Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              (78.) Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 982 km, rataverkon pituus 5 926 km ja vesiväylien pituus 16 328 km vuoden 2016 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,6 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  v. 2016 v. 2017 (arvio) v. 2018 (arvio)
       
Tie 14 994 14 994 15 058
Radat 4 567 4 658 4 728
Vesiväylät 198 213 216
Yhteensä 19 759 19 865 20 002

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Perusväylänpidon määrärahasta 453 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta.

Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
1. Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut      
Rataverkko ja sen palvelut toimivat tasapuolisesti kilpailun avautuessa      
Ratapihojen kapasiteetin haltuunotto ja hallinta (toimintamallien kehittäminen, järjestelmäkehitys)     Kapasiteetinhallinta monitoimija ratapihoilla on tasapuolista ja toimivaa.
Henkilöliikenteen aikataulurakenteen haltuunotto (toimivuus) ja liikennöintitarpeiden yhteensovittaminen ja prosessin kehittäminen     Käsitellään ja yhteen sovitetaan kapasiteettihakemukset monitoimijaympäristön mukaisesti. Aikataulusuunnitteluosaamista ja sen edellyttämiä resursseja on vahvistettu.
Rataverkon palveluiden (liikenteen ohjaus) tasapuolisuuden varmistaminen   Toimintamallien muutos ratapihoilla, käyttöönotettu/kpl, käynnissä/kpl Ratapihat toimivat monitoimijaympäristössä kilpailuneutraalisti.
2. Liikenteen energiareformi      
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko      
Rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kunnostaminen, kpl (vähintään) 5 3 3
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km 1 018 1 600 1 000
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) 2 900 2 850 2 800
Kestävät logistiset ketjut      
Parannetaan rautatieliikenteen ja vesiliikenteen kilpailukykyä ja keskeisenä osana logistisia ketjuja edistetään tieliikenteen energiatehokkaita kuljetuksia. Hyödynnetään digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet   1. Yleissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Korjausvelkaohjelmassa suunniteltu Saimaan kanavan sulkujen korjaus 3. Jäänmurtokaluston kehittäminen Saimaan alueelle 4. Vesiliikenteen energiatehokkuuden parantaminen reittien optimointia kehittämällä 5. Rautatieliikenteen edistäminen tehdään pääosin osana muita painopisteitä, esim. akselipainojen nosto ja varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen korjausvelkarahalla, markkinoiden kehittäminen. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen. 6. Tieliikenteen energiatehokkuutta parannetaan huono-kuntoisten väylien parantamisella, toteuttamalla suurimpien sallittujen massojen ja mittojen edellyttämät kunnostuskohteet ohjelman mukaisesti sekä selvittämällä ja edistämällä HCT-rekkojen käyttöönottoa. 1. Rakentamissuunnittelu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä 2. Saimaan kanavan sulkujen korjaus jatkuu 3. Jäänmurtokalustoa kehitetään ja testataan. 5. Junaliikenteen reaaliaikaisen optimoinnin edelleen kehittäminen (ensimmäiset käyttöönotot on aloitettu) 6. HCT -kuljetusten edellyttämät muutokset ohjelmoitu.
3. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Viraston tuottamat tiedot mahdollistavat uuden liiketoiminnan      
Älykkään robotisaation ja automaation periaatepäätöksen toimeenpano sekä hallinnonalan yhteisen liikenteen automaation tiekartan toimeenpano     Liikennevirasto ennakoi ja edistää liikenteen automatisaation kehittymistä kaikissa liikennemuodoissa sekä osallistuu tiekartan toimeenpanoon suunnitelmien mukaisesti.
Virasto automatisoi tietojen keruuta sekä tehostaa tiedon hyödyntämistä omassa toiminnassaan      
— automaattinen tietojenkeruu Vuodelle 2016 suunnitellut tutkimus- ja kehittämisprojektit on toteutettu, tiedonkeruukokeilujen avoin haku on järjestetty ja siihen liittyvät kokeilut on sovittu sekä selvitetty kaupallisten toimijoiden tuottaman liikennetiedon laatua. Asiakasvuorovaikutuksen kehittämisen konseptointi tehtiin ja vuoropuhelualustoja kokeiltiin. Tiedonkeruukokeilujen tulokset analysoidaan ja päätetään, mitkä uudet menettelyt otetaan tuotantokäyttöön. Toteutetaan osana viraston digitalisaation osahankkeita 1 (liikenne ja liikkuminen), 3 (tienpito) ja 4 (radanpito) sekä Aurora-kokeiluekosysteemin puitteissa. Liikkumistiedon keruussa ja käsittelyssä noudatetaan MyData-periaatteita. Liikennevirasto kehittää reaaliaikaisen tiedon määrän lisäämiseksi liikenteeseen ja väylänpitoon liittyvää tiedon keruuta, käsittelyä, anonymisointia ja analytiikkaa, toteuttaa laaja-alaisia kokeiluja sekä noudattaa näiden yhteydessä avoin- ja MyData-periaatteita tietoturva- ja yksityisyydensuojakysymykset huomioiden. Liikennevirasto kehittää asiakasvuorovaikutukseen uusia sähköisiä palvelukanavia.
— analytiikan kehittäminen   Virastoon on kehitetty systemaattista analytiikkaosaamista ja se hyödyntää myös ulkopuolisia verkostoja ja palveluntuottajia.  
— asiakaslähtöiset reaaliaikaiset vuoropuhelualustat ja käsittelyprosessit sekä MyData -toimintamalli   Virasto on kehittänyt digitaalisia asiakasvuorovaikutuskanavia, jotka osittain korvaavat perinteisiä kanavia. Toimenpiteet toteutetaan viraston digitalisaation osahankkeessa 6 (asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi).  
5. Liikenne- ja viestintäverkot      
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden      
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään) 950/5 600 950/5 700 950/5 700
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään) 750 790 800
Painorajoitetut maantiesillat, kpl (enintään) 444 470 470
Rataverkon kuntoindeksi 97 96 96
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) 6,9 9 8,5
Korjausvelkaohjelman toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa.     Vähintään 95 % korjausvelkaohjelman kohteista on valmistunut vuoden 2018 loppuun mennessä.
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua      
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) tutkimusta ei tehdä 3,1 tutkimusta ei tehdä
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) tutkimusta ei tehdä 3,4 tutkimusta ei tehdä
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden tilaan, % tyytymättömiä enintään - 49 47
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 2,6 1,5 1,5
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 5,1 4,0 4,0
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl 21 15 15
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee.      
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään) 3,4 3,5 3,5
Liikennevirasto täsmentää ja toimeenpanee rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä 31.5.2018 mennessä siten, että Trafi voi myöntää uuden turvallisuusluvan ilman ehtoja.     1. Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen osana Liikenneviraston johtamista 2. riskienhallinnan menettelyiden ja turvallisuuspoikkeamien käsittelyn varmistaminen sekä palveluntuottajien valvonnan tehostaminen, 3. oman ja palveluntuottajien osaamisen varmistaminen sekä 4. liikenteenhallinnan palvelukokonaisuuden määrittely ja palveluntuottajien ohjeistaminen.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 1,0 1,0 1,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,4 0,2 0,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 132 120 120

