Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tehtävä toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 6/2012) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan niin, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain.

Toiminnan painopisteitä ovat puolustusvoimauudistuksen loppuunsaattaminen, puolustuksen pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen sekä puolustusyhteistyön syventäminen ja laajentaminen.

Puolustusvoimauudistuksessa otetaan käyttöön uusi poikkeusolojen joukkorakenne sisältäen operatiiviset, alueelliset ja paikallisjoukot. Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisen painopiste on alueellisten joukkojen ja kaukovaikuttamiskyvyn kehittämisessä.

Puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta palautetaan sodan ajan joukkojen koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Yleisen asevelvollisuuden toimivuutta edistetään turvaamalla kouluttavien yksiköiden toimintamahdollisuudet.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva.
  • — Puolustusvoimat on valvonut alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäissyt ja tarvittaessa torjunut alueloukkaukset.
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
  • — Puolustusvoimat osallistuu hallituksen strategisen toimeenpanosuunnitelman mukaisten kärkihankkeiden valmisteluun ja toimeenpanoon puolustusministeriön ohjauksen mukaan.
  • — Puolustusvoimat on toimeenpannut rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset sekä siirtynyt uudistuksen edellyttämään organisaatioon ja toimintatapamalliin vuonna 2015.
  • — Toiminnan taso on palautettu tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämälle tasolle (puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan tulossopimuksen kriteeristön mukaisesti).
  • — Puolustusvoimat loppuunsaattaa rakenteellisen uudistuksen mukaiset henkilöstömuutokset hyvän työnantajan periaatteiden mukaisesti.
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa.
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan.
  • — Puolustusvoimat suuntaa kiinteistö- ja ympäristöinvestoinnit kustannustehokkaasti painopisteinä terveys, turvallisuus ja poikkeusolojen vaatimukset.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen (FI.PLM.2013-4162) mukaiset toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat on mukana kehittämässä valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT-palveluita ja siirtää toimialariippumattomat ICT-tehtävät valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
  • — Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä ja menettelytapoja muiden viranomaisten kanssa mm. valtakunnallisessa turvallisuusvalvonnassa. Lisäksi puolustusvoimat kehittää turvallisuusvalvontaa keskittämällä toimintoja ja yhdenmukaistamalla turvallisuustekniikkaa ottaen huomioon yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa.
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 842 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

Valtuudet

1) Vuonna 2015 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2015—2017 enintään 81 653 000 euroa (Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2015 saa tehdä maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapitopalveluiden hankkimiseksi Millog Oy:ltä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2015—2020 enintään 581 003 000 euroa (Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus).

Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2015 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

3) Vuonna 2015 saa tehdä ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankkimiseksi pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2015—2018 enintään 45 000 000 euroa (Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus).

Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2015 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

4) Vuonna 2015 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

5) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 46 53 58
Reserviläispäivän hinta (euroa) 235 238 166
HN lentotunnin hinta (euroa) 9 000 9 000 9 000
NH-90 lentotunnin hinta (euroa) 4 500 6 000 6 000
Taistelualus 1A valmiusvuorokauden hinta (euroa) 7 565 9 900 10 600
       
Tuottavuus      
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 11 11 10
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,4 2,4 2,5
       
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 106 105 105
Tuotokset ja laadunhallinta 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
       
Koulutetut varusmiehet (lkm) 21 904 21 300 21 300
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 26 25 35
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 4 863 6 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%) 1,4 1,7 7,8
HN lentotunnit (lkm) 7 919 8 000 8 900
NH-90 lentotunnit (lkm) 1 323 1 250 1 650
Taistelualus 1A valmiusvuorokaudet (lkm) 1 161 1 300 1 400

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 3 502 2 424   15 088
Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuus 7 000         7 000
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 18 034 14 373       32 407
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 26 780 30 520 9 750     67 050
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus 66 400 22 400       88 800
KASI-järjestelmän ylläpito
-tilausvaltuus
3 000 3 000 3 000 3 000 6 000 18 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 125 795 74 874 16 252 5 424 6 000 228 345
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 515 60 138 21 000     81 653
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 99 948 99 254 97 214 95 559 189 028 581 003
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 6 000 2 000 22 000 15 000   45 000
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 106 463 161 392 140 214 110 559 189 028 707 656
             
Valtuudet yhteensä 232 258 236 266 156 466 115 983 195 028 936 001

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 1 700 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu puolustusvoimauudistuksesta, maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon siirrosta Millog Oy:lle sekä turvallisuusverkkotoiminnan siirrosta Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle.

Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 1 789 786 1 880 208 1 870 364
Bruttotulot 30 186 22 782 27 654
Nettomenot 1 759 600 1 857 426 1 842 710
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 98 279    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 122 872    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 410 4 771 3 336
— muut tuotot 13 319 11 597 13 032
Tuotot yhteensä 16 729 16 368 16 368
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 075 13 664 13 577
— osuus yhteiskustannuksista 1 698 1 950 1 937
Kustannukset yhteensä 15 773 15 614 15 514
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 956 754 854
Kustannusvastaavuus, % 106 105 106
       
Hintatuki 113 200 200
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 1 069 954 1 054

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5%) 15 962
Hallinnonalakohtainen menosäästö (HO) -48 287
PHRAKL:n tilahallinnan ja kunnossapitotoimintojen uudistaminen -7 000
Siirto momentilta 27.10.18 17 178
Tekniset siirrot ja rakennekorjaukset -4 307
Tietoluovutusten maksuttomuus (HO) (siirto momentille 31.20.01) -10
TUVE-lisärahoitus 1 500
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset 3 716
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) 3 420
Palkkaliukumasäästö -1 953
Palkkausten tarkistukset 5 810
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -10
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -125
Vuokramenojen indeksikorotus 1 949
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2 559
Yhteensä -14 716

2015 talousarvio 1 842 710 000
2014 I lisätalousarvio 293 000
2014 talousarvio 1 857 426 000
2013 tilinpäätös 1 784 193 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 446 810 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 47 057 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2015 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2015—2019 enintään 155 600 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2015 -tilausvaltuus, PVKEH 2015).

PVKEH 2015 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2015 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2015 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 9 214 9 800 9 800 19 100   47 914
Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) -tilausvaltuus 580         580
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 15 128 24 107       39 235
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 48 710 22 042 15 000     85 752
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2010) -tilausvaltuus 4 280         4 280
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 45 000 38 680 10 000     93 680
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 421 132 250 29 900     291 571
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 9 980 8 160       18 140
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 100 700 97 600 71 300 58 000 75 000 402 600
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 363 013 332 639 136 000 77 100 75 000 983 752
             
Uudet tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 27 400 43 750 50 050 16 700 17 700 155 600
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 27 400 43 750 50 050 16 700 17 700 155 600
             
Valtuudet yhteensä 390 413 376 389 186 050 93 800 92 700 1 139 352

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — aloitetaan kyberpuolustuksen kehittäminen.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta maahan tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään kuljetuskykyä jatkamalla helikopterihankintoja ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
  • — täydennetään ja ylläpidetään operatiivisia joukkoja
  • — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta
  • — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään miina-asetta
  • — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — aloitetaan ampumatarvikkeiden hankinnat.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — aloitetaan erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
  • — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.

  • — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään päätöksenteon ja toimeenpanon kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2015 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2015 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa rakennetaan maapuolustuksen liityntäverkkoa sekä taistelunjohtoverkkoa, hankitaan varustusta maapuolustuksen johtoportaille ja ilmavoimien Link 16 -järjestelmän hankintaa jatketaan.

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa tehdään elinkaaripäivitys maavoimien tiedustelujärjestelmään.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa tehdään elinjaksopäivitys BMP2 rynnäkköpanssarivaunuihin sekä hankitaan raskaita lähipanssarintorjuntaohjuksia ja kevyitä lähipanssarintorjunta-aseita.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa peruskorjataan Pansio-luokan miinalautat.

Tilausvaltuuksista aiheutuviin indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin arvioidaan tarvittavan 9 340 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalakohtainen menosäästö (HO) -11 710
Maksatusten siirrot 4 740
Siirto momentille 27.10.01 -17 178
Vuoden 2013 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus 601
Yhteensä -23 547

2015 talousarvio 446 810 000
2014 I lisätalousarvio -7 750 000
2014 talousarvio 470 357 000
2013 tilinpäätös 656 871 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 878 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 40 53 53
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 783 1 360 1 360
Tuotokset ja laadunhallinta 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 50 800 45 000 45 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 6 700 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,27 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poisto -200
Yhteensä -200

2015 talousarvio 1 878 000
2014 talousarvio 2 078 000
2013 tilinpäätös 2 078 000