Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja kansainvälisessä työnjaossa ja työn sisällöissä tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Eurooppaan suuntautunut muuttoliike ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän. Epävarmuutta lisäävät meneillään olevat arvojen ja asenteiden muutokset. Yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys korostuu.

Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoiman puutetta ja työttömyyttä. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa.

Talouskasvun näkymät ovat Suomessa pitkästä aikaa varovaisen myönteiset. Talouden rakennemuutos, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää uusia toimia koulutuksessa, kulttuurissa sekä liikunta- ja nuorisotyössä.

Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.

Kasvualoina luovat alat ovat voimakkaasti digitaalisuutta hyödyntäviä, joten digitaalinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden alojen liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle.

Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan liikunnan, taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Tulevina vuosina panostetaan osaamiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Huippututkimuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden panostuksia lisätään. Luovaa taloutta vahvistetaan. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Peruskouluille suunnattu tasa-arvorahoitus kaksinkertaistetaan. Ammatillisen koulutuksen uudistusta tuetaan. Panostuksia tulee myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat

— Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa nykyisestä
— Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
— Suurempi osuus uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
— Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä laskee
— Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
— Koulutuksen läpäisyä ja sujuvia siirtymiä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
— Tieteen taso sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden aste nousee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

	2013	2014	2015	2016 arvio	2017 arvio	2018 arvio

Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet	43,2	44,4	44,0	44,0	44,5	44,5
— perustutkintoon johtava koulutus¹⁾	40,3	42,1	41,8	42,0	42,5	42,5
— valmentavat koulutukset²⁾	2,9	2,3	2,2	2,0	2,0	2,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet¹⁾	50,8	51,6	52,5	53,0	53,0	53,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet³⁾	3,1	2,1	1,7	3,0	2,5	1,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä	91,1	93,7	94,3	95,0	95,5	95,5
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä	6,0	4,4	3,9	5,0	4,5	3,5
Yhteensä	97,1	98,1	98,2	100,0	100,0	99,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus.

²⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2016 luku on toteutumatieto).

³⁾ Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)¹⁾

	2013	2014	2015	2016 arvio	2017 arvio	2018 arvio

Ammattikorkeakoulututkinto	26,0	26,1	25,9	25,9	25,8	25,8
Ylempi korkeakoulututkinto	27,8	28,0	28,1	28,1	28,0	27,9

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta amk-tutkinto (päivä- ja monimuotototeutus).

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista¹⁾

	2013	2014	2015	2016 arvio	2017 arvio	2018 arvio

Lukiokoulutus (3—3,5 vuotta)	79,6	80,6	80,5	84,0	84,0	84,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)	62,1	63,6	64,0	65,0	66,0	..
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)	55,1	52,8	55,0	57,0	60,0	60,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)	48,2	48,5	50,0	51,0	52,0	52,0

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Vuoden 2015 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio ja vuodesta 2018 ei enää ole saatavilla tässä vertailukelpoista lukua. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Opiskelijat ja tutkinnot¹⁾

