Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä.

Toiminnassa on painopisteenä sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa, lainsäädäntötoimia toimivaltuuksien tarkistamiseksi ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia niin koko yhteiskunnan kuin hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Uudistuminen ja luovuus ovat tulevaisuuden keskeisimpiä muutostekijöitä. Työperusteinen maahanmuutto edistää Suomen työllisyyttä ja vahvistaa julkistaloutta sekä kohentaa huoltosuhdetta.

Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Täsmällisten ennusteiden laatiminen edes verraten lyhyellä aikavälillä ei ole mahdollista, mutta ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Poliittinen, taloudellinen, teknologinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen kehitys voi muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä. Teknisten järjestelmien systeemiset riskit ovat merkittävä uhka yhteiskunnalle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia.

Julkisen hallinnon rakenteilla ja palveluilla on uudistumispaine, jolla on turvallisuusheijastuksia. Maamme korkea koulutus-, turvallisuus- ja teknologinen taso on merkittävä kansainvälinen kilpailutekijä. Korkean teknologian turvallisuus on erityinen voimavara- ja osaamishaaste. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen, erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen, digitalisaatio sekä henkilöstön mittava eläköityminen asettavat kireän taloustilanteen ohella suuria haasteita toiminnalle. Käytettävissä olevan julkisen hallinnon työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista. Työelämän uudistaminen ja innovatiivisen julkisen hallinnon kehittäminen ovat keskeisiä muutostekijöitä myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Sisäministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita vuodelle 2018:

  • — Sisäisen turvallisuuden palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. Tunnistetaan ydintehtävät ja priorisoidaan tehtävät suhteessa annettuihin resursseihin
  • — Kansallinen turvallisuus varmistetaan. Tehostetaan ennakointia, tiedustelua ja tilannekuvaa. Valmistellaan turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämät toimivaltuusmuutokset. Parannetaan viranomaisten osaamista ja varautumista uusiin uhkiin
  • — Maahanmuutto on hallittua ja tukee samalla työllisyyttä ja talouskasvua. Vastaanottojärjestelmän kustannustehokkuus ja toiminnan laatu yhdenmukaistetaan ja varmistetaan. Viranomaisprosesseja ja ilman laillista oleskeluoikeutta olevien palauttamista tehostetaan
  • — Toimintatapoja kehitetään ja palvelutasoa ylläpidetään digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Kehittämistoimenpiteet tehdään asiakasnäkökulma, saavutettavuus, yhdenvertaisuus sekä turvallisuus huomioiden kustannustehokkaasti ja kansallisia ratkaisuja hyödyntäen.
Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita täydentävät toimialoittaiset tavoitteet
Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan poliisin toimintavalmiuteen, yhteiskuntarauhan säilyttämiseen sekä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotetaan myös rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä sekä palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Torjutaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Kehityskuvaaja

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 458 790 435 000 435 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 99,7 99,0 99,0
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) - 185,0 187,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) 3,5 - 3,5
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) 3,1 - 3,1
Terroritekojen määrä, kpl5) 0 0 0
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %5) 82 85 85
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %5) 68 75 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri.

5) Lähde: TNS Gallup

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tunnusluku/mittari 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 105 107 109
Vaikuttavuus (ind) 98 100 99
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) 4,1 4,2 4,2
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) 4,8 4,8 4,7
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) 4,0 4,3 4,3
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) 3,8 3,8 3,8
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) 3,4 3,3 3,2
Kustannusvaikuttavuus (ind) 112 114 118
Pelastustoimi

Pelastustoimen tehtävänä on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa vähentämällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia ja hyödyntämällä pelastustoimen jatkuvaa valmiutta laajemmin yhteiskunnassa sekä tuottamalla terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja.

Tunnusluku 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 10 055 9 500 9 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 520 5 500 5 200
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 76 75 75
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:21 9:20 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä2) - 98 -

1) Sisältää rakennuspalovaarat.

