Talousarvioesitys 2018
50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa:Ilmatieteen laitoksen tuottamalla tiedolla ilmakehästä ja meristä sekä sää-, meri- ja ilmastopalveluilla edistetään turvallisuutta, hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja poikkihallinnollisesti. Laitos on myös keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa.
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.
Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on muun muassa
- — tuottaa sääpalveluita ja fysikaalisia meripalveluita maan yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin
- — hankkia ja ylläpitää luotettavaa tietoa ilmakehän ja merien fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta koostumuksesta sekä niiden vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kansainvälisesti
- — tehdä ja edistää ilmatieteellistä tutkimusta, ilmastonmuutostutkimusta, fysikaalista merentutkimusta, polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimusta sekä muuta alaan läheisesti liittyvää tutkimusta.
Ilmatieteen laitoksen rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sää-, olosuhde- ja varoituspalveluillaan erityisesti liikenteen ja viestinnän sujuvuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta, tukea avoimen datan tuotannolla innovatiivisten sää- ja ilmastodataan perustuvien palvelumarkkinoiden syntymistä sekä luoda edellytyksiä reaaliaikaisten, laadukkaiden, turvallisten, ennakoitavien ja esteettömien palvelujen tuottamiselle.
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ilmatieteen laitokselle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.
Tulostavoite | 2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
---|---|---|---|
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA | |||
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut | |||
Siirrämme painopistettä ennusteissa vaikuttavuuteen asiakkaille. | |||
Ilmatieteen laitoksen palvelut tuottavat lisäarvoa (kyselytutkimus asteikko 1—5) | 3,8 | 3,8 | |
Ilmatieteen laitos on toimialallaan ensisijaiseksi koettu tiedontarjoaja. | |||
Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
2. Liikenteen energiareformi | |||
Tutkimuksemme tukee Pariisin sopimuksen mukaisesti biotalouden ja muun uusiutuvan energian tuotannon ja uudenlaisten liikennemuotojen kehittymistä ja käyttöönottoa. | |||
Aurinkoatlas | Esiselvitys aurinkoatlaksen sisällöstä ja tarpeellisuudesta valmistui ja on jakelussa. | Etsitään/selvitetään rahoitusmahdollisuuksia aurinkoatlakselle. | Toteutuksessa, mikäli 2017 rahoitus on toteutunut. |
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet | |||
Avointa dataa ja lähdekoodia sekä pilvipalvelujamme hyödynnetään tehokkaasti tutkimuksessa, palveluiden ja erityisesti automaattiliikenteen kehittämisessä ja uuden liiketoiminnan tukena. | |||
Avoimen datan käyttö | Vaikuttavuusselvityksen tekeminen on aloitettu, mutta se ei ole valmis. | On laadittu avoimen datan markkinointi-/viestintäsuunnitelma v. 2017—2020 ja on osallistuttu hallinnonalan yhteisiin avoimen datan vaikuttavuus-/kehittämistoimiin. | Aloitetaan tietotilinpäätöksen laatiminen ja jatketaan hallinnonalan yhteisiin vaikuttavuus-/kehittämistoimiin osallistumista. |
Tutkimuksemme on vaikuttavaa | |||
Tutkimuksen laatu: Viittausten lkm web of science tietokannassa. | 11 500 | 12 000 | |
4. Liikenne- ja viestintäverkot | |||
Suomessa on koko maan kattava pohjoismaiset synergiamahdollisuudet huomioiva säätutkaverkosto. | |||
Tutkastrategia | Vimpelin tutka on uusittu. Kainuun tutkahankkeen toteutus on aloitettu. Lapin tutkahankkeiden suunnittelu pohjoismaisena yhteistyönä | Uusi tutka on käytössä ja Lapin lisätutkien suunnittelu on aloitettu, mikäli 1,0 milj. euron lisärahoitus varmistuu. | |
Hyödynnämme joukkoistamisen ja uusien havaintomenetelmien mahdollisuudet. | |||
Uusien havaintomenetelmien ja joukkoistamisen hyödyntäminen | Ilmakehän profiilimittauksia lisää lentokentille operatiiviseen käyttöön Esim LIDAR Hki-Vantaalle | Mobiiliapsiin joukkoistamisominaisuus | |
ACTRIS-päämaja sijoittuu Helsingin Kumpulaan ICOS-toiminnan oheen. | |||
Ilmatieteen laitos johtaa yhdessä HY:n kanssa ACTRIS tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaista suunnittelua ja rakentamista. | EC valmisteluhanke käynnistetään. | ACTRIS valmisteluhanke ja infrastruktuurin rakentaminen toteutuksessa | |
5. Korkeatasoinen tutkimus palveluna ja päätöksenteon tukena | |||
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS | |||
Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 119 | 102 | 102 |
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 95 | 100 | 100 |
Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 60 | 60 | 60 |
Työn tuottavuuden kehittyminen, % | 6,27 | 1 | 1 |
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % | 3,8 | 2 | 2 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelun tulot, EU:lta ja muilta yhteistyöosapuolilta saatavat yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ja muut tulot. Etelämanner-toimintaan on varattu 849 000 euroa. Suomen Etelämanner-toiminta perustuu kansainväliseen sopimukseen. Uuden säätutkan hankintaan osoitetaan 1 000 000 euroa vuonna 2018.
