Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja kansainvälisessä työnjaossa ja työn sisällöissä tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoiman puutetta ja työttömyyttä. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa.

Talouskasvun näkymät ovat Suomessa pitkästä aikaa varovaisen myönteiset. Talouden rakennemuutos, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää uusia toimia koulutuksessa, kulttuurissa sekä liikunta- ja nuorisotyössä.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Kasvualoina luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä, joten digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden alojen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan liikunnan, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Luovaa taloutta vahvistetaan. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa nykyisestä
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Suurempi osuus uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laskee
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä ja sujuvia siirtymiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
  • — Tieteen taso sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden aste nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 43,2 44,4 44,0 44,0 44,5 44,5
— perustutkintoon johtava koulutus1) 40,3 42,1 41,8 42,0 42,5 42,5
— valmentavat koulutukset2) 2,9 2,3 2,2 2,0 2,0 2,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) 50,8 51,6 52,5 53,0 53,0 53,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) 3,1 2,1 1,7 3,0 2,5 1,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,1 93,7 94,3 95,0 95,5 95,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä 6,0 4,4 3,9 5,0 4,5 3,5
Yhteensä 97,1 98,1 98,2 100,0 100,0 99,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2016 luku on toteutumatieto).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 
2013
2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Ammattikorkeakoulututkinto 26,0 26,1 25,9 25,9 25,8 25,8
Ylempi korkeakoulututkinto 27,8 28,0 28,1 28,1 28,0 27,9

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta amk-tutkinto (päivä- ja monimuotototeutus).

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Lukiokoulutus (3—3,5 vuotta) 79,6 80,6 80,5 84,0 84,0 84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 62,1 63,6 64,0 65,0 66,0 ..
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 55,1 52,8 55,0 57,0 60,0 60,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 48,2 48,5 50,0 51,0 52,0 52,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Vuoden 2015 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio ja vuodesta 2018 ei enää ole saatavilla tässä vertailukelpoista lukua. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

  2013 2014 2015 2016
arvio
2017
arvio
2018
arvio
             
Varhaiskasvatus            
— lapset 211 550 211 190 211 400 213 050 213 550 215 000
Esiopetus            
— oppilasmäärä 59 800 60 420 62 500 62 000 62 000 62 000
Perusopetus, oppivelvolliset            
— uudet oppilaat (1. luokka) 60 180 59 970 60 740 61 500 61 500 61 500
— päättötodistuksen saaneet 59 580 57 850 58 220 61 000 61 000 60 000
— oppilasmäärä 526 850 529 880 531 465 536 000 536 000 536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet            
— laskennallinen oppilasmäärä 1 858 1 827 1 977 2 863 3 040 3 990
Lukiokoulutus            
— uudet opiskelijat 35 820 34 740 35 260 38 000 35 000 35 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) 31 540 31 620 31 080 33 000 33 000 31 000
— opiskelijamäärä 3) 105 120 102 840 103 120 107 000 103 000 103 000
Ammatillinen peruskoulutus4)            
— uudet opiskelijat 69 390 69 350 71 620 71 700 70 000 70 500
— suoritetut tutkinnot 46 210 48 750 50 490 51 500 52 500 54 000
— opiskelijamäärä 182 410 183 060 183 170 183 000 183 000 183 500
Ammatillinen lisäkoulutus5)            
— uudet opiskelijat 26 740 30 930 31 520 31 000 31 000 31 000
— suoritetut tutkinnot 15 940 15 910 16 700 18 500 19 000 20 000
— opiskelijamäärä 63 290 64 890 67 510 68 000 68 000 68 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot            
— aloittaneet6) 29 917 30 315 30 300 30 000 30 000 30 000
— suoritetut tutkinnot 22 800 22 778 23 716 23 040 22 700 22 400
— opiskelijamäärä 129 636 128 751 128 545 128 884 129 300 129 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot            
— aloittaneet7) 3 285 3 453 3 600 4 274 4 300 4 300
— suoritetut tutkinnot 1 948 2 115 2 366 2 517 2 700 2 800
— opiskelijamäärä 8 566 9 218 10 133 10 997 11 000 11 000
Yliopiston perustutkinnot8)            
— uudet opiskelijat 20 233 20 880 20 600 20 960 21 000 21 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 13 017 13 499 15 039 14 288 14 400 14 500
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 14 444 14 855 15 316 15 321 15 300 15 300
— opiskelijamäärä 141 756 138 664 136 912 134 888 135 000 135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 724 1 865 1 881 1 887 1 800 1 750