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi.

Hätäkeskustoiminta

Hätäkeskustoiminnan keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on edistää osaltaan väestön turvallisuutta. Järjestelmää kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2018 aikana.

Tunnusluku 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 91 88 80
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,48 - 4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100
Maahanmuutto

Maahanmuuttoviraston yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet toteuttavat hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisia linjauksia.

Maahanmuutto on hallittua. Hallitun maahanmuuton tilanteen ylläpito vaatii Suomelta erityisiä toimia tilanteessa, jossa Eurooppaan saapuu tämän vuosisadan mittakaavassa poikkeuksellisia määriä turvapaikkaa hakevia ja muita siirtolaisia. Tarvitaan sekä kansallisia toimenpiteitä että vahvaa vaikuttamista kansainvälisesti, EU:ssa sekä kahdenvälisesti lähtömaiden suuntaan. Maahanmuuton hallittavuus edellyttää tiiviin viranomaisyhteistyön lisäksi ennakoivaa ja tietopohjaista viranomaistiedotusta maahanmuuton mahdollisuuksista ja maahanmuuttohallinnon toiminnasta. Oikaisemalla virheellisiä ja perusteettomia käsityksiä pyritään hillitsemään ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Maahanmuuttopolitiikan valmistelussa pyritään aktiivisesti saavuttamaan maahanmuuton hyödyt kansainvälisen kilpailukyvyn ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, kaupankäynnin kasvun ja huoltosuhteen parantamisen kautta. Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla. Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset toimivat yhteistyössä ELY-keskusten ja kuntien kanssa oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kuntiin siirtymisen tehokkuuden varmistamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina on kuntaan sijoituksen keskimääräinen odotusaika vastaanottokeskuksissa luvan saamisesta.

Tunnusluku 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%)1) 97,65 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 102 60 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 115 100 100
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 87 90 90

1) Tavoitteena on, että päätöksiä kumotaan valitusasteissa enintään viidessä prosentissa tapauksista sillä perusteella, että viranomainen on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen.

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Sisäministeriö 188 190 190
Hallinnon tietotekniikkakeskus1) 149 - -
Poliisitoimi 9 811 9 692 9 710
Suojelupoliisi 288 320 340
Rajavartiolaitos 2 645 2 650 2 682
Pelastusopisto (ml. CMC) 123 126 126
Hätäkeskuslaitos 581 570 556
Maahanmuuttovirasto (ml. valtion vastaanottokeskukset) 904 832 700
Yhteensä 14 689 14 380 14 304

1) Virasto lakkasi 31.5.2016.

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sekä sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty vuosille 2017—2019 ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti ministeriön politiikka-alan keskeiset tasa-arvohaasteet selvitetään hallituskauden loppuun mennessä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa naiset työskentelevät pääosin toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä ja naisten osuus poliisimiehistä on verrattain pieni, joskin naisten määrä poliisiviroissa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Uusi poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017—2019 julkaistaan vuoden 2017 aikana. Suunnitelman tavoitteina ovat mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun vahvistaminen, edistäminen ja seuranta sekä monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen. Lisäksi poliisin työikäohjelmaa toteutettaessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Suojelupoliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuonna 2017 ja henkilöstölle suunnattu tasa-arvokysely on valmistelussa. Uuden henkilöstöstrategian yhtenä osa-alueena ovat tasa-arvoasiat.