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 72 171 | 71 414 | 70 125 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 26 772 | 26 230 | 25 580 |
Nettomenot | 45 399 | 45 184 | 44 545 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 12 285 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 008 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Tuotot | |||
---|---|---|---|
Julkisoikeudelliset suoritteet | 1 468 | 1 490 | 1 480 |
Liiketaloudelliset suoritteet | 5 066 | 5 000 | 4 265 |
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet | 4 261 | 4 240 | 4 335 |
Tuotot yhteensä | 10 795 | 10 730 | 10 080 |
Kustannukset | |||
Julkisoikeudelliset suoritteet | 1 548 | 1 490 | 1 480 |
Liiketaloudelliset suoritteet | 4 243 | 4 920 | 4 200 |
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet | 3 903 | 4 240 | 4 335 |
Kustannukset yhteensä | 9 694 | 10 650 | 10 015 |
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) | |||
Julkisoikeudelliset suoritteet | -80 | - | - |
Liiketaloudelliset suoritteet | 823 | 80 | 65 |
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet | 358 | - | - |
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä | 1 011 | 80 | 65 |
Kustannusvastaavuus, % | |||
Julkisoikeudelliset suoritteet | 95 | 100 | 100 |
Liiketaloudelliset suoritteet | 119 | 102 | 102 |
Siviili-ilmailulle annettavat suoritteet | 109 | 100 | 100 |
Kustannusvastaavuus, % yhteensä | 111 | 101 | 101 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
---|---|---|---|
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 9 416 | 9 300 | 9 300 |
— EU:lta saatava rahoitus | 4 175 | 3 700 | 3 700 |
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 407 | 2 500 | 2 500 |
Tuotot yhteensä | 15 998 | 15 500 | 15 500 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 26 716 | 25 800 | 25 800 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -10 718 | -10 300 | -10 300 |
Omarahoitusosuus, % | 40 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021— | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien | |
Vuonna 2018 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset | 160 | 155 | 160 | 399,5 | 874,5 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ACTRIS | 750 |
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut | 536 |
METNET/MOI, määrärahatarpeen tarkistus | -329 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -51 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -20 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 2 |
Palkkaliukumasäästö | -47 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -11 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -213 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -190 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -23 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -40 |
Vuokrien indeksikorotus | 12 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -15 |
Yhteensä | 361 |
2018 talousarvio | 45 545 000 |
2017 talousarvio | 45 184 000 |
2016 tilinpäätös | 44 122 999 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Ilmatieteen laitoksen toimintamenoihin esitetään 1 miljoonan euron lisäystä tutkaverkoston laajentamiseksi ja uuden tutkan hankkimiseksi Pohjois-Suomeen. Esitys on perusteltu, sillä säätutkaverkosto on lentoliikenteen ja tieliikenteen sää- ja olosuhdeturvallisuuden kannalta keskeinen mittausverkosto, jonka tulee toimia luotettavasti ja mahdollisimman kattavasti.
Saadun selvityksen mukaan tutkaverkoston toimivuus edellyttää vuosittain noin 1 milj. euron panostusta, jotta käyttöikänsä loppuun tulleet tutkat voidaan uusia ajoissa. Valiokunnan mielestä tulisi selvittää mahdollisuudet siihen, että laitoksen perusrahoitustasoa korotetaan siten, että tutkaverkoston ylläpito- ja korvausinvestointeihin vuosittain tarvittava 1 milj. euroa sisältyy jo laitoksen normaaliin toimintamenobudjettiin.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös 0,75 milj. euron rahoitus pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) rahoittamiseen. On tärkeää, että hankkeen jatkorahoitus turvataan, jotta varmistetaan Suomen saamat tieteelliset ja taloudelliset hyödyt hankkeesta. ACTRIS tarjoaa mm. ilmastoon liittyviä pitkäaikaisia mittausaineistoja, ja se tukee osaltaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. ACTRIS-toiminnan päämaja sijaitsee Suomessa, joten se tarjoaa suomalaiselle ilmakehätutkimukselle kansainvälisen johtoaseman ja se kasvattaa myös kansainvälisen tutkimusrahan tulovirtaa Suomeen.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuviin menoihin
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 264 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
2018 I lisätalousarvio | 264 000 |
2018 talousarvio | 45 545 000 |
2017 tilinpäätös | 45 184 000 |
2016 tilinpäätös | 44 122 999 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 264 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 350 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n globaalin avaruussääkeskuksen valmisteluvaiheen kustannuksista. Rahoituksella toteutetaan Suomeen tavoiteltavan keskuksen palveluiden johtamisjärjestelmät, saatavuus ja ylläpito yhdenmukaiseksi järjestön vaatimusten kanssa.
2018 II lisätalousarvio | 350 000 |
2018 I lisätalousarvio | 264 000 |
2018 talousarvio | 45 545 000 |
2017 tilinpäätös | 45 184 000 |
2016 tilinpäätös | 44 122 999 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 350 000 euroa.