa maakunnissa.

Määrärahasta jätetään osa erityisohjelmiin sitomatta maakunnan liittojen ja asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi maaseutupoliittisen toimenpideohjelman sekä viidennen, vuosia 2009—2013 koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään myös määräaikaisten maaseutuprofessuurien osarahoittamiseen.

Määrärahaa käytetään Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintamenoihin, teema- ja työryhmätyöhön, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän määrittelemien tarpeiden mukaisiin erillisselvityksiin ja -kehittämishankkeisiin sekä kylätoiminnan tukemiseen.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teema- ja työryhmien työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot maksetaan tästä määrärahasta.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 850 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.

Selvitysosa:Määräraha ehdotetaan Kainuun hallintokokeilun päättymisen vuoksi poistettavaksi talousarviosta.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 117 426 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 109 508 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 243 052 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 223 885 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Vuoden 2013 myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan vuodelle 2014 yhteensä 15 000 000 euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on ensisijaisesti sidottava kokonaisuudessaan vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen. Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan lisäksi niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden aluerakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta osa on tarkoitus käyttää äkillisten rakennemuutosten alueilla. Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelmissa (ENPI CBC) tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) -ohjelmat vaikuttavat alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen sekä parantavat raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmia toteutetaan yhteistyössä usean muun maan kanssa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tulot on merkitty momentille 12.32.50.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuuden kasvusta 50 520 000 eurolla aiheutuu 47 300 000 euroa ohjelmakauden 2007—2013 päättyneiltä hankkeilta purkautuneiden ja vielä loppuohjelmakaudesta purkautuviksi arvioitujen myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista.

Purkautuneiden myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnilla otetaan käyttöön peruuntuneista tai tehtyjä sitoumuksia arvioitua pienempinä toteutuneista rakennerahastohankkeista käyttämättä jääneet valtuudet. Toimenpiteellä varmistetaan ohjelmakauden 2007—2013 täysimääräinen toteutuminen.

Lisäksi uudelleen budjetoidaan tukikelvottomaksi todetut Finnvera Oyj:n hallintokorvausta koskevat kustannukset ja ESR:n työvoimapoliittiset toimet 3 220 000 euroa.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 26 270 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 24 250 000 euroa valtion rahoitusosuutta.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 35 360 000 euroa vuonna 2014 ja 15 160 000 euroa vuonna 2015.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.