Rajavartiolaitos viranomaisena ja työnantajana kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä 86 % työskentelee sotilasviroissa ja naisten osuus sotilasviroissa on 5 % (2017). Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty vuosiksi 2017—2018.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa. Tasa-arvosuunnitelmien päivitystarpeita tarkastellaan vuoden 2017 aikana. Työssä apuna käytetään henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattua tasa-arvon toteutumista käsittelevää kyselyä.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sisällytetään jatkossa viraston henkilöstösuunnitelmaan. Operatiivisessa koulutuksessa sekä rekrytoinnissa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely VMBaro, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan VMBaro työtyytyväisyyskyselyn ja palkkakartoituksen avulla sekä tarkastelemalla naisten ja miesten sijoittumista eri tehtäviin ja vaativuusluokkiin. Maahanmuuttoviraston työsuojelutoimikunta seuraa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten yhteinen suunnitelma valmistui kesäkuussa 2016. Painopisteinä suunnitelmassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ovat mm. palkkauksen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen, henkilöstön uralla etenemisen ja kouluttautumismahdollisuuksien tasapuolinen tukeminen sekä häirinnän nollatoleranssin korostaminen.

Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 62 % (kaikkiaan 5 957 hakijasta 3 698 oli miehiä). Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset huomioivat kuitenkin tasa-arvon toteutumisen myös vastaanottopalveluissa. Vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pohditaan myös asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi naiset ja lapset huomioidaan vastaanottopalveluita kohdennettaessa mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Kestävä kehitys

Sisäasiainhallinnossa toteutetaan vuonna 2018 toimenpiteitä kestävän kehityksen selonteon painopisteen Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi mukaisesti.

Turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa on pureuduttava ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi ja vuonna 2018 toimeenpantavan sisäisen turvallisuuden strategian useat toimenpiteet tähtäävät ilmiöiden ennakointiin sekä ennalta estävään toimintaan.

Strategian toimenpiteinä kehitetään yhteiskunnan ja yksilöiden kriisinkestokykyä verkostomaisella yhteistyöllä valtioneuvoston, järjestöjen, yhdistysten ja elinkeinoelämän kanssa.

Sisäministeriö ja Kriisinhallintakeskus ovat mukana Sitoumus 2050 -kampanjassa siviilikriisinhallinnan yhteiskuntasitoumuksella. Sitoumuksen myötä kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kansalliseen siviilikriisihallintakoulutukseen. Suomi on myös sitoutunut jatkamaan naisten osuuden kasvattamista lähetetyistä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 147 773 -3 504 15 000 159 269
01. Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 811 163 13 974
04. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 739 13 1 752
20. Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
8 017 8 017
24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
22 555 -3 680 18 875
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
100 409 15 000 115 409
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
225 225
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
1 017 1 017
10. Poliisitoimi 769 661 10 761 2 692 783 114
01. Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
726 152 9 225 2 692 738 069
02. Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
33 341 1 536 34 877
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
9 168 9 168
21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 0 0 1 000
20. Rajavartiolaitos 250 792 1 860 970 253 622
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
235 292 1 860 970 238 122
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
15 500 15 500
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 67 591 323 3 849 71 763
01. Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 997 -55 1 860 17 802
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 188 378 289 49 855
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
2 406 1 700 4 106
40. Maahanmuutto 240 373 355 -3 000 237 728
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 395 355 49 750
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(arviomääräraha)
137 594 0 6 000 143 594
22. Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
6 800 0 -3 000 3 800
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
46 584 -6 000 40 584
  Yhteensä 1 476 190 9 795 19 511 1 505 496

  Henkilöstön kokonaismäärä 14 689 14 380 14 304    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2018 talousarvioon määrärahoja yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Tämä on noin 45 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen muutos johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan määrärahan pienenemisestä. Poliisin osuus pääluokan määrärahoista on noin puolet.

Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäisen turvallisuuden resursseja on pystytty lisäämään, vaikka toisaalta hallitusohjelman mukaiset säästöt vähentävät lisäysten vaikutusta. Syytä on lisäksi muistaa, että hallinnonalan kehys on aleneva ja vuoden 2021 kehystaso on 1,3 mrd. euroa. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden on haastavassa toimintaympäristössä etsittävä uusia, tehokkaampia ja tuottavampia toimintamalleja. Toiminta on kuitenkin vahvasti henkilösidonnaista, joten toteutuessaan kehys ennakoi vaikeita päätöksiä.