Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen ja niiden merkitys lisääntyy digitalisaatiokehityksen myötä. Toimialan viranomaistoiminnot rahoitetaan pääosin toimialalta kerättävillä varoilla. Verkot ja palvelut tuotetaan pääosin markkinaehtoisesti kysyntään vastaten. Julkisia varoja käytetään varmistamaan peruspalveluiden saatavuus. Lisäksi mediatoimialan sopeutumista murrosvaiheessa edistetään viestintäpoliittisin toimin.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää perusteltuna, että yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen (mom. 31.40.45) ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa, mikä on jatkoa vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetylle 1 milj. euron tuelle. Määrärahan tarkoituksena on varmistaa uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa televisiossa. Tavoitteena on myös lisätä yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukykyä ja kattavuutta sekä kehittää sisällöntuotannon toimintamalleja.

Valiokunta on niin ikään tyytyväinen siihen, että Yleisradio Oy:n rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle (mom. 31.40.60).

Talousarvioesitykseen sisältyy 2 milj. euron lisäys tietoturvallisuuden toimintavarmuuteen ja yksityisyydensuojan varmentamiseen ja kehittämiseen. Määräraha on tärkeä lisä Viestintäviraston resursseihin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan se on vielä riittämätön käytännön tarpeisiin nähden. Valiokunta viittaa liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon (LiVL 20/2017 vp), jonka mukaan Viestintäviraston kyberturvallisuutta koskevat toiminnot ovat avainasemassa koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Rahoitustarvetta lisää olennaisesti mm. käynnissä oleva nopea liikenteen automatisaatiota, robotiikkaa ja esineiden internetiä koskeva kehitys. Nopea reagoiminen ja kaikkien yhteiskunnan sektoreiden, erityisesti elinkeinoelämän ja valtion johdon palveleminen edellyttävät olennaisesti nykyistä suurempia resursseja.

Valiokunta painottaa, että määrärahatasoa on arvioitava uudelleen laadittaessa seuraavaa julkisen talouden suunnitelmaa ja otettava huomioon kyberturvallisuusstrategiassa asetetut tavoitteet.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 156 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena

2) EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Viestintävirasto vastaa viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa

  • — valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa ja myöntää niihin liittyviä toimilupia
  • — edistää sähköisen viestinnän toimivuutta, häiriöttömyyttä ja turvallisuutta sekä markkinoiden toimivuutta
  • — edistää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä
  • — hoitaa radiotaajuuksia ja teletoimintaa sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen numerointia ja tunnuksia koskevaa hallintoa
  • — selvittää radioviestinnän häiriöitä sekä verkko- ja viestintäpalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia
  • — kerätä tietoa ja tiedottaa verkko- ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta, hinnoista ja toimivuudesta sekä tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista
  • — ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita, suosituksia ja määräyksiä sekä koordinoida telealan standardointia.

Viestintäviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden toteuttamisessa on edistää sähköisten palveluiden kehittymistä ja käyttöä sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin, varmistaa viestintäverkkojen toimintavarmuutta, peruspalvelujen saatavuutta ja toimivuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2018 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat      
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä.      
Suomalaisten laitevalmistajien ja palveluntarjoajien mahdollisuudet vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardointiin paranevat. Suomalaisia yrityksiä autetaan osallistumaan standardointityöhön viestinnän luottamuksellisuutta parantavien tietoturvallisten palveluiden ja laitteiden kaupallisen saatavuuden, käytön ja viennin edistämiseksi. Valmisteilla Kansallisen verkoston luominen Sertifiointi- ja standardointielimien merkitys ICT-alan laite- ja palveluntuottajille sekä niiden asiakkaille on selvitetty ja viestitty.
Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä.      
Viestintävirasto lisää käyttäjien tietoisuutta viestintäpalvelujen käytöstä ja kehityksestä.   Viestintävirasto tarjoaa ajantasaista tietoa ja ohjeistusta kuluttajille ja muille palvelun käyttäjille omilla sivuillaan ja MONITORi-palvelussa. Julkaistaan kuidun saatavuustietoja ja lisätään kuluttajien tietoisuutta seuraavasta television teknologiasiirtymästä (DVB-T2).
Elinvoimainen media-ala      
Monimuotoinen ja uudistuva media-ala      
Tuetaan median monimuotoisuutta.     Lisätään itsesääntelyä ja turvataan radioalan tulevaisuus (uudelleen järjestämällä ja myöntämällä uusia taajuuksia).
Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet      
Tieto on lisännyt uutta liiketoimintaa.      
Liikennekaaren sisältämien tietojen ja tietojärjestelmien yhdenmukaisuusvaatimukset on toimeenpantu.   Viestintävirasto vastaa projektin johdosta ja läpiviennistä. Tekniset määrittelyt sisältäen menettelytavat ja toimijoiden välisen yhteistyön määrittelyn puolesta-asioinnissa ovat valmistuneet 1.7.2018 mennessä.
Luottamus digitaalisiin palveluihin      
Luottamus internetiin kasvaa.      
Kansalaisten ja organisaatioiden on mahdollista toimia turvallisesti internetissä.   On tehty selvitys miten yleisimpien toisiinsa kytkeytyvien internetselainten, hakukoneiden ja viestintäsovellusten käyttöehdot vaikuttavat käyttäjän mahdollisuuksiin suojata tietojaan omassa liiketoiminnassaan tai muussa toiminnassaan. On tehty selvitys tiedonsuojausominaisuuksien sertifioinnin tarpeesta käyttäjien näkökulmasta sekä niiden vaikutuksesta digitaalisia hyödykkeitä kohtaan koettuun luottamukseen.
Liikenne- ja viestintäverkot      
Suomi on 5G teknologian kärkimaa.      
Tuetaan suomalaista 5G testiympäristöä.     Jaetaan käyttötarkoitukseen sopivia taajuuksia ja tuetaan hallinnonalan kokeilu- ja testihankkeita.
Edistetään yhteisrakentamista.      
Verkkotietopisteen kehittäminen     Lisätään verkkotietopisteen älykkyyttä ja automatiikkaa.
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 12,45 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 14,37 1 1
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 104 98 98
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 107 98 98

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1215/2016), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (660/2016) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 000 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 510 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 930 000 euroa sekä varmennemaksu 200 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Bruttomenot 31 616 31 247 34 505
Bruttotulot 28 444 20 198 21 349
Nettomenot 3 172 11 049 13 156
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 318    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 11 217 10 526 10 259
Verkkotunnusmaksut 4 232 3 700 4 100
Numerointimaksut 2 696 2 500 2 500
Muu maksullinen toiminta 3 355 3 432 4 460
Tuotot yhteensä 21 500 20 158 21 319
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 11 185 11 658 10 173
Verkkotunnusmaksut 3 689 3 829 3 556
Numerointimaksut 2 520 2 678 2 631
Muu maksullinen toiminta 3 319 3 419 4 420
Kustannukset yhteensä 20 713 21 584 20 780
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 32 -1 132 86
Verkkotunnusmaksut 543 -129 544
Numerointimaksut 176 -178 -131
Muu maksullinen toiminta 36 13 40
Kustannusvastaavuus yhteensä 787 -1 426 539
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 100 90 101
Verkkotunnusmaksut 115 97 115
Numerointimaksut 107 93 95
Muu maksullinen toiminta 101 100 101
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 104 93 103

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, Eräät viestinnän maksut, (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Tuotot 6 782 6 683 6 640
       
Kustannukset 6 368 7 024 6 727
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 414 -341 -87
       
Kustannusvastaavuus, % 107 95 99

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
PRS-viranomaisena toimiminen 150
Tietoturvallisuuden toimintavarmuuden ja yksityisyydensuojan varmentaminen ja kehittäminen 2 000
Yhteisrakentamisen tietopiste (siirto momentilta 31.10.01) 167
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -23
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -9
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -58
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Työajan pidentäminen (Kiky) -6
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -11
Vuokrien indeksikorotus 3
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -4
Yhteensä 2 107

2018 talousarvio 13 156 000
2017 talousarvio 11 049 000
2016 tilinpäätös 10 490 256

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 156 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena

2) EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 66 000
2018 talousarvio 13 156 000
2017 tilinpäätös 11 049 000
2016 tilinpäätös 10 490 256

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää annettavan yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen valtioneuvoston asetuksen mukaisten valtionavustusten maksamiseen uutis- ja ajankohtaistoimintaa tuottavien yleisen edun tv-kanavan ohjelmistoluvan omaaville toimijoille.