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Toimintamenot (01) 83,0 74,3 73,0
Tulot toiminnasta 1,6 1,1 1,1
Toimintamenot 84,6 75,4 74,1
Perusväylänpito (20) 1 105,3 1 272,0 1 398,0
Tulot 63,5 49,8 53,6
— Ratamaksu 40,4 38,8 45,0
— Muut tulot 23,1 11,0 8,6
Menot 1 168,8 1 321,8 1 451,6
Päivittäinen kunnossapito 338,9 406,2 409,8
— Hoito 290,6 339,6 339,7
— Käyttö 48,3 66,6 70,1
Ylläpito 414,8 357,2 341,6
— Korjaus 65,1 52,5 53,0
— Elinkaaren hallinta 344,2 288,2 271,2
— Omaisuuden hallinta 5,5 16,5 17,4
Parantaminen 148,9 72,7 65,4
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 103,8 28,2 24,0
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 18,0 22,5 21,0
— Suunnittelu 27,1 22,0 20,4
Liikenteen palvelut 171,2 181,7 181,8
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 69,1 74,7 77,6
— Jäänmurto 47,1 52,1 49,4
— Maantielauttaliikenne 51,6 50,4 49,3
— Merikartoitus 3,4 4,5 5,5
Korjausvelan vähentäminen 95,0 304,0 453,0
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78, 79) 541,6 469,2 481,7
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 21,3 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 368,2 272,8 323,7
Eräät väylähankkeet (78) 51,9 54,4 -
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 100,2 107,0 123,0
Nettomenot yhteensä 1 729,9 1 815,5 1 898,0
       
Bruttomenot yhteensä 1 795,0 1 866,4 1 952,7

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2016
toteutuma
2017
arvio
muutos 2018
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 93 783 95 846 2,2 % 97 955 2,2 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,9 19,3 2,1 % 19,7 2,1 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 46 335 46 800 1,0 % 47 400 1,3 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 24 200 733,3 % 200 0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 83 748 92 346 10,3 % 93 886 1,7 %
Kustannusvastaavuus 55,4 % 50,9 % -4,5 %-yks. 50,7 % -0,2 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
  • — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
  • — kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2018 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 84 593 75 413 74 114
Bruttotulot 1 571 1 100 1 100
Nettomenot 83 022 74 313 73 014
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 824    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 067    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteisrakentamisen tietopiste 167
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentille 31.40.01) -167
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -165
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -66
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1
Palkkaliukumasäästö -103
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -26
Toimintamenojen tuottavuussäästö -397
Toimintamenosäästö (HO 2015) -390
Työajan pidentäminen (Kiky) -52
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -88
Vuokrien indeksikorotus 11
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -24
Yhteensä -1 299

2018 talousarvio 73 014 000
2017 talousarvio 74 313 000
2016 tilinpäätös 78 265 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 73 014 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 535 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 535 000
2018 talousarvio 73 014 000
2017 tilinpäätös 74 313 000
2016 tilinpäätös 78 265 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 535 000 euroa.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 398 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 8,6 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 4,9 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 453 milj. euroa, josta 313 milj. euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta. Korjausvelan kasvu pyritään pysäyttämään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (410 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietojärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 70 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Lisäksi korjausvelan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta ja kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään ylläpitoon 435 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Valtaosa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (271 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (24 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu). Suunnittelussa on huomioitu 10 milj. euron lisäys Helsinki—Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun. Lisäksi korjausvelkan vähentämiseen osoitettua lisärahoitusta käytetään väylänpidon digitalisaatiohankkeisiin 18 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (78 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (49 milj. euroa) ja merikartoituksesta (5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 50,7 % vuonna 2018. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2018.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

  2016 tilinpäätös 2017 varsinainen talousarvio 2018 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 610 - 610 729 - 729 763 - 763
Radanpito 405 50 355 484 49 435 592 53 539
Vesiväylänpito 97 1 96 109 1 108 97 1 96
Yhteensä 1 112 51 1 061 1 322 50 1 272 1 452 54 1 398

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen erän poisto -5 950
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen 36 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) 126 000
Pommisaareen liittyvä säästö -3 000
Raide-Jokeri (siirto momentille 31.10.77) -2 000
Säästöpäätös -25 000
Yhteensä 126 050

2018 talousarvio 1 398 000 000
2017 talousarvio 1 271 950 000
2016 tilinpäätös 1 061 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 395 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 398 000 000 euroon nähden on 3 000 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 5 000 000 euroa siirtona momentille 31.10.77 muuhun kehittämishankkeiden suunnitteluun ja lisäyksenä 2 000 000 euroa tasoristeyksien parantamiseen.


