Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Toimintaympäristön muutos on monitasoista. Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Sosiaali- ja terveysala on myös itsessään kasvuala ja teknologian ja palvelujen kehittäjä.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):

  • — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
  • — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
  • — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
  • — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
  • — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
  • — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Seurantaindikaattori 2013—2018

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
             
Elintapojen kehitys            
% ikäryhmästä            
— Aikuisten ylipaino 55 54 54 54 54 53
— Aikuisten humalajuominen 12 12 11 13 12 11
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset 25 23 26 23 23 23
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset 14 13 13 14 13 13
— Ylipainoiset nuoret 16,4 .. 15,5 .. 15,0 15,0
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret 12,1 .. 9,9 .. 9,0 9,0
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret 32,1 .. 22,4 .. 22 22
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut            
Perheitä/käyntejä vuoden aikana            
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) .. .. 8 939 9 000* 9 000 9 000
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) .. .. 10 707 11 000* 11 000 11 000
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. 2 586 2 500* 2 500 2 500
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) .. .. 9 645 10 000* 10 000 10 000
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa .. .. 14 183 25 8581) 26 000 26 000
Ikääntyneiden palvelujen rakenne            
% 80 vuotta täyttäneistä            
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana 5,5 5,5 5,7 5,8* 5,8 5,9
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 16,6 16,5 16,4 16,6* 16,5 16,5
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. 9,3 9,8 10,3 10,2* 10,2 10,2
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. 4,5 3,9 3,0 2,8* 2,7 2,6
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset            
€/asukas            
— Käyttökustannukset (defl.) 3 601 3 644 3 617 3 700* 3 700 3 700
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat            
% asiakkaista            
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet .. 10,1 5,7 5,6 5,5 5,4
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet 53 56 52 59 55 50
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet 44 48 33 40 35 30
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet 15,2 13,6 14,5 14,4 14,2 14,0
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille            
Lkm            
— Kelan kuntoutusrahan saajat 55 521 56 731 57 292 49 187 50 000 50 000
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet 8 240 8 479 9 210 10 171 10 000 10 000
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 5 157 4 842 4 837 5 245 5 000 5 000
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 17 803 16 405 16 360 16 300* 16 200 16 100
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta            
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa 301,0 308,0 309,3 315,3 317,6 358,0

1) Muutos 2015—2016 on suuri eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palvelujen tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 91 134 1 701 -60 92 775
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
31 004 -108 -60 30 836
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
550 550
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 106 1 106
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 878 1 613 18 491
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
7 992 196 8 188
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
11 000 11 000
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
18 729 18 729
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
3 875 3 875
02. Valvonta 62 179 452 90 62 721
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 213 75 12 288
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 836 95 90 11 021
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 811 30 4 841
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
24 072 252 24 324
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 247 0 10 247
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 140 203 1 773 0 141 976
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
52 479 773 53 252
25. Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus
(siirtomääräraha 3 v)
7 400 0 7 400
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
50 500 1 000 51 500
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
23 222 23 222
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
6 602 6 602
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 297 350 3 741 -67 800 4 233 291
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 750 11 750
51. Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 369 900 1 369 900
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 800 3 800
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
17 600 17 600
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 486 500 11 200 1 497 700
55. Elatustuki
(arviomääräraha)
214 600 214 600
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
49 400 49 400
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
818 800 -80 000 738 800
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
325 000 3 741 1 000 329 741
20. Työttömyysturva 2 667 570 0 -156 200 2 511 370
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 840 0 26 840
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 005 200 -96 000 909 200
51. Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
42 400 -11 900 30 500
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 563 300 -48 300 1 515 000
55. Valtionosuudet Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
3 730 3 730
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
26 100 26 100
30. Sairausvakuutus 2 119 990 0 0 2 119 990
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 119 990 0 2 119 990
40. Eläkkeet 4 590 800 0 14 000 4 604 800
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
61 000 61 000
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
685 300 685 300
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
239 000 14 000 253 000
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
10 000 10 000
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
15 000 15 000
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 580 500 3 580 500
50. Veteraanien tukeminen 190 246 0 19 282 209 528
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 250 1 250
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
12 600 12 600
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
88 000 88 000
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
40 000 40 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
100 100
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
41 688 19 282 60 970
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 294 116 0 0 294 116
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
21 000 21 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
94 700 94 700
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480 480
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
5 346 5 346
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
100 000 0 100 000
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 990 28 990
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
17 550 17 550
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 000 3 000
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 850 0 6 850
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 34 648 -1 000 0 33 648
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
27 390 -1 000 26 390
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
680 680
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
550 550
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 200 2 200
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 162 974 0 0 162 974
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
144 534 144 534
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
2 050 2 050
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
250 250
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
16 140 16 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 357 975 0 0 357 975
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
357 975 357 975
  Yhteensä 15 009 185 6 667 -190 688 14 825 164

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 3 413 3 456 3 490    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2018 maksullisen toiminnan osuus on 1 134 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 212 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Yleistä. Pääluokan loppusumma on 15 mrd. euroa, joka on noin 401 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason nousu aiheutuu mm. kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin sekä valinnanvapauskokeilusta. Määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 18 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia.

Kansaneläke- tai kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017—2020, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös aiempien kehyspäätösten mukaisia säästöjä. Esitykseen sisältyy toisaalta myös useita uudistuksia ja määrärahatarpeen tarkistuksia. Näitä ovat mm. eriarvoisuuden torjuntaan tähtäävät toimet, kuten vähimmäismääräisten päivärahojen, yksinhuoltajakorotuksen ja takuueläkkeen nostaminen. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Myös turvakotipaikkojen määrää lisätään, päihdeäitien hoitoa vahvistetaan ja saattohoitoa kehitetään. Hallinnonalan määrärahatarpeisiin vaikuttavat myös mm. asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt uudistukset, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja parantamaan työnteon kannusteita.

Sote-uudistukseen valmistaudutaan ensi vuoden budjetissa merkittävällä summalla, kun valinnanvapauspiloteille osoitetaan 100 milj. euroa, minkä lisäksi pääluokkaan 28 sisältyy 180,1 milj. euron määräraha julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen ICT-investointeihin. Tulevaisuuspanostuksia ovat myös terveysalan kasvustrategiaan osoitetut resurssit, jotka kohdennetaan kansallisen neurokeskuksen perustamiseen, minkä lisäksi tarkoituksena on perustaa sote-tiedon hyödyntämistä hallinnoiva lupaviranomainen. Tähän liittyvän hallituksen esityksen (HE 159/2017 vp) käsittely on vielä kesken eduskunnassa, joten lupaviranomaisen vaatima rahoitus tulee ottaa huomioon vuoden 2018 lisätalousarviossa. Näillä toimilla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainväliseksi, halutuksi kumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle.

Kelaa koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitosta ja sen valvontaa sekä asemaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet arvioidaan ja lainsäädäntö uudistetaan. Kelan rooli ja tehtävät ovat vuosien mittaan muuttuneet, ja sen hoitamat etuusmenot ovat nykyisin mittavat, vuonna 2016 noin 14 mrd. euroa. Myös sote-uudistus tuo Kelalle uusia tehtäviä ja vastuita.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.