	2013	2014	2015	2016 arvio	2017 arvio	2018 arvio

Varhaiskasvatus
— lapset	211 550	211 190	211 400	213 050	213 550	215 000
Esiopetus
— oppilasmäärä	59 800	60 420	62 500	62 000	62 000	62 000
Perusopetus, oppivelvolliset
— uudet oppilaat (1. luokka)	60 180	59 970	60 740	61 500	61 500	61 500
— päättötodistuksen saaneet	59 580	57 850	58 220	61 000	61 000	60 000
— oppilasmäärä	526 850	529 880	531 465	536 000	536 000	536 000
Perusopetus, oppivelvollisuusiän ylittäneet
— laskennallinen oppilasmäärä	1 858	1 827	1 977	2 863	3 040	3 990
Lukiokoulutus
— uudet opiskelijat	35 820	34 740	35 260	38 000	35 000	35 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot²⁾	31 540	31 620	31 080	33 000	33 000	31 000
— opiskelijamäärä ³⁾	105 120	102 840	103 120	107 000	103 000	103 000
Ammatillinen peruskoulutus⁴⁾
— uudet opiskelijat	69 390	69 350	71 620	71 700	70 000	70 500
— suoritetut tutkinnot	46 210	48 750	50 490	51 500	52 500	54 000
— opiskelijamäärä	182 410	183 060	183 170	183 000	183 000	183 500
Ammatillinen lisäkoulutus⁵⁾
— uudet opiskelijat	26 740	30 930	31 520	31 000	31 000	31 000
— suoritetut tutkinnot	15 940	15 910	16 700	18 500	19 000	20 000
— opiskelijamäärä	63 290	64 890	67 510	68 000	68 000	68 000
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot
— aloittaneet⁶⁾	29 917	30 315	30 300	30 000	30 000	30 000
— suoritetut tutkinnot	22 800	22 778	23 716	23 040	22 700	22 400
— opiskelijamäärä	129 636	128 751	128 545	128 884	129 300	129 600
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
— aloittaneet⁷⁾	3 285	3 453	3 600	4 274	4 300	4 300
— suoritetut tutkinnot	1 948	2 115	2 366	2 517	2 700	2 800
— opiskelijamäärä	8 566	9 218	10 133	10 997	11 000	11 000
Yliopiston perustutkinnot⁸⁾
— uudet opiskelijat	20 233	20 880	20 600	20 960	21 000	21 000
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot	13 017	13 499	15 039	14 288	14 400	14 500
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot	14 444	14 855	15 316	15 321	15 300	15 300
— opiskelijamäärä	141 756	138 664	136 912	134 888	135 000	135 000
Yliopiston tohtorintutkinnot	1 724	1 865	1 881	1 887	1 800	1 750

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.

²⁾ Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

³⁾ Lähde: Opetushallituksen tiedonkeruu 20.9. opiskelijamäärä

⁴⁾ Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

⁵⁾ Sisältää valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen kalenterivuoden aikana osallistuvien henkilöiden lukumääriä.

⁶⁾ AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

⁷⁾ Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.

⁸⁾ Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja tehtävät liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä takaavat kulttuurin kehittymisen ja lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikan tavoitteita toteutetaan erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoin. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonalat ylittäviin politiikan teemoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiset tavoitealueet sekä tavoitteet kulttuuripolitiikalle vuoteen 2025 ovat:

Luova työ ja tuotanto

— Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin

— Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus

— Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

	2015 toteutuma	2016 toteutuma	2017 arvio	2018 arvio

Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	2 474	2 469	2 469	2 469
— esitysten määrä	12 704	12 409	12 400	12 400
— kävijät, 1 000 henk.	2 223	2 113	2 120	2 120
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden
— laskennalliset henkilötyövuodet	1 037	1 033	1 033	1 033
— konserttien määrä	2 480	2 579	2 580	2 580
— kuulijat, 1 000 henk.	899	906	910	910
Suomen kansallisoopperan ja -baletin
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä	543	538	556	552
— esitysten määrä	562	643	650	650
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	298	317	320	320
Suomen Kansallisteatterin
— henkilöstön määrä	388	318	320	320
— esitysten määrä	760	709	700	700
— yleisökontaktit, 1 000 henk.	251	176	170	175
Kansallisgallerian
— henkilöstön määrä (htv)	237	255	255	255
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä	20	26	18	22
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk.	533	773	650	650
Museoiden (valtionosuuden piirissä olevat) laskennalliset henkilötyövuodet	1 183	1 183	1 183	1 183
— museoiden kävijät (valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa), 1 000 henk.	5 605	6 655	6 700	6 700
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat	37	34	30	30
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.	2 594	2 475	2 200	2 200
Yleiset kirjastot
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl	738	719	717	717
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl	89 244	87 369	88 000	88 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl	49 369	49 023	50 000	50 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl	38 861	41 968	42 000	42 100
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.	863	952	960	965
Taiteilijat
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä	299/2 414	305/2 560 (alustava)	302/2 530	300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen — valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %	52/57	52/57 (arvio)	52/57	52/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %	45/47	45/47 (arvio)	45/47	45/47
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)	1 064	1 071	1 070	1 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %	11,61	11,71	11,80	11,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat	8 082	8 412	8 400	8 300
Kulttuurin toimiala
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus)	131 600	126 300	126 000	126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat	21 424		21 000	21 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö	56 838		55 500	55 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	13	-	13,1	13,2
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa)	2,4	2,5	2,6	2,7

Liikuntapolitiikka

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikunnalla ja huippu-urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Hallituksen kärkihankkeen ”Tunti lisää liikuntaa/Liikkuva koulu” avulla lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskouluikäisen päivään sekä käynnistetään kokeilutoiminta toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurin liikunnallistamiseksi. Yhdistetään varhaisvuosien liikunnan edistäminen osaksi Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Huippu-urheilun tukemisen tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja urheilun eettisen perustan vahvistamista.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden päätavoitteet ovat seuraavat:

— Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
— Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
— Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

	2015 toteutuma	2016 toteutuma	2018 arvio

Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %¹⁾
8—9 -luokkalaiset
— pojat	53	53	55
— tytöt	50	50	52
Lukion 1—2 -luokkalaiset
— pojat	55	55	57
— tytöt	47	47	49
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset
— pojat	40	40	42
— tytöt	33	33	35

Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %²⁾
20—54 -vuotiaat	30,6	25,4	27,0
55—74 -vuotiaat	15,7	11,9	13,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)	25,3	21,5	23,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)	19,9	15,7	18,0

Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %³⁾
Alle 9-vuotiaat
— tytöt	66	67	69
— pojat	61	69	70
11-vuotiaat
— tytöt	68	63	66
— pojat	67	68	69
13-vuotiaat
— tytöt	53	62	63
— pojat	52	62	63
15-vuotiaat
— tytöt	39	44	45
— pojat	47	47	47
15—19 -vuotiaat
— tytöt	28	28	29
— pojat	26	26	27
20—24 -vuotiaat
— naiset	26	26	27
— miehet	21	21	22
25—29 -vuotiaat
— naiset	12	12	13
— miehet	25	25	26
Liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) osallistuvien osuus, %⁴⁾
20—54 -vuotiaat	35,0	35,7	36,0
55—74 -vuotiaat	24,8	27,0	28,0
75+ -vuotiaat	14,9	17,6	18,0
Miehet (20—74 -vuotiaat)	26,9	31,5	33,0
Naiset (20—74 -vuotiaat)	30,9	30,1	32,0

Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %⁵⁾
11-vuotiaat
— tytöt	26	33	35
— pojat	36	46	48
13-vuotiaat
— tytöt	15	21	23
— pojat	22	31	33
15-vuotiaat
— tytöt	9	13	15
— pojat	11	21	24
20—54 -vuotiaat
— miehet	15,4	18,0	20,0
— naiset	19,6	17,6	19,0

Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (metriä)⁶⁾	2 423	2 407	2 400

Arvokisamitalit, lkm
Olympiakisat	-	1	5
Paralympiakisat		3
MM-kisat
— olympialajit	8	7	10
— ei-olympialajit	157	90	120
— paralympialajit	19	3	10
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit)	143	130	130

¹⁾ Kouluterveyskysely, (THL). Perustuu kysymykseen: "Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaa vapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?" Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2016 luvut perustuvat vuoden 2015 tuloksiin.

²⁾ Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa” -vastanneiden osuus.

³⁾ Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015.

⁴⁾ Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, (THL). "Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?" Kysymyspatterissa esitettiin mm. "liikunta- tai urheiluseura". Tarkastelussa on kysymyspatterin kohtaan "liikunta- tai urheiluseura" arvolla 1 tai 2 vastanneiden osuus. Luku saattaa sisältää seuroissa tapahtuvan liikkumisen lisäksi myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.

⁵⁾ Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ATH, (THL).

⁶⁾ Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista, sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.

Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi ja nuorten luottamus oman ikäluokkansa taloudellisen tilan parantamiseen on heikentynyt selvästi. Toisaalta suomalaisten nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on vahvistunut.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

— Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
— Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
— Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
— Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

	2015 toteutuma	2016 toteutuma	2018 arvio

Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), %	57	57	57
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), %	56	56	56
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), %	90	90	90
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), %	9	9	8
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), %	35	35	30
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), %	13	9	8
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), %	79	83	85
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM)	52 300	48 100	47 000

Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.	Toimintamuoto	2016 TP	2017 TA	2018 TAE	2017/2018 muutos

29.10.30	Yleissivistävä koulutus	707 830	711 542	703 168	-8 374
29.10.31	Vapaa sivistystyö	157 611	146 270	152 833	6 563
29.20.30	Ammatillinen koulutus¹⁾	717 763	721 415	768 271	46 856
29.20.33	Nuorten aikuisten osaamisohjelma	33 331	25 141	5 048	-20 093
29.80.30	Kirjastot	3 900	3 700	3 700	-
29.80.31 ja 52	Teatterit, orkesterit ja museot	106 166	103 386	105 097	1 711
29.90.50 ja 52	Liikunnan koulutuskeskukset	18 150	18 267	17 935	-332
29.90.50	Kuntien liikuntatoimi	19 398	19 454	19 510	56
29.91.50	Kuntien nuorisotyö	8 047	8 030	8 020	-12
Yhteensä		1 772 196	1 757 205	1 783 580	26 375

Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta
Kunnat ja kuntayhtymät		897 121	926 814	940 725	13 911
— Kunnat		-211 755	-74 400	-75 516	-1 117
— Kuntayhtymät		1 108 875	1 001 214	1 016 242	15 028
Yksityiset		875 075	830 391	842 855	12 464

¹⁾ Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asteittain vuodesta 2018 lukien.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 14,69 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kustannustason arvioidusta muutoksesta aiheutuva tarkistus valtionosuuksiin jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2018.

Rahapelitoiminnan voittovarat

Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n mukaisesti Veikkaus Oy:n tuotosta 53 % käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Lain 18 §:n mukaan Veikkaus Oy:n asianomaisen tilikauden voittoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2018 on 537,200 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 27,3 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2018 yhteensä 564,500 milj. euroa eli noin 18,8 milj. euroa enemmän vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 106,5 milj. euroa, momenteilta 29.80.52 ja 29.80.96 taiteen tukemiseen 244,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 158,9 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 54,8 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 ehdotetaan 1 196,2 milj. euroa, josta 564,5 milj. euroa eli 47,2 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.

Rahapelitoiminnan voittovarat¹⁾ ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

	2011 TP	2012 TP	2013 TP	2014 TP	2015 TP	2016 TP	2017 TA	2018 TAE

Tiede	388,3	409,9	398,8	308,6	258,3	424,9	450,7	497,3
— voittovarat	100,3	101,2	102,2	102,4	102,2	103,2	104,4	106,5
— budj.varat²⁾	288,0	308,7	296,6	205,4	156,1	321,7	346,3	390,8

Taide	425,1	432,6	451,8	458,3	470,3	458,6	463,3	456,6
— voittovarat	220,3	222,4	224,6	237,0	236,9	233,3	233,6	244,3
— budj.varat	204,8	210,2	227,2	221,3	233,4	225,4	229,7	212,3

Liikunta	142,5	153,6	151,7	187,4	188,5	154,9	162,9	166,5
— voittovarat	141,9	150,9	151,6	147,3	148,0	147,1	154,1	158,9
— budj.varat	0,6	2,7	0,1	40,1	40,5	7,8	8,8	7,5

Nuoriso	65,2	71,8	73,9	74,3	74,4	73,1	77,8	75,8
— voittovarat	51,5	51,9	52,4	52,8	53,0	52,7	53,6	54,8
— budj.varat	13,7	19,9	21,5	21,5	21,4	20,4	24,2	21,0
Voittovarat yhteensä	514,0	526,4	530,8	539,5	540,1	536,3	545,7	564,5

¹⁾ Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

²⁾ Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat rahapelitoiminnan voittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

	Rahapelitoiminnan voittovarat	Yleiset budjettivarat	Yhteensä

Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot	3 627 000	1 113 000	4 740 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat	70 673 000	276 665 000	347 338 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille	58 482 000	46 615 000	105 097 000
Liikunnan koulutuskeskukset (valtakunnalliset)	16 914 000	529 000	17 443 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö	7 127 000	19 523 000	26 650 000
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta	200 000	700 000	900 000

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti tasa-arvoisesti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on kasvanut. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.

Kestävä kehitys

Osana kestävän kehityksen globaalia toimintaohjelmaa yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen painopistealueella yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahoista vuonna 2018 kohdistetaan 30 milj. euroa esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen. Valtionavustuksella pyritään vahvistamaan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteillä edistetään osaltaan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja osaavan Suomen kehittämisessä. Reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, jolla mm. rakennetaan koulutus- ja työelämäpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja aikuisille.