2018 talousarvio 1 395 000 000
2017 III lisätalousarvio -150 000
2017 talousarvio 1 271 950 000
2016 tilinpäätös 1 061 400 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Korjausvelan vähentäminen. Momentin määräraha on 1,4 mrd. euroa, josta runsaat puolet (763 milj. euroa) osoitetaan tienpitoon, noin 540 milj. euroa rataverkon kunnostamiseen ja 96 milj. euroa vesiväylien kunnostamiseen. Poikkeuksellisen korkean määrärahatason taustalla on ns. korjausvelkaohjelma, jonka toimeenpanoon osoitetaan ensi vuonna 453 milj. euroa. Korjausvelkaohjelmassa painottuvat korjausvelan hallinta, asiakkaiden tarpeet niin elinkeinoelämän kuin yksittäisten ihmisten näkökulmasta sekä digitalisaatio ja uudet palvelut.

Perusväylänpitoon kohdistettu lisärahoitus on siirretty osin kehittämishankkeiden rahoituksesta, mutta se on tullut tarpeeseen, sillä maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelan kasvu on nyt saatu pysäytettyä ja monia ongelmakohtia on korjattu ja väyläverkon liikenneturvallisuutta sekä sujuvuutta on parannettu. Ongelmien laajuudesta kertoo kuitenkin se, että korjausvelkaohjelmasta huolimatta mm. huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä kasvaa, rataverkon kuntoindeksi alenee ja painorajoitettujen maantiesiltojen määrän ennakoidaan pysyvän entisellään.

Vuosina 2018 ja 2019 on käytettävissä vielä korjausvelkaohjelmaan osoitettuja lisäresursseja, mutta ilman uusia päätöksiä rahoitustaso putoaa vuonna 2020 momentin vuoden 2015 tasolle.

Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso ei anna jatkossa mahdollisuutta korjausvelan vähentämiseen, vaan tilanne kääntyy vuoden 2019 jälkeen väistämättä taas huonompaan suuntaan. Jotta korjausvelka vähenee jatkossakin, on perusväylänpidon perusrahoitusta lisättävä myös seuraavalla vaalikaudella. Tasainen ja riittävä rahoitustaso edistää myös maanrakennusalan toimintaa ja investointeja koskevaa päätöksentekoa.

Väyläverkon kuntoa parannetaan monin osin korjausvelkaohjelman puitteissa, mutta tieverkolla on edelleen runsaasti tieosuuksia, risteyksiä, liittymäjärjestelyjä ym., joiden liikenneturvallisuus on heikentynyt esimerkiksi tien huonon kunnon tai puuttuvien alikulkujen tai kevyen liikenteen väylien vuoksi. Näiden kohteiden kunnostukseen tai loppuunsaattamiseen ei ole ollut kuitenkaan mahdollisuutta budjettirahoituksen, korjausvelkaohjelman tai kuntien oman rahoituksen puitteissa.

Valiokunta lisää momentille 11 800 000 euroa ja osoittaa sen pienehköihin, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistäviin hankkeisiin, joiden kustannusarviot vaihtelevat 200 000 eurosta 1 milj. euroon. Nämä kohteet ovat:

  • — Mt 132, Klaukkalantien parantaminen Ropakkotien—Kiikkaistenkujan liittymässä Nurmijärvellä; 800 000 euroa
  • — Vt:n 20 parantaminen Välikylän kohdalla Oulussa; 400 000 euroa
  • — Tien 127543 (Myllytie) päällysteen parantaminen Punkalaitumella; 500 000 euroa
  • — Vt:n 12 parantaminen Ristolan kohdalla Säkylässä; 1 000 000 euroa
  • — Vt 27, kevyen liikenteen alikulku liikennejärjestelyineen Kalajoen Tyngällä; 750 000 euroa
  • — Tomujoen maantien 18029 peruskorjaus Kalajoen Himangalla; 400 000 euroa
  • — Koskelan ja Koivumäen kylät yhdistävän paikallistien perusparannustöiden aloittaminen Alajärvellä; 300 000 euroa
  • — Vt 5, meluesteiden rakentaminen Päivärannassa Kuopiossa; 700 000 euroa
  • — Mt:n 15641 parantaminen Ylämyllyn kohdalla Liperissä; 1 000 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kirkonkylän keskustan kohdalle Rääkkylässä; 350 000 euroa
  • — Vt 6 ja mt 870, Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo ja Kajaani; 900 000 euroa
  • — Mt:n 130 kehittäminen, Valkeakoski—Lempäälä-tieosuuden valaistus; 400 000 euroa
  • — Länsi-Kuopion päällystämättömien teiden (5513 Lamperilantie, 5542 Riuttalantie, 5516 Vakkakuusentie, Nimisjärventie ja Joutenjärvi-tie) peruskorjaus; 1 000 000 euroa
  • — Mt:n 3864 parantaminen välillä Sipari—Pulsa Lappeenrannassa; 700 000 euroa
  • — Mt 2951, Mommilantien parannus Hämeenlinnassa; 700 000 euroa
  • — Kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittaminen, Koskenvarrentie 7115 välille Alajärven keskusta—Väärämäentie; 600 000 euroa
  • — Tieyhteyden Köngäs—Tepasto—Raattama (Mt 956, 9562) parantaminen Kittilässä; 500 000 euroa
  • — Häppiläntien peruskorjaus (14707) Virolahdella; 200 000 euroa
  • — Vt 9, Lamminpuiston alikukukäytävän rakentaminen Loimaalla; 600 000 euroa.

Rataverkko ja tasoristeykset. On tärkeää, että perusradanpidon rahoitustaso paranee ensi vuonna, sillä rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennettä useilla rataosilla. Rataverkosta johtuvat ongelmat ovat heikentäneet etenkin kaukojunaliikenteen täsmällisyyttä, ja koko kuluva vuosi on ollut täsmällisyyden suhteen viime vuotta heikompi ja elo-syyskuu ovat olleet heikoimmat tällä vuosituhannella. Myös monien ratapihojen kunto on huono, minkä lisäksi etenkin rataverkon sähkö- ja turvalaitteet ovat monin paikoin vanhentuneita ja huonokuntoisia.

Valiokunta painottaa rataverkon kunnostustarvetta junaliikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Toimiva rautatieliikenne on tärkeä tekijä myös liikenteen päästöjen vähentämisessä, jolloin junaliikenteen luotettavuus ja turvallisuus ovat omiaan lisäämään junaliikenteen houkuttelevuutta.

