Talousarvioesitys 2015
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Suomen puolustukseen vaikuttavat lähialueen kehityksen ohella globaalin toimintaympäristön muutos, talous ja kansainvälisen yhteistyön tarve. Suomen asema on yhdistelmä perinteistä geopolitiikkaa ja lisääntyvän keskinäisriippuvuuden mukanaan tuomaa yhteistyö- ja kilpailuasetelmaa.
Turvallisuustilanteemme on vakaa, vaikka globaalia toimintaympäristöä leimaavat ennakoimattomuus, keskinäisriippuvuus ja muutosnopeus. Sodankäynti kattaa sotilaallisen voimankäytön ja painostustoimien lisäksi erilaisia epäsymmetrisiä keinoja ja voimankäytön eri keinojen yhdistelmiä. Tulevaisuuden vaikutuskeinoina korostuvat myös informaatio- ja kybersodankäynti, CBRN- ja kyberuhkat sekä terrorismi. Teknologian kehittymisen ja yhteiskunnan lisääntyvän haavoittuvuuden myötä myös ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat. Yhteisten toimintaympäristöjen (meri, ilma, avaruus, kyber) käytön turvaaminen korostuu. Ilmasto-, raaka-aine- ja energiakysymykset kasvattavat etenkin arktisen alueen merkitystä.
Uhkakuvien kirjon laajentuessa sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus säilyy. Lähialueen turvallisuuspoliittinen merkitys korostuu. Monet valtiot varautuvat edelleen konventionaaliseen sodankäyntiin samalla kun ne kehittävät uudenlaista keinovalikoimaa. Suomikin voi joutua painostuksen tai voimankäytön kohteeksi yleiseurooppalaisessa tai alueellisessa kriisissä. Puolustuskyvyn tarve säilyy ja samalla sille asetetut vaatimukset monipuolistuvat.
Julkisen sektorin resurssien niukkuus on lähitulevaisuudessa vallitseva trendi. Enemmistö Euroopan valtioista hakee tasapainoa tehtävien sekä rajallisten resurssien välillä. Suomen valtiontalous uhkaa pysyä ennustetulla kasvulla jatkossakin alijäämäisenä, ja julkisen talouden rahoitustilanteen arvioidaan jatkuvan haasteellisena myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliset suhdanteet, yhteiskunnan rakennemuutos ja kestävyysvaje vaikuttavat kaikkien hallinnonalojen toimintaan.
Tulevaisuuden uhkat kohdistuvat yhteiskuntiin kokonaisuudessaan. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus ovat keskeisiä puolustukseenkin vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskunnan voimavarojen suuntaaminen pitkäkestoisiin ja laajamittaisiin puolustustoimiin on tulevaisuudessa entistä haastavampaa. Huoltovarmuuden ylläpitäminen pelkästään kansallisin toimenpitein ja voimavaroin on käytännössä mahdotonta. Kriisitilanteessa muualta yhteiskunnasta sekä strategisilta kumppaneilta tai puolustusyhteistyön kautta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi.
Puolustus edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoa sekä sitä tukevan kansainvälisen yhteistyön laajentamista ja syventämistä. Puolustuskykyä on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa on toisiaan tukeva sisäinen (kansallinen) ja ulkoinen (kansainvälinen) ulottuvuus. Tavoitteena on turvallisuusympäristöön ja voimavaroihin suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitäminen, puolustuksen kehittäminen osana kokonaisturvallisuutta sekä kansainvälisen yhteistyön syventäminen.
Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:
Puolustuspolitiikan tavoitteena on puolustuskyky, joka muodostaa ennaltaehkäisevän kynnyksen sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle.
Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin, ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen. Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka tärkeimmät osat ovat johtamisjärjestelmä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmä, logistiikkajärjestelmä sekä maa-, meri- ja ilmavoimien joukoista ja järjestelmistä koostuva taistelujärjestelmä. Joukkotuotantojärjestelmällä sekä toiminnanohjausjärjestelmällä tuetaan puolustusjärjestelmän suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä käyttöä. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjä käytetään puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien mukaisesti.Tavoitetilassa suorituskykyinen puolustusjärjestelmä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhkat turvaten valtiollisen itsenäisyyden ja valtionjohdon toimintavapauden.
Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto edistää toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Puolustusministeriössä sijaitseva Turvallisuuskomitea sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita.
Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Sotilaallinen kriisinhallinta on osa Suomen puolustusta. Kansainvälisellä kriisinhallinnalla ennaltaehkäistään ja rajoitetaan kriisejä ja niiden vaikutusten ulottumista Suomeen. Osallistuminen operaatioihin kehittää Suomen puolustuksessa ja Suomeen vaikuttavissa kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä. Suomi pyrkii vahvistamaan kriisinhallintatoimintansa vaikuttavuutta sekä kykyjään osallistua myös vaativaan kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan kokonaisvaltaisella ja Suomen vahvuudet huomioon ottavalla tavalla.
Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa)1)
2013 toteutuma |
2014 ennakoitu |
2015 arvio |
|
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka | 10 | 16 | 16 |
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä | 2 412 | 2 328 | 2 289 |
Turvallinen yhteiskunta | 21 | 4 | 4 |
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen | 55 | 64 | 41 |
Yhteensä | 2 498 | 2 412 | 2 350 |
1) Vuoden 2013 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.
Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.
Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle sekä puolustusvoimissa myös kriisinhallintahenkilöstölle ja asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. puuttumalla ja poistamalla toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa. Puolustushallinnon palkatun henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan säännönmukaisesti toteutettavilla työilmapiirikyselyillä ja varusmiesten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta varusmiesten loppukyselyllä.
Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Päätöslauselmassa 1325 ja sitä tukevassa kansallisessa toimintaohjelmassa korostetaan sitä, että kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakentamisessa tulisi huomioida aikaisempaa paremmin naisten asema ja erityisongelmat, taata heidän turvallisuutensa ja tukea heidän osallisuuttaan erilaisissa poliittisissa prosesseissa. Puolustushallinnon tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Sekä naisten osuutta kriisinhallintahenkilöstöstä että Gender -neuvonantajien ja -yhdyshenkilöiden määrää pyritään lisäämään kriisinhallintatehtävissä. Lisäksi puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.
Puolustusvoimauudistus vaikuttaa hallinnonalan henkilöstöön sekä henkilöstön vähentämisenä että uudelleensijoittamisina. Henkilöstön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen on kiinnitetty huomiota suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Henkilöstövaikutukset ja -vähennykset kohdentuvat kaikkiin ikä -ja henkilöstöryhmiin. Uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten perusteella arvioidaan 2 000 puolustusvoimien tehtävän siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Puolustusvoimien henkilöstön kokonaismäärä tulee vähenemään n. 2 100 henkilöllä vuoteen 2015 mennessä. Sotilaiden määrän arvioidaan vähenevän 670 henkilöllä ja siviilien määrän 1 430 henkilöllä. Suurin osa vähennyksestä toteutuu eläkepoistuman avulla. Irtisanomisuhan alaisia on puolustusvoimissa alle 500 henkeä. Heistä naisia on noin 56 % ja miehiä 44 %. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan volyymi pienenee puolustusvoimauudistuksen seurauksena siten, että henkilöstöön kohdistuu noin 12 prosentin htv-vähennys. Muutoksen kohteena olevista noin 71 % on miehiä ja 29 % naisia.
Maa- ja merivoimien materiaalin tason 2 kunnossapito siirtyy strategisena kumppanuutena Millog Oy:n vastuulle. Uudelleenjärjestelyn myötä materiaalin kunnossapitotehtävissä oleva henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Millog Oy:n palvelukseen, yhteensä 354 henkilöä. Lisäksi Hallinnon turvallisuusverkkohankkeen liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyy puolustusvoimista Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle 154 tehtävää. Molemmissa hankkeissa siirtyvistä henkilöistä enemmistö on miehiä.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta hallitusohjelman mukaisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman muodostaa puolustusvoimauudistuksen toimeenpanokokonaisuus, jonka taloudelliset vaikutukset sisältyvät voimassa olevaan valtioneuvoston kehyspäätökseen.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
||
27.10.01 | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— tilausvaltuus | 113,3 | 707,7 | |
27.10.18 | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 452,9 | 155,6 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2013—2015
v. 2013 tilinpäätös 1000 € |
v. 2014 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2015 esitys 1000 € |
Muutos 2014—2015 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Puolustuspolitiikka ja hallinto | 347 315 | 360 174 | 358 452 | -1 722 | 0 |
01. | Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 20 145 | 20 183 | 19 840 | -343 | -2 |
21. | Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 1 755 | 2 315 | 2 875 | 560 | 24 |
29. | Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 324 265 | 337 676 | 335 737 | -1 939 | -1 |
(40.) | Avustus Leijona Catering Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | 1 150 | — | — | — | 0 |
10. | Sotilaallinen maanpuolustus | 2 443 142 | 2 329 861 | 2 291 398 | -38 463 | -2 |
01. | Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 784 193 | 1 857 426 | 1 842 710 | -14 716 | -1 |
18. | Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) | 656 871 | 470 357 | 446 810 | -23 547 | -5 |
50. | Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) | 2 078 | 2 078 | 1 878 | -200 | -10 |
30. | Sotilaallinen kriisinhallinta | 61 486 | 60 076 | 37 528 | -22 548 | -38 |
20. | Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v) | 61 478 | 60 066 | 37 518 | -22 548 | -38 |
95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) | 8 | 10 | 10 | — | 0 |
Yhteensä | 2 851 943 | 2 750 111 | 2 687 378 | -62 733 | -2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 14 570 | 14 440 | 12 680 |