1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Lähde: Opetushallituksen tiedonkeruu 20.9. opiskelijamäärä

4) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

5) Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja tehtävät liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä takaavat kulttuurin kehittymisen ja lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoin. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonalat ylittäviin politiikan teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitealueet sekä tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 ovat:

Luova työ ja tuotanto

  • — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

  • — Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus

  • — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
         
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden        
— laskennalliset henkilötyövuodet 2 474 2 469 2 469 2 469
— esitysten määrä 12 704 12 409 12 400 12 400
— kävijät, 1 000 henk. 2 223 2 113 2 120 2 120
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden        
— laskennalliset henkilötyövuodet 1 037 1 033 1 033 1 033
— konserttien määrä 2 480 2 579 2 580 2 580
— kuulijat, 1 000 henk. 899 906 910 910
Suomen kansallisoopperan ja -baletin        
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 543 538 556 552
— esitysten määrä 562 643 650 650
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 298 317 320 320
Suomen Kansallisteatterin        
— henkilöstön määrä 388 318 320 320
— esitysten määrä 760 709 700 700
— yleisökontaktit, 1 000 henk. 251 176 170 175
Kansallisgallerian        
— henkilöstön määrä (htv) 237 255 255 255
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 20 26 18 22
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. 533 773 650 650
Museoiden (valtionosuuden piirissä olevat) laskennalliset henkilötyövuodet 1 183 1 183 1 183 1 183
— museoiden kävijät (valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa), 1 000 henk. 5 605 6 655 6 700 6 700
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 37 34 30 30
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 594 2 475 2 200 2 200
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 738 719 717 717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 89 244 87 369 88 000 88 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 49 369 49 023 50 000 50 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 38 861 41 968 42 000 42 100
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. 863 952 960 965
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 299/2 414 305/2 560
(alustava)
302/2 530 300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen
— valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
52/57 52/57
(arvio)
52/57 52/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % 45/47 45/47
(arvio)
45/47 45/47
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 064 1 071 1 070 1 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,61 11,71 11,80 11,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 8 082 8 412 8 400 8 300
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) 131 600 126 300 126 000 126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 424   21 000 21 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 56 838   55 500 55 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 13 - 13,1 13,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 2,4 2,5 2,6 2,7
Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikunnalla ja huippu-urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Hallituksen kärkihankkeen ”Tunti lisää liikuntaa/Liikkuva koulu” avulla lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskouluikäisen päivään sekä käynnistetään kokeilutoiminta toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Huippu-urheilun tukemisen tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päätavoitteet ovat seuraavat:

  • — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
  • — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
  • — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
       
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1)      
8—9 -luokkalaiset      
— pojat 53 53 55
— tytöt 50 50 52
Lukion 1—2 -luokkalaiset      
— pojat 55 55 57
— tytöt 47 47 49
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset      
— pojat 40 40 42
— tytöt 33 33 35
       
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2)      
20—54 -vuotiaat 30,6 25,4 27,0
55—74 -vuotiaat 15,7 11,9 13,0
Miehet (20—74 -vuotiaat) 25,3 21,5 23,0
Naiset (20—74 -vuotiaat) 19,9 15,7 18,0
       
Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, % 3)      
Alle 9-vuotiaat      
— tytöt 66 67 69
— pojat 61 69 70
11-vuotiaat      
— tytöt 68 63 66
— pojat 67 68 69
13-vuotiaat      
— tytöt 53 62 63
— pojat 52 62 63
15-vuotiaat      
— tytöt 39 44 45
— pojat 47 47 47
15—19 -vuotiaat      
— tytöt 28 28 29
— pojat 26 26 27
20—24 -vuotiaat      
— naiset 26 26 27
— miehet 21 21 22
25—29 -vuotiaat      
— naiset 12 12 13
— miehet 25 25 26
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) osallistuvien osuus, %4)      
20—54 -vuotiaat 35,0 35,7 36,0
55—74 -vuotiaat 24,8 27,0 28,0
75+ -vuotiaat 14,9 17,6 18,0
Miehet (20—74 -vuotiaat) 26,9 31,5 33,0
Naiset (20—74 -vuotiaat) 30,9 30,1 32,0
       
Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %5)      
11-vuotiaat      
— tytöt 26 33 35
— pojat 36 46 48
13-vuotiaat      
— tytöt 15 21 23
— pojat 22 31 33
15-vuotiaat      
— tytöt 9 13 15
— pojat 11 21 24
20—54 -vuotiaat      
— miehet 15,4 18,0 20,0
— naiset 19,6 17,6 19,0
       
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (metriä)6) 2 423 2 407 2 400
       
Arvokisamitalit, lkm      
Olympiakisat - 1 5
Paralympiakisat   3  
MM-kisat      
— olympialajit 8 7 10
— ei-olympialajit 157 90 120
— paralympialajit 19 3 10
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) 143 130 130

1) Kouluterveyskysely, (THL). Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?" Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2016 luvut perustuvat vuoden 2015 tuloksiin.

2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa” -vastanneiden osuus.

3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.

4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, (THL). "Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?" Kysymyspatterissa esitettiin mm. "liikunta- tai urheiluseura". Tarkastelussa on kysymyspatterin kohtaan "liikunta- tai urheiluseura" arvolla 1 tai 2 vastanneiden osuus. Luku saattaa sisältää seuroissa tapahtuvan liikkumisen lisäksi myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

5) Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).

6) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista, sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi ja nuorten luottamus oman ikäluokkansa taloudellisen tilan parantamiseen on heikentynyt selvästi. Toisaalta suomalaisten nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vahvistunut.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

  • — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
  • — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
  • — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
  • — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2018
arvio
       
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat      
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % 57 57 57
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % 56 56 56
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat      
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % 90 90 90
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % 9 9 8
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa      
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % 35 35 30
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat      
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % 13 9 8
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % 79 83 85
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) 52 300 48 100 47 000
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2016
TP
2017
TA
2018
TAE
2017/2018
muutos
           
29.10.30 Yleissivistävä koulutus 707 830 711 542 703 168 -8 374
29.10.31 Vapaa sivistystyö 157 611 146 270 152 833 6 563
29.20.30 Ammatillinen koulutus1) 717 763 721 415 768 271 46 856
29.20.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 33 331 25 141 5 048 -20 093
29.80.30 Kirjastot 3 900 3 700 3 700 -
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 106 166 103 386 105 097 1 711
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 18 150 18 267 17 935 -332
29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 19 398 19 454 19 510 56
29.91.50 Kuntien nuorisotyö 8 047 8 030 8 020 -12
Yhteensä   1 772 196 1 757 205 1 783 580 26 375
           
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta      
Kunnat ja kuntayhtymät   897 121 926 814 940 725 13 911
— Kunnat   -211 755 -74 400 -75 516 -1 117
— Kuntayhtymät   1 108 875 1 001 214 1 016 242 15 028
Yksityiset   875 075 830 391 842 855 12 464

1) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asteittain vuodesta 2018 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2018.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n mukaisesti Veikkaus Oy:n tuotosta 53 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Lain 18 §:n mukaan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2018 on 537,200 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 27,3 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2018 yhteensä 564,500 milj. euroa eli noin 18,8 milj. euroa enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 106,5 milj. euroa, momenteilta 29.80.52 ja 29.80.96 taiteen tukemiseen 244,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 158,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 54,8 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 ehdotetaan 1 196,2 milj. euroa, josta 564,5 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
2016
TP
2017
TA
2018
TAE
                 
Tiede 388,3 409,9 398,8 308,6 258,3 424,9 450,7 497,3
— voittovarat 100,3 101,2 102,2 102,4 102,2 103,2 104,4 106,5
— budj.varat2) 288,0 308,7 296,6 205,4 156,1 321,7 346,3 390,8
                 
Taide 425,1 432,6 451,8 458,3 470,3 458,6 463,3 456,6
— voittovarat 220,3 222,4 224,6 237,0 236,9 233,3 233,6 244,3
— budj.varat 204,8 210,2 227,2 221,3 233,4 225,4 229,7 212,3
                 
Liikunta 142,5 153,6 151,7 187,4 188,5 154,9 162,9 166,5
— voittovarat 141,9 150,9 151,6 147,3 148,0 147,1 154,1 158,9
— budj.varat 0,6 2,7 0,1 40,1 40,5 7,8 8,8 7,5
                 