Myös edessä oleva siirtyminen eurooppalaiseen ERTMS/ETCS-kulunvalvontajärjestelmään tuo menopaineita, sillä em. kulunvalvontajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System/European Train Control System) on tarkoitus korvata kansalliset järjestelmät. Muutokset ajoittunevat 2020-luvulle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä osoitetaan 2 milj. euron lisäys tasoristeysten parantamiseen. Lisämäärärahatarve on luonnollisesti paljon suurempi, sillä tasoristeyksiä on rataverkolla erittäin paljon, vuoden 2017 alussa niitä oli valtion rataverkolla noin 2 800, joista ilman tievaroituslaitosta oli noin 2 100 tasoristeystä. Tasoristeykset on luokiteltu niiden olosuhteiden mukaan 7 luokkaan, joista olosuhteiltaan huonoimpaan luokkaan kuuluu noin 5 prosenttia (n. 140 kpl) ja joihin ensi vuoden alusta alkavat lisätoimet kohdistetaan.

On välttämätöntä, että tasoristeysturvallisuutta parannetaan suunnitelmallisesti esim. erillisen ohjelman puitteissa. On niin ikään tärkeää, että paikannukseen perustuvia mobiiliratkaisuja hyödynnetään tasoristeysturvallisuuden edistämisessä. Tasoristeyksiä poistuu myös, mikäli rataverkon sähköistystä koskevia hankkeita pystytään toteuttamaan.

Sisävesiväylät. Valiokunta painottaa myös sisävesiväylien merkitystä elinkeinoelämän kuljetuksissa. Sisävesien rooli on ollut pitkään laskussa, mutta niihin liittyy paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Valiokunta on tyytyväinen, että korjausvelkarahoitusta on osoitettu myös Saimaan kanavan sulkujen uusimiseen. Myös sulkujen pidentäminen lisäisi kuljetusten tehokkuutta ja antaisi mahdollisuuden aiempaa suurempien alusten kulkemiseen kanavassa. Valiokunta korostaa vesiliikenteen merkitystä myös ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 406 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 540 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 7 800 000 euroa aiheutuu Varsinais-Suomen siltasopimuksen mukaisten kohteiden toteuttamisesta. Hankkeessa mt 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymiä parannetaan ja hankkeessa vt 12 Eura—Raijala toteutetaan sujuvuutta parantavia toimia.

Lisäksi lisäyksestä 3 100 000 euroa aiheutuu eritasoliittymän rakentamisesta kt 68 Pietarsaaressa Snellmanin tehtaan kohdalla ja 4 640 000 euroa hankkeen mt 5013 Kuhasalontien parantamisen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa myöhemmin toteutettavan jo elinkaarensa päässä olevan Joensuun ratapihan parantaminen.


2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000
2016 tilinpäätös 1 061 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 540 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 150 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on kohdennettu tasoristeysten turvallisuuden ja teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen sekä vt 12 riista-aitojen rakentamiseen.


2018 II lisätalousarvio 46 150 000
2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000
2016 tilinpäätös 1 061 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 150 000 euroa.

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 31 500 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 31,5 milj. euroa vuonna 2018, 55 milj. euroa vuonna 2019, 50 milj. euroa vuonna 2020 ja 19,452 milj. euroa vuonna 2021. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Matinkylä—Kivenlahti 31 500 55 000 50 000 19 452 155 952
Yhteensä 31 500 55 000 50 000 19 452 155 952

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -51 500
Yhteensä -51 500

2018 talousarvio 31 500 000
2017 talousarvio 83 000 000
2016 tilinpäätös 20 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 31 500 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 16 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

Selvitysosa: Raide-Jokeri pikaraitiotie ja Tampereen raitiotie (1. ja 2. vaihe) -hankkeet saivat valtuuden vuoden 2017 talousarviossa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 0,3 milj. euroa vuonna 2018, 15,0 milj. euroa vuonna 2019, 30,0 milj. euroa vuonna 2020, 30,0 milj. euroa vuonna 2021 ja 8,7 milj. euroa myöhemmin. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotie Hervanta—keskusta—Tays ja toisessa vaiheessa raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 71,0 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 15,8 milj. euroa vuonna 2018, 19,6 milj. euroa vuonna 2019, 18,7 milj. euroa vuonna 2020, 0,95 milj. euroa vuonna 2021. 2. vaiheen kustannusten, yhteensä 15,95 milj. euroa, vuosijaottelu tarkentuu myöhemmin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
             
Raide-Jokerin pikaraitiotie 300 15 000 30 000 30 000 8 700 84 000
Tampereen raitiotie , 1. vaihe 15 800 19 600 18 700 950 - 55 050
Tampereen raitiotie, 2. vaihe           15 950
Menot yhteensä 16 100 34 600 48 700 30 950 8 700 155 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionavustus raideliikennehankkeisiin 16 100
Yhteensä 16 100

2018 talousarvio 16 100 000
2017 talousarvio

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 16 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien 1. vaiheen rakentamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Liikennevirasto saa sitoutua Raide-Jokeri pikaraitiotien ja Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) hankkeiden avustamiseen siltä osin kuin aiemmin myönnettyjä valtuuksia näihin tarkoituksiin ei ole käytetty.

37. Valtionavustus kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksen maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin.

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka toimenpiteet kohdistuvat vuosiin 2018—2023. Osana edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen, viisivuotinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sitoutuneiden kaupunkien katuverkolla. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä omalla katuverkollaan. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen.


2018 II lisätalousarvio 3 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuksen maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen kunnille niiden toteuttamiin, joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin.

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


2018 talousarvio 1 000 000
2017 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 1 150 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 2 490 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuksen maksamiseen Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen lentorahtiasematason omistavalle yhtiölle Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.

Lisäys talousarvioesityksen 1 000 000 euroon nähden on 1 490 000 euroa.

Lisäyksestä 1 340 000 euroa aiheutuu Vaasan lentorahtiasematason rakentamisen loppuun saattamisesta. Hankkeen toteuttaminen on viivästynyt, minkä vuoksi hankkeelle myönnetty avustus on jäänyt käyttämättä.