Osana yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan korkeakoulut edistävät perusrahoituksellaan kestävää kehitystä opetus- ja tutkimustoiminnassaan. Kestävä kehitys on huomioitu myös opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä vuosien 2017—2020 sopimustavoitteissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

		2017 varsinainen talousarvio	2018 esitys

29.10.01	Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
	— vuokrasopimusvaltuus	1,1	2,7
29.40	Korkeakouluopetus ja tutkimus
	— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus	348,3	343,3
29.40.20	Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
	— tutkimushankevaltuus	-	33,0
29.40.54	Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
	— tutkimushankevaltuus	55,6	55,6
29.80.75	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
	— perusparannus- ja pienhankevaltuus	2,3	1,3

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot	244 408	10 444	2 463	257 315
01.	Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	17 672	142	-37	17 777
02.	Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	58 458	10 266	—	68 724
03.	Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	7 453	36	—	7 489
21.	Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)	3 058	300	—	3 358
29.	Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	28 601	—	—	28 601
50.	Eräät avustukset (kiinteä määräraha)	1 537	—	—	1 537
51.	Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)	3 313	—	—	3 313
52.	Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha)	114 000	—	—	114 000
53.	Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v)	8 090	-300	2 500	10 290
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	2 226	—	—	2 226
10.	Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus	945 895	11 307	2 000	959 202
01.	Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	41 254	307	—	41 561
20.	Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)	39 557	2 000	—	41 557
30.	Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	704 808	—	—	704 808
31.	Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	152 433	9 000	2 000	163 433
51.	Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)	7 843	—	—	7 843
20.	Ammatillinen koulutus	813 786	16 042	10 000	839 828
01.	Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	7 930	42	—	7 972
21.	Ammatillisen koulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)	26 737	—	—	26 737
30.	Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)	774 071	16 000	10 000	800 071
33.	Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)	5 048	—	—	5 048
40.	Korkeakouluopetus ja tutkimus	3 303 782	450	25 500	3 329 732
01.	Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	11 605	84	—	11 689
02.	Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	17 031	792	0	17 823
03.	Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 113	5	—	1 118
04.	Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 648	8	—	1 656
20.	Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)	142 821	-446	27 000	169 375
22.	Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)	8 500	—	—	8 500
50.	Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	1 767 428	—	—	1 767 428
51.	Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)	276 665	7	—	276 672
53.	Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)	106 497	—	—	106 497
54.	Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)	54 379	—	—	54 379
55.	Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	826 250	—	—	826 250
66.	Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)	19 845	—	-1 500	18 345
86.	Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (siirtomääräraha 2 v)	24 000	—	—	24 000
89.	Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)	46 000	—	—	46 000
70.	Opintotuki	588 895	306	0	589 201
01.	Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	613	6	—	619
52.	Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha)	54 200	—	—	54 200
55.	Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)	449 326	300	—	449 626
57.	Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha)	31 456	—	—	31 456
59.	Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)	53 300	—	—	53 300
80.	Taide ja kulttuuri	458 802	2 343	1 500	462 645
01.	Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	3 966	29	—	3 995
03.	Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 277	13	—	2 290
04.	Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	19 316	636	0	19 952
05.	Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	4 866	23	—	4 889
06.	Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	5 969	42	—	6 011
16.	Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)	18 960	—	—	18 960
20.	Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)	15 686	—	—	15 686
30.	Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)	3 700	—	—	3 700
31.	Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)	48 565	717	—	49 282
35.	Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	8 000	—	—	8 000
40.	Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)	252	—	—	252
41.	Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)	26 648	—	—	26 648
50.	Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)	7 880	0	1 500	9 380
51.	Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)	14 615	—	—	14 615
52.	Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)	238 294	600	0	238 894
53.	Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)	27 381	-717	—	26 664
55.	Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)	1 950	—	—	1 950
72.	Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)	739	—	—	739
75.	Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)	3 688	—	—	3 688
95.	Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)	50	—	—	50
96.	Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)	6 000	1 000	—	7 000
90.	Liikuntatoimi	173 433	0	0	173 433
30.	Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)	7 000	—	—	7 000
50.	Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)	164 939	—	0	164 939
52.	Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)	1 494	—	—	1 494
91.	Nuorisotyö	76 493	0	0	76 493
50.	Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)	54 770	—	—	54 770
51.	Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)	19 923	—	—	19 923
52.	Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)	1 800	—	—	1 800
	Yhteensä	6 605 494	40 892	41 463	6 687 849

Henkilöstön kokonaismäärä

2 606

2 465

2 431

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat ensi vuoden talousarviossa ovat 6,6 mrd. euroa. Tämä on jonkin verran (164 milj. euroa) vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa, mutta vähennykset aiheutuvat lähinnä korkeakoulujen kertaluonteisten pääomasijoitusten vähenemisestä sekä opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin.