Nuoriso 65,2 71,8 73,9 74,3 74,4 73,1 77,8 75,8
— voittovarat 51,5 51,9 52,4 52,8 53,0 52,7 53,6 54,8
— budj.varat 13,7 19,9 21,5 21,5 21,4 20,4 24,2 21,0
Voittovarat yhteensä 514,0 526,4 530,8 539,5 540,1 536,3 545,7 564,5

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat rahapelitoiminnan voittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

  Rahapelitoiminnan
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
       
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot 3 627 000 1 113 000 4 740 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 70 673 000 276 665 000 347 338 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille 58 482 000 46 615 000 105 097 000
Liikunnan koulutuskeskukset (valtakunnalliset) 16 914 000 529 000 17 443 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 7 127 000 19 523 000 26 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta 200 000 700 000 900 000
Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on kasvanut. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Kestävä kehitys

Osana kestävän kehityksen globaalia toimintaohjelmaa yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen painopistealueella yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahoista vuonna 2018 kohdistetaan 30 milj. euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen. Valtionavustuksella pyritään vahvistamaan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteillä edistetään osaltaan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla mm. rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.

Osana yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan korkeakoulut edistävät perusrahoituksellaan kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan. Kestävä kehitys on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä vuosien 2017—2020 sopimustavoitteissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
29.10.01 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — vuokrasopimusvaltuus 1,1 2,7
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 348,3 343,3
29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)    
  — tutkimushankevaltuus - 33,0
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 2,3 1,3

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 244 408 10 444 2 463 257 315
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 672 142 -37 17 777
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 458 10 266 68 724
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 453 36 7 489
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 058 300 3 358
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
28 601 28 601
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 537 1 537
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 313 3 313
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
114 000 114 000
53. Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
8 090 -300 2 500 10 290
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 226 2 226
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 945 895 11 307 2 000 959 202
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
41 254 307 41 561
20. Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
39 557 2 000 41 557
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
704 808 704 808
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
152 433 9 000 2 000 163 433
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 843 7 843
20. Ammatillinen koulutus 813 786 16 042 10 000 839 828
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 930 42 7 972
21. Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
26 737 26 737
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
774 071 16 000 10 000 800 071
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(kiinteä määräraha)
5 048 5 048
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 303 782 450 25 500 3 329 732
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 605 84 11 689
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 031 792 0 17 823
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 113 5 1 118
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 648 8 1 656
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
142 821 -446 27 000 169 375
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 500 8 500
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 767 428 1 767 428
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
276 665 7 276 672
53. Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
106 497 106 497
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
54 379 54 379
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
826 250 826 250
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
19 845 -1 500 18 345
86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
(siirtomääräraha 2 v)
24 000 24 000
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
46 000 46 000
70. Opintotuki 588 895 306 0 589 201
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
613 6 619
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
54 200 54 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
449 326 300 449 626
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
31 456 31 456
59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
53 300 53 300
80. Taide ja kulttuuri 458 802 2 343 1 500 462 645
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 966 29 3 995
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 277 13 2 290
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 316 636 0 19 952
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 866 23 4 889
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 969 42 6 011
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 960 18 960
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
15 686 15 686
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 700 3 700
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
48 565 717 49 282
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 8 000
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 648 26 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
7 880 0 1 500 9 380
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 615 14 615
52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
238 294 600 0 238 894
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
27 381 -717 26 664
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 950 1 950
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739 739
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 688 3 688
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
50 50
96. Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan
(siirtomääräraha 2 v)
6 000 1 000 7 000
90. Liikuntatoimi 173 433 0 0 173 433
30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
(siirtomääräraha 3 v)
7 000 7 000
50. Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
164 939 0 164 939
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
1 494 1 494
91. Nuorisotyö 76 493 0 0 76 493
50. Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
54 770 54 770
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
19 923 19 923
52. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
1 800 1 800
  Yhteensä 6 605 494 40 892 41 463 6 687 849

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 606 2 465 2 431    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat ensi vuoden talousarviossa ovat 6,6 mrd. euroa. Tämä on jonkin verran (164 milj. euroa) vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa, mutta vähennykset aiheutuvat lähinnä korkeakoulujen kertaluonteisten pääomasijoitusten vähenemisestä sekä opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin.