Lisäyksestä 150 000 euroa on kertaluonteista menoa Seinäjoen lentoasema Oy:lle aseman ei-taloudelliseen toimintaan. Seinäjoen lentoasema Oy on Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolinen yksityinen lentoasema. Lentoasema on vuodesta 2016 alkaen pyrkinyt erittäin kustannustehokkaaseen toimintatapaan kevytlentoasemamallilla, joka perustuu palveluiden tuottamiseen sekä kaupallisille että yksityiselle lentoliikenteelle tarveperusteisesti. Toimintamallin mukaan lentoasema on avoinna lentoliikenteelle ennakkotilausten mukaisesti palvellen asiakkaita vain todellisten tarpeiden mukaan. Tällä toimintamallilla on tarkoitus saada aikaan merkittäviä säästöjä lentoaseman ylläpidossa ja samalla palvella elinkeinoelämää paremmin kuin perinteisellä toimintatavalla. Merkittävä osa lentoaseman ylläpidon kustannuksista muodostuu henkilöstömenoista, joten toiminnan muuttamisella tarveperusteiseksi on merkittävä vaikutus kustannustehokkuuden lisäämiselle. Mallia voitaisiin jatkossa hyödyntää myös muilla vähäliikenteisillä maakuntakentillä. Mallin toimivuus edellyttää kuitenkin riittävää pilotointia, minkä vuoksi kertaluonteinen valtionavustus Seinäjoen lentoasema Oy:n lennonvarmistuksen, palo- ja pelastuspalvelun sekä siviili-ilmailun turvaamisesta aiheutuviin henkilöstö- ja laitteiston huolto- ja ylläpitokuluihin on välttämätöntä.

Muuttuneen EU-lainsäädännön vaatimusten johdosta avustusta voidaan myöntää Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ei-taloudelliseen toimintaan sekä Euroopan komission asetuksen 2017/1084 mukaisissa rajoissa taloudelliseen toimintaan ja investointeihin. Muutoin avustuksen myöntäminen taloudelliseen toimintaan ja investointeihin edellyttää Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla.


2018 talousarvio 2 490 000
2017 III lisätalousarvio 150 000
2017 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 1 150 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 490 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuksen maksamiseen Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen lentorahtiasematason omistavalle yhtiölle Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtionavustuksesta ammatillisen yleisilmailun toimintaedellytysten tukemiseen.


2018 I lisätalousarvio 2 000 000
2018 talousarvio 2 490 000
2017 tilinpäätös 1 150 000
2016 tilinpäätös 1 150 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.


2018 talousarvio 13 000 000
2017 talousarvio 13 000 000
2016 tilinpäätös 8 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Suomessa on yksityisteitä kaikkiaan 358 000 km, joista pysyvän asutuksen käytössä on noin 90 000 km. Yksityisteiden korjausvelan määrästä ei ole laadittu kokonaislaskelmaa, mutta saadun selvityksen mukaan on arvioitu, että asutusta palvelevien teiden, siltojen sekä siltarumpujen korjausvelka olisi noin 500 milj. euroa.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä yksityistieavustuksiin on varattu 13 milj. euroa, josta 10 milj. euroa on korjausvelkaohjelman mukaista lisärahoitusta. Kun tämä lisärahoitus päättyy, tähän tarkoitukseen varattu määräraha laskee 3 milj. euroon.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yksityisteiden rahoitus saadaan yksityistielain uudistuksen (HE 147/2017 vp) myötä kestävälle pohjalle. Yksityisteiden kunnolla on suuri merkitys mm. maaseutuelinkeinojen, biotalouden ja maaseudun toimintojen kannalta; toimiva tieverkko on myös puuntuotannon ja puunhankinnan perusedellytys.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 13 000 000
2017 tilinpäätös 13 000 000
2016 tilinpäätös 8 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2018 talousarvio 34 997 000
2017 talousarvio 34 997 000
2016 tilinpäätös 21 259 012

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisten korvausten maksamiseen.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 323 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   72,2 3,8 -
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0   7,0 47,5 70,5
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   5,0 42,0 74,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   12,2 65,8 120,0
Vt 12 Tillola—Keltti LTA 2017 2018 14,0   7,0 7,0 -
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   27,0 9,0 4,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 17,6 63,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   24,0 15,0 21,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   3,0 38,0 124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys TA 2017 2018 5,7 2,0 3,6 2,1 -
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   2,0 8,0 11,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   28,0 8,0 4,0
Oulun meriväylä LTA 2017 2019 -   12,5 - -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 2018 173,0   143,1 29,9 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 188,7 2,0 415,3 298,7 492,2
               
Uudet väylähankkeet              
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2020 20,0     2,0 18,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt TA 2018 2020 7,0     7,0 -
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0     15,0 30,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5     1,0 11,5
Uudet väylähankkeet yhteensä     84,5     25,0 59,5
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     1 273,2 2,0 415,3 323,7 551,7

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Kehä I Laajalahden kohta

Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä Kehä I:lle. Kehä I:n liikennemäärä vaihtelee vuodelle 2035 laaditun liikenne-ennusteen mukaan välillä 55 000—84 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä I:llä olevat nykyiset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja, jolloin liikenne ruuhkautuu voimakkaasti aamuin illoin. Ruuhkat heijastuvat jopa Mestarintunneliin saakka. Nykyiset liikennejärjestelyt ovat tulossa liikenteellisen ikänsä päähän. Myös Espoon kaupunki kehittää ympäröivää maankäyttöä huomioiden Kehä I:lle kaavaillut liikennejärjestelyt.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotien toteuttaminen Kehä I:n välittömään tuntumaan siten, että Raide-Jokeri ja Kehä I risteävät eritasossa. Hanke mahdollistaa Raide-Jokeri pikaraitiotie -hankkeen toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti koko matkalle Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen.

Hankkeen myötä sujuvoitetaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymällä, sekä parantamalla liikenteen turvallisuutta eritasoratkaisuilla niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteenkin osalta. Välillä Turvesuontie—Turunväylä korvataan kaksi katuverkkoon liittyvää tasoliittymää yhdellä eritasoliittymällä ja parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Lisäksi rakennetaan kevyen liikenteen yhteyksiä ja meluesteitä.