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia ensi vuodelle, minkä lisäksi esitykseen sisältyy myös kilpailukykysopimuksesta sekä aiemmin tehdyistä säästöpäätöksistä aiheutuvia vähennyksiä. Toisaalta esitykseen sisältyy useita tärkeitä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla hallituksen toimeenpanemilla kärkihankkeilla pyritään kohdistamaan määrärahoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät toimintatapojen uudistamista sekä koulutuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kulttuurin ja taiteen perusrahoitus säilyy pääosin ennallaan, mutta rahapelitoiminnan jakamattomien voittovarojen rahastosta irrotetuilla varoilla on tehty eräitä kertaluonteisia lisäpanostuksia, kuten Suomen ja Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi tehty lahjoitus Suomalais-virolaiselle kulttuurisäätiölle sekä Tampereen monitoimiareenan rakentamiseen osoitettu rahoitus.

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2018 vp (19.6.2018)

Hallitus ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 35 milj. euron lisäystä osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen. Keskeisiä määrärahalisäyksiä ovat mm. korkeakouluille muuntokoulutuksiin esitetty 10 milj. euron lisäys (29.40.20) sekä ammatilliseen koulutukseen (29.20.30) esitetty 16 milj. euron lisäys, joka käytetään alan vaihdon täsmäkoulutusta koskevan pilotin kehittämiseen. On myös tärkeää, että Uusi peruskoulu -ohjelman toteuttaminen jatkuu ja tasa-arvoisen peruskoulun tavoitteiden ja toimeenpanon tukeen kohdennetaan Opetushallitukselle määrärahasiirtona 10 milj. euroa (momentilta 29.40.20 momentille 29.01.02). Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat, jolloin oppimisen ja koulutuksellisen tasa-arvon vaatimukset korostavat myös Uusi peruskoulu -ohjelman merkitystä ja ajankohtaisuutta.

Valiokunta pitää osaavan työvoiman saatavuutta edistäviä toimia ajankohtaisina ja tärkeinä, sillä niillä puututaan nimenomaan akuuttiin osaajapulaan ja helpotetaan näin osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Saadun selvityksen mukaan eri puolilla maata on pulaa osaavasta työvoimasta kasvun kannalta keskeisillä aloilla, mikä hidastaa yritysten ja talouden kasvua. Osaajapulaa on mm. ICT-alalla, esim. koodaajista, minkä lisäksi on tarvetta kehittää alan vaihtoon liittyvää ammatillista koulutusta niin, että se vastaa nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin.

Valiokunta korostaa, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää näiden kertaluonteisten toimien rinnalle myös monitahoisia poikkihallinnollisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Onkin tärkeää, että kehysriihessä on jo tehty linjaukset jatkuvan oppimisen uudistuksen (Osaava Suomi -hankkeen) käynnistämisestä sekä oppimista tukevan digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämisestä. Valiokunta nostaa erityisesti esille pelkän perusasteen varassa olevien koulutustarpeet, sillä toisen asteen tutkinto puuttuu noin 600 000 suomalaiselta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että opintotukioikeutta on laajennettu oppivelvollisuusiän ylittäneisiin muissa kuin kansanopistoissa opiskeleviin opiskelijoihin (29.70.55), mikä antaa mahdollisuuden nopeuttaa maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja työllistymistä. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksille (29.10.31) esitetty 2 milj. euron lisärahoitus on tarpeellinen riittävän luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen koulutuksen lisäämiseksi, sillä kasvaneen maahanmuuton myötä luku- ja kirjoitustaidon opetusta tarvitsevien aikuisten määrä on lisääntynyt. Valiokunta painottaa muutoinkin toimia, joilla maahanmuuttajien osaamista parannetaan, sillä ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa ja etenkin maahanmuuttajanaisten työllistyminen on vaikeaa.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että digitaitojen parantamiseksi käynnistetään Digiaikakauden taidot -ohjelma, johon osoitetaan 7 milj. euron lisäys (29.10.31); siitä 5 milj. euroa käytetään digitaitojen vahvistamiseen ja 2 milj. euroa heikkojen perustaitojen varassa olevien koulutukseen. Lisäpanostukset ovat perusteltuja, sillä peräti miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan vaikeuksia tietotekniikan taidoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan, sillä digitaalisilla taidoilla on yhä suurempi merkitys työllistymisessä ja työssä menestymisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitetaan myös monia muita pienehköjä, mutta tärkeitä lisäyksiä. Tällainen on mm. Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan esitetty 1 milj. euron lisäys, joka nostaa Suomen lahjoituksen kulttuurisäätiölle yhteensä 7 milj. euroon.