Selvitysosa:Määrärahalla varmistetaan uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa lineaarisessa televisiossa sekä lisätään yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukykyä ja kattavuutta sekä kehitetään sisällöntuotannon toimintamalleja.

Tukea voidaan myöntää uutis- ja ajankohtaistoiminnan ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuviin toimituskustannuksiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimituskulut valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tulee olla säännöllistä. Ylläpidon ja kehittämisen toimituskustannuksiin perustuva tukimalli edellyttää palveluvelvoitteen asettamista tuen saajalle.

Tukea voidaan myös myöntää projektitukena lineaarisen television uutistoimintaa, sisällöntuotantoa ja sen edellytyksiä parantaviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin. Tukikelpoisia kustannuksia ovat välittömät hankkeen toteutukseen liittyvät kustannukset valtioneuvoston asetuksessa esitetyin perustein. Tuen maksatukset ovat sidottuja hankkeen etenemiseen. Projektikohtainen tukimalli tulee notifioida ja sille tulee saada komission hyväksyntä ennen sen käynnistämistä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tuen myöntämisestä ja valvonnasta. Tuen tarkemmat kriteerit, ehdot ja myöntämisedellytykset ja määritykset tehtäisiin ministeriön valmistelemalla valtioneuvoston asetuksella.

Määräaikainen ohjelma toteutetaan ajalla 1.7.2017—30.6.2019.


2018 talousarvio 2 000 000
2017 I lisätalousarvio 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää annettavan yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen valtioneuvoston asetuksen mukaisten valtionavustusten maksamiseen uutis- ja ajankohtaistoimintaa tuottavien yleisen edun tv-kanavan ohjelmistoluvan omaaville toimijoille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys kohdennetaan kansalliseen uutistoimistotoimintaan STT:lle myönnettävään tilapäiseen taloudelliseen tukeen, jonka tarve johtuu mediakentän murroksesta sekä kaupallisen laadukkaan ja luotettavan uutistoiminnan kohtaamista haasteista nykyisessä toimintaympäristössä.

Kansallisen uutistoimiston tulee uudistua. Tuen ehtona on suunnitelma yhtiön talouden vakauttamisesta sekä esitys siitä, miten uutistoimistotoiminnalla voidaan hyödyttää laajasti suomalaista mediakenttää muun muassa robotiikka ja keinoälyä kehittämällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tuen myöntämisestä ja valvonnasta. Ministeriö määrittelee tuen tarkemmat kriteerit, ehdot ja myöntämisedellytykset.

Momentin nimike on muutettu.


2018 I lisätalousarvio 1 500 000
2018 talousarvio 2 000 000
2017 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Vuosina 2016 ja 2017 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista, mutta kuitenkin 12.11.2012 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 90 %. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Viestintävirastossa on vireillä merkittävä määrä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 7,2 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna. Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 18,7 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
       
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 6 027 5 469 11 496
Vuoden 2018 sitoumukset 3 600 3 600 7 200
Menot yhteensä 9 627 9 069 18 696

2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio 7 643 000
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös 14 296 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Vuosina 2016 ja 2017 budjetoituja määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään 13 142 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu laajakaistahankkeiden arvioitua hitaammasta toteuttamisesta ja määrärahan käytön painottumisesta alkuperäisistä arvioista poiketen hankkeen loppuvuosille.


2018 I lisätalousarvio 13 142 000
2018 talousarvio
2017 tilinpäätös 7 643 000
2016 tilinpäätös 14 296 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään 13 142 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2018 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 507 948 000
2017 talousarvio 507 948 000
2016 tilinpäätös 507 948 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.