Hankkeen kustannusarvio on 30,0 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion rahoitusosuus on 20,0 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,7.

Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt

Länsiväylä on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä pääväylistä. Länsiväylä palvelee läntisen pääkaupunkiseudun ja Lounais-Uudenmaan työmatkaliikennettä. Suunnittelualueen keskimääräisen arkivuorokauden liikennemäärät vaihtelevat noin 25 000—70 000 ajoneuvon välillä. Liikenne ruuhkautuu aamun- ja illan huipputuntien aikana.

Länsiväylä toimii Matinkylään ulottuvan Länsimetron liityntäliikenteen runkoreittinä. Länsimetron toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen jatkaa raideliikenteeseen tukeutuvaa maankäytön kehityskäytävää Lounais-Espooseen. Alueelle on kaavailtu 30 000—70 000 uutta asukasta mm. Finnoon tulevaan keskukseen ja tiivistämällä muiden asemanseutujen maankäyttöä. Metrojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa muutoksia joukkoliikenteen liityntäasemilla ja niiden ympäristöissä.

Hankkeen tavoitteena on turvata metron liityntäliikenteen sujuminen ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Samalla Länsiväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja häiriöherkkyys vähenee. Hankkeessa parannetaan Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivuutta muun muassa liikenteenhallinnallisin ja liikenteen ohjauksen toimenpitein, kaistajärjestelyin, viitoituksin ja tiedotustauluin.

Hankkeen kustannusarvio on 7,5 milj. euroa (MAKU 2010: 130), josta valtion osuus on 7,0 milj. euroa.

Kokkolan meriväylä

Kokkolan sataman transito- ja konttikuljetusten määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2016 Kokkolan satama oli kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama. Sataman kautta kuljetettiin 6,2 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, josta transitoa oli noin 3,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista on erittäin merkittävä (75 %). Kuljetusmäärien kasvua ennakoidaan kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevan tavarakuljetusten kuljetustaloutta. Hankkeessa satamaan johtava 13,0 metrin meriväylä syvennetään 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä toteutetaan väylään liittyvät turvalaitetyöt.

Hankkeen kustannusarvio on 45,0 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 35 milj. euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde on 1,9.

Vuosaaren meriväylä

Itämeren alueen konttialusliikenteen kehityksen myötä Vuosaaren satamaan suuntautuvien konttikuljetusten aluskoko on kasvussa, jolloin nykyisen väylän kulkusyvyys tulee jatkossa rajoittamaan satamaan kulkevien konttialusten kokoa ja heikentämään liikenteen toimintaedellytyksiä. Itämeren konttialusliikenteeseen on jo tilattu useita aluksia, joiden kulkusyvyys on noin 12,5 metriä.

Hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset tulevaisuudessa alusten koon kasvaessa. Lisäksi hanke varmistaa Äänekosken biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeessa Vuosaaren satamaan johtava 11,0 metriä kulkusyvyinen meriväylä syvennetään 13,0 metriä kulkusyvyyden vaatimuksia vastaavaksi.

Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 2010:130), josta valtion osuus on 12,5 milj. euroa ja Helsingin Satama Oy:n rahoitusosuus on 12,5 milj. euroa. Hankkeelle on mahdollista hakea TEN-tukea. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,8.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu vt 4/vt 13-tien muuttamisesta keskikaiteelliseksi Huutomäen eteläpuolella sekä Kuorejoen uuden sillan rakentamisesta. Valtuuden tarkistuksesta aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2018 on 5 milj. euroa

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 700 226 900 166 500 98 800 785 900
Uudet väylähankkeet 25 000 46 000 13 500 - 84 500
Menot yhteensä 318 700 272 900 180 000 98 800 870 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 631 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Raide-Jokeri (siirto momentilta 31.10.20) 2 000
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 48 900
Yhteensä 50 900

2018 talousarvio 323 700 000
2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 334 950 000 euroa.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan Uudet väylähankkeet -taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Uudet väylähankkeet -taulukon.

Talousarvioesitykseen nähden Uudet väylähankkeet -taulukkoon on lisätty vt 4 Kirri—Tikkakoski -hanke.

Lisäys talousarvioesityksen 323 700 000 euroon nähden on 11 250 000 euroa, mistä 5 000 000 euroa on siirtoa momentilta 31.10.20 ja 6 250 000 euroa aiheutuu Kirri—Tikkakoski -hankkeen vuoden 2018 rahoituksesta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 4 Kirri—Tikkakoski -hanke

Valtatien 4 (E75) Kirri—Tikkakoski tieosuus (pituus n. 14,7 km) on osa valtakunnallista päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta Pohjois-Suomeen ja tie kuuluu TEN-T ydinverkkoon. Valtatiellä 4 ei ole rinnakkaista ratayhteyttä ja siksi sen merkitys koko Suomen ja paikallisen elinkeinoelämän kuljetuksille ja henkilöliikenteelle on suuri. Jyväskylän seutu on yksi nelostien ruuhkaisimpia osuuksia. Jyväskylän ympäristössä sijaitsee keskeisen Suomen merkittäviä logistiikkakeskuksia. Hanke parantaa valtakunnallisesti tärkeän tieyhteyden liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta.

Tien parannus vähentää häiriöitä tieosuudella, mikä edesauttaa koko maan elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusten aikatauluttamista. Hanke parantaa olennaisesti Jyväskylän, Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken välisiä liikenneyhteyksiä ja näin edesauttaa alueiden maankäytön kehittymistä. Hanke on tärkeä tulevien biotuotteiden raaka-ainekuljetusten varmistamiselle ja hankkeessa toteutuu puolustusvoimain muutostarpeita Tikkakosken lentoaseman kohdalla.

Hankkeen kustannusarvio on 139 milj. euroa.