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia ensi vuodelle, minkä lisäksi esitykseen sisältyy myös kilpailukykysopimuksesta sekä aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä aiheutuvia vähennyksiä. Toisaalta esitykseen sisältyy useita tärkeitä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla hallituksen toimeenpanemilla kärkihankkeilla pyritään kohdistamaan määrärahoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kulttuurin ja taiteen perusrahoitus säilyy pääosin ennallaan, mutta rahapelitoiminnan jakamattomien voittovarojen rahastosta irrotetuilla varoilla on tehty eräitä kertaluonteisia lisäpanostuksia, kuten Suomen ja Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi tehty lahjoitus Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle sekä Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen osoitettu rahoitus.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2018 vp (19.6.2018)

Hallitus ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 35 milj. euron lisäystä osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen. Keskeisiä määrärahalisäyksiä ovat mm. korkeakouluille muuntokoulutuksiin esitetty 10 milj. euron lisäys (29.40.20) sekä ammatilliseen koulutukseen (29.20.30) esitetty 16 milj. euron lisäys, joka käytetään alan vaihdon täsmäkoulutusta koskevan pilotin kehittämiseen. On myös tärkeää, että Uusi peruskoulu -ohjelman toteuttaminen jatkuu ja tasa-arvoisen peruskoulun tavoitteiden ja toimeenpanon tukeen kohdennetaan Opetushallitukselle määrärahasiirtona 10 milj. euroa (momentilta 29.40.20 momentille 29.01.02). Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat, jolloin oppimisen ja koulutuksellisen tasa-arvon vaatimukset korostavat myös Uusi peruskoulu -ohjelman merkitystä ja ajankohtaisuutta.

Valiokunta pitää osaavan työvoiman saatavuutta edistäviä toimia ajankohtaisina ja tärkeinä, sillä niillä puututaan nimenomaan akuuttiin osaajapulaan ja helpotetaan näin osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Saadun selvityksen mukaan eri puolilla maata on pulaa osaavasta työvoimasta kasvun kannalta keskeisillä aloilla, mikä hidastaa yritysten ja talouden kasvua. Osaajapulaa on mm. ICT-alalla, esim. koodaajista, minkä lisäksi on tarvetta kehittää alan vaihtoon liittyvää ammatillista koulutusta niin, että se vastaa nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin.

Valiokunta korostaa, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää näiden kertaluonteisten toimien rinnalle myös monitahoisia poikkihallinnollisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Onkin tärkeää, että kehysriihessä on jo tehty linjaukset jatkuvan oppimisen uudistuksen (Osaava Suomi -hankkeen) käynnistämisestä sekä oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Valiokunta nostaa erityisesti esille pelkän perusasteen varassa olevien koulutustarpeet, sillä toisen asteen tutkinto puuttuu noin 600 000 suomalaiselta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että opintotukioikeutta on laajennettu oppivelvollisuusiän ylittäneisiin muissa kuin kansanopistoissa opiskeleviin opiskelijoihin (29.70.55), mikä antaa mahdollisuuden nopeuttaa maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja työllistymistä. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille (29.10.31) esitetty 2 milj. euron lisärahoitus on tarpeellinen riittävän luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen koulutuksen lisäämiseksi, sillä kasvaneen maahanmuuton myötä luku- ja kirjoitustaidon opetusta tarvitsevien aikuisten määrä on lisääntynyt. Valiokunta painottaa muutoinkin toimia, joilla maahanmuuttajien osaamista parannetaan, sillä ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa ja etenkin maahanmuuttajanaisten työllistyminen on vaikeaa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että digitaitojen parantamiseksi käynnistetään Digiaikakauden taidot -ohjelma, johon osoitetaan 7 milj. euron lisäys (29.10.31); siitä 5 milj. euroa käytetään digitaitojen vahvistamiseen ja 2 milj. euroa heikkojen perustaitojen varassa olevien koulutukseen. Lisäpanostukset ovat perusteltuja, sillä peräti miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan vaikeuksia tietotekniikan taidoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan, sillä digitaalisilla taidoilla on yhä suurempi merkitys työllistymisessä ja työssä menestymisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitetaan myös monia muita pienehköjä, mutta tärkeitä lisäyksiä. Tällainen on mm. Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan esitetty 1 milj. euron lisäys, joka nostaa Suomen lahjoituksen kulttuurisäätiölle yhteensä 7 milj. euroon.