Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmistelu ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla ja vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toimeenpannaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvää tilaa tavoitellaan toteuttamalla vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa sekä Itämeren että sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta tarkoituksena vastata toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyjen kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Myös jätteitä koskevaa lainsäädäntöä sujuvoitetaan.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristöministeriö toteuttaa yhteiskuntasitoumusta omassa toiminnassaan ja kannustaa myös eri toimijoita sitoutumaan toimeenpanoon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) ja soidensuojelun toimenpiteillä.

Ympäristöministeriö rahoittaa Ravinteiden kierrätysohjelmaa (RAKI) sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteitä kiertotalouden kasvavien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja päästövähennystoimien kustannustehokkuutta lisätään panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti. Kiertotalouden toimenpideohjelma toteutetaan jatkamalla jätelainsäädännön sujuvoittamista ja ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelujen toteuttamista, edistämällä ravinteiden kierrätystä sekä vauhdittamalla pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankkeen avulla teknologiaosaamista ja -vientiä.

Lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parannetaan eri väestöryhmien asunto-oloja valtion asuntorahaston tukien avulla sekä edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelmalla. Käynnistetään kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma, jonka painopistealueita ovat vähähiilisyys, resurssitehokkuus, älypalvelut, eriarvoisuuden torjunta ja terveys. Nuorten Agenda 2030 -ryhmän työtä fasilitoidaan kutsumalla ryhmän jäseniä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksiin sekä muihin tilaisuuksiin. Kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteistyötä tiivistetään järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja yhteiskokouksia toimikunnan pääsihteerin johdolla.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät
  • — Rakentamisen, alueidenkäytön ja liikkumisen ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous
  • — Vihreä kasvu etenee
  • — Kierrätys lisääntyy
  • — Ravinteiden kierrätys tehostuu vähentäen ravinnepäästöjä vesiin ja synnyttäen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hyvä ympäristön tila
  • — Vesien ja Itämeren tila sekä ilman laatu paranee
  • — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Asuntorakentaminen lisääntyy alueilla, joilla asuntojen tarve on suuri ja joilla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat korkeita
  • — Asuinalueet mahdollistavat monipuolisen asukasrakenteen ja ehkäisevät segregaatiota
  • — Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuminen paranee
  • — Kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, joka tukee ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistaa seutujen elinvoimaa ja kilpailukykyä.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus - 1
35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 10 10

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 57 063 1 392 1 760 60 215
01. Ympäristöministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 456 78 500 27 034
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 337 714 1 260 24 311
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
6 435 6 435
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 835 600 2 435
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 102 505 404 6 510 109 419
20. Ympäristövahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
7 100 7 100
21. Eräät luonnonsuojelun menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 440 2 440
22. Eräät ympäristömenot
(siirtomääräraha 3 v)
16 025 500 16 525
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
31 806 504 2 450 34 760
60. Siirto öljysuojarahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
3 000 3 000
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 592 -100 560 9 052
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
(siirtomääräraha 3 v)
26 630 3 000 29 630
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 812 1 812
70. Alusinvestoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
4 100 4 100
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 24 736 40 -12 330 12 446
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 886 40 4 926
30. Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 0 1 500
55. Avustukset korjaustoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
16 500 -12 330 4 170
60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
(siirtomääräraha 3 v)
850 850
  Yhteensä 184 304 1 836 -4 060 182 080

  Henkilöstön kokonaismäärä 853 843 799    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 182,2 milj. euroa, joka on noin 4,6 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta on tarkoitus kohdistaa hallinnonalan toimintamenoihin 57 milj. euroa, ympäristön- ja luonnonsuojeluun 101,6 milj. euroa sekä yhdyskunnille, rakentamiseen ja asumiseen 23,6 milj. euroa. Lisäksi valtion asuntorahaston varoja esitetään käytettäväksi asuntotoimen avustuksiin, akordeihin ja kehittämiseen yhteensä 171,2 milj. euroa ja korkotukien maksuihin 7 milj. euroa. Rahastosta voidaan myös myöntää asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen lainavaltuuksia yhteensä noin 1,8 mrd. euroa.