Edellä mainitun muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   72,2 3,8 -
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0   7,0 47,5 70,5
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0   5,0 42,0 74,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0   12,2 65,8 120,0
Vt 12 Tillola—Keltti LTA 2017 2018 14,0   7,0 7,0 -
               
Ratahankkeet              
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   27,0 9,0 4,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   68,7 17,6 63,7
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   24,0 15,0 21,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0   3,0 38,0 124,0
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys TA 2017 2018 5,7 2,0 3,6 2,1 -
Uudenkaupungin radan sähköistys LTA 2017 2021 21,0   2,0 8,0 11,0
               
Vesiväylähankkeet              
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   28,0 8,0 4,0
Oulun meriväylä LTA 2017 2019 -   12,5 - -
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/TA 2017/TA 2018 2018 173,0   143,1 29,9 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 188,7 2,0 415,3 298,7 492,2
               
Uudet väylähankkeet              
Kehä I Laajalahden kohta TA 2018 2020 20,0     2,0 18,0
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt TA 2018 2020 7,0     7,0 -
Vt 4 Kirri—Tikkakoski TA 2018 2021 139,0     6,3 132,7
Kokkolan meriväylä TA 2018 2020 45,0     15,0 30,0
Vuosaaren meriväylä TA 2018 2020 12,5     1,0 11,5
Uudet väylähankkeet yhteensä     223,5     31,3 192,2
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     1 412,2 2,0 415,3 330,0 684,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 293 700 226 900 166 500 98 800 785 900
Uudet väylähankkeet 31 250 91 250 62 500 38 500 223 500
Menot yhteensä 324 950 318 150 229 000 137 300 1 009 400

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1 500 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusimistarve aiheutuu pääurakkaan kuuluvista indekseistä, jotka toteutuivat ennakoitua pienempinä ja määrärahaa on tämän johdosta jäänyt käyttämättä. Valtuuden uusimisella varmistetaan hankkeen alkuperäiseen laajuuteen kuuluvien töiden tilaaminen vuonna 2018 ja rahoittaminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 80 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusimistarve aiheutuu pääurakkaan kuuluvista sanktioista, jotka toteutuivat ennakoitua pienempinä ja määrärahaa on tämän johdosta jäänyt käyttämättä. Uusimisella varmistetaan hankkeen vuonna 2018 tilattava taloudellisen loppuselvityksen tekeminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Vt 6 Taavetti—Lappeenranta

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 857 000 euroa. Sopimusvaltuuden uusiminen aiheutuu hankkeeseen kuuluvien bonuksien ja tehtyjen sopimusten toteutumisesta ennakoitua pienempinä, jonka takia määrärahaa on jäänyt käyttämättä. Vuonna 2018 solmittavien uusien sitoumusten avulla varmistetaan hankkeen onnistunut loppuun saattaminen. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.


2018 talousarvio 334 950 000
2017 III lisätalousarvio 288 000
2017 I lisätalousarvio 35 012 000
2017 talousarvio 272 800 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Talousarvioesitykseen sisältyy kuusi uutta liikenneinvestointia, jotka ovat Kehä I Laajalahti (valtuus 20 milj. euroa), Länsimetron jatkeen liityntäyhteydet (valtuus 7 milj. euroa), Vt 4 Kirri—Tikkakoski (valtuus 139 milj. euroa), Kokkolan meriväylä (valtuus 45 milj. euroa), Vuosaaren meriväylä (valtuus 12,5 milj. euroa) sekä elinkaarihankkeena toteutettava Hailuotoon rakennettava kiinteä yhteys (116,9 milj. euroa), joka rahoitetaan momentilta 31.10.79.

Hallitus on myös päättänyt käynnistää pääradan kehittämistä koskevan valmistelun rataosuudella Pasila—Riihimäki niin, että päätös hankkeesta voidaan tehdä kevään 2018 kehysriihessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uusia kehittämishankkeita on loppujen lopuksi näinkin monta, sillä määrärahojen kohdentaminen korjausvelan vähentämiseen on vähentänyt mahdollisuuksia uusien väylähankkeiden käynnistämiseen. Nyt käynnistettävillä hankkeilla parannetaan liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä joukkoliikenteen toimivuutta. Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta on myös myönteistä, että talousarviossa käynnistetään myös kahden meriväylän (Vuosaari, Kokkola) syventäminen, minkä lisäksi Oulun meriväylän syventämisestä tehtiin päätös jo kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Valiokunta pitää perusteltuna, että liikennerahoituksen painopiste on väyläverkon huonon kunnon vuoksi perusväylänpidossa, mutta on samalla huolissaan siitä, ettei uusista kehittämishankkeista ole pitkän tähtäimen suunnitelmaa eikä niille ole varattu rahoitusta tulevissa rahoituskehyksissä.

Valiokunta korostaa, että liikenteen sujuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämisen kannalta tärkeää on nimenomaan päätöksenteon ja rahoituksen pitkäjänteisyys, mikä parantaisi suunnittelutyön edellytyksiä ja elinkeinoelämän ja yhdyskuntasuunnittelun pitkäjänteistä päätöksentekoa. Se loisi myös vakautta ja luottamusta maanrakennusalan investointeihin ja edistäisi kansallisten etujen ajamista EU:ssa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että liikennehankesuunnittelun ja rahoituksen aikajänne pitenee ja että päätöksenteon pohjaksi saadaan yli vaalikausien ulottuva, esim. 10—12 vuoden suunnitelma.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös liikennehankkeiden budjetointiin, joka ei tue riittävällä tavalla kannattavien hankkeiden toteutusta. Ongelmallisena on koettu mm. se, että liikenneinvestointeja käsitellään talousarviossa kulueränä siitä huolimatta, että investoinnit tuottavat yhteiskunnallista vaikuttavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin ja ovat talouskasvun ja viennin kannalta välttämättömiä. Käytännössä myöskään menokehyksen kasvattamiseen ei ole ollut mahdollisuutta, mistä johtuen kiireellisten hankkeiden käynnistämiseksi kehyksiä on jouduttu kiertämään mm. siten, että hankkeita on aloitettu varsin pienellä aloitusrahalla tai joku ulkopuolinen taho on maksanut rakentamisaikaiset kulut kokonaan. Näin suurin osa rahoituksesta on jäänyt seuraavalle vaalikaudelle, mikä on taas rajoittanut seuraavan hallituksen liikkumavaraa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä pohtii parhaillaan liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavia keinoja. Työryhmän määräaika on 28.2.2018, johon mennessä tavoitteena on luoda kustannustehokas, pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen suunnitelma väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle. Työryhmän tulee ottaa huomioon liikenteen korjausvelan vähentäminen, kehittämisinvestoinnit, digitalisaatiokehitys ja päästövähennystavoitteet.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että työryhmä löytää sellaisia uusia ratkaisuja, jotka edistävät liikennehankkeiden tarkoituksenmukaista, riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta ja kehittämistä. Niiden tulee tukea myös julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 334 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt 7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 139 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 14 000 000
   
Ratahankkeet  
Kehärata 517 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Rauman meriväylä 30 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 173 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 24 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Keski-Pasila, länsiraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 48 800 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Oulu—Kemi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 140 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä valtuuden tarkistuksesta johtuva lisämäärärahan tarve hankkeelle Keski-Pasila, länsiraide. Tarvittavasta 8 800 000 euron lisäyksestä osa katetaan momentille 12.31.10 tuloutettavalla Ratakorridori TEN-T -tukihankkeen välimaksatusta vastaavalla määrärahalla 4 242 000 euroa.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 500 000 euroa hankkeeseen E18 Haminan ohikulkutie. Hanke tarvitsee lisämäärärahan hankkeen valmistumisen jälkeen hankealueelle tulleen ennakoimattoman painuman korjaukseen.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon 15 000 000 euroa määrärahan uudelleenjaksotuksena hankkeessa Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe vuodelta 2019 vuodelle 2018.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Keski-Pasila, länsiraide

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 800 000 eurolla 40 000 000 eurosta 48 800 000 euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu suunnitelmien valmistumisen ja rakennustöiden alkamisen myötä hankkeen kokonaiskuvan tarkentumisesta ja välttämättömien töiden kustannuksien selviämisestä. Lisämäärärahatarpeesta katetaan 4 242 000 euroa Ratakorridori-hankkeen TEN-T-tukien tuloutuksia vastaavista määrärahoista.

Vt 4 Oulu—Kemi

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 000 000 eurolla 125 000 000 eurosta 140 000 000 euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu Oulujoen siltojen uusimisesta raskaan liikenteen enimmäismassojen kasvun johdosta. Määrärahatarve ajoittuu vuosille 2019—2020.


2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 24 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Keski-Pasila, länsiraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 48 800 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Oulu—Kemi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 140 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 4 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 10 100 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 139 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys

Lisämäärärahan tarve aiheutuu siitä, että Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys -hankkeen valtuutta tarkistetaan 4,4 milj. eurolla 5,7 milj. eurosta 10,1 milj. euroon. Sopimusvaltuuden tarkistus aiheutuu hankkeen laajentamisesta käsittämään myös Mäntyluoto—Tahkoluoto rataosan. Laajennus käsittää 10,5 km mittaisen osan valtion rataverkkoa.

Vt 4 Kirri—Tikkakoski

Hankkeen valtuus uusitaan. Vuoden 2018 talousarvion mukaan hankkeessa rakennetaan moottoritietä 14,7 km. Sopimusvaltuuden uusimisella mahdollistetaan moottoritien rakentaminen noin 16 km matkalta, Palokan ja Kirrin eritasoliittymien parantaminen moottoritiejakson eteläpuolella sekä turvallisuutta parantavien tiejärjestelyjen toteuttaminen moottoritiejakson pohjoispuolella. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.


2018 II lisätalousarvio 4 400 000
2018 I lisätalousarvio 24 500 000
2018 talousarvio 334 950 000
2017 tilinpäätös 308 100 000
2016 tilinpäätös 347 729 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 4 400 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 10 100 000 euroa

2) hankkeeseen vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 139 000 000 euroa.

(78.) Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 talousarvio 54 400 000
2016 tilinpäätös 58 000 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 123 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2018 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 369,3 42,0 288,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 204,8 50,0 395,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 29,0 31,0 540,0
Yhteensä     2 010,0 603,1 123,0 1 223,9

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 123 000 114 000 108 800 878 103 1 223 903

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 16 000
Yhteensä 16 000

2018 talousarvio 123 000 000
2017 talousarvio 107 000 000
2016 tilinpäätös 109 026 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 125 000 000 euroa.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisesta sopimuksen siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja enintään 116 900 000 euroa.

Lisäksi Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 123 000 000 euroon nähden aiheutuu Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisesta.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhentää matka-aikoja sekä parantaa elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä.

Hankkeessa korvataan nykyinen lauttaliikenteellä toimiva yhteys Hailuotoon rakentamalla kiinteä yhteys, joka sisältää pengertien ja kaksi siltaa. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen sekä sopimusaikaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 116,9 milj. euroa (MAKU 2010:130). Hankkeen hyötykustannussuhde on yleissuunnitelman mukaisesti n. 1,9. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu ml. rakentaminen ja ylläpito yhteensä 20 vuotta ja arvio hankkeen kustannuksista on 116,9 milj. euroa. Hankkeen investointikustannus on 76 milj. euroa (MAKU 2010:130). Hanke on toteutettavissa vuosina 2018—2020.

Edellä mainitun muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis lii-kenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2018
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 369,3 42,0 288,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 204,8 50,0 395,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 29,0 31,0 540,0
Keskeneräiset yhteensä     2 010,0 603,1 123,0 1 223,9
             
Uusi elinkaarihanke            
Hailuodon kiinteä yhteys TA 2018 2020 116,9 - 2,0 114,9
Uusi elinkaarihanke yhteensä     116,9 - 2,0 114,9
Keskeneräiset elinkaarihankkeet ja uusi elinkaarihanke yhteensä     2 126,9 603,1 125,0 1 338,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021— Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
           
Käynnissä olevat elinkaarihankkeet 123 000 114 000 108 800 1 001 100 1 346 900
Uusi elinkaarihanke 2 000 4 000 4 000 106 900 116 900
Menot yhteensä 125 000 118 000 112 800 1 108 000 1 463 800

2018 talousarvio 125 000 000
2017 talousarvio 107 000 000
2016 tilinpäätös 109 026 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 125 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisesta sopimuksen siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja enintään 116 900 000 euroa.

Lisäksi Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.