Talousarvioesitys 2015
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.
Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6-vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.
Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.
Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.
Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.
Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.
Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.
Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.
Tavoitteena on, että
- — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
- — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
- — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
- — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
- — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
- — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.
Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.
Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)
2011 |
2012 | 2013 arvio |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 44,3 | 44,6 | 44,7 | 45,5 | 45,5 |
— perustutkintoon johtava koulutus1) | 41,2 | 41,5 | 41,8 | 42,5 | 42,5 |
— valmistavat koulutukset2) | 3,1 | 3,1 | 2,9 | 3,0 | 3,0 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) | 49,6 | 50,0 | 52,0 | 52,0 | 52,0 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) | 2,5 | 2,4 | 2,5 | 2,5 | 2,5 |
— peruskouluissa | 2,0 | 1,9 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
— kansanopistoissa | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 90,8 | 91,5 | 93,8 | 94,5 | 94,5 |
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä | 5,6 | 5,5 | 5,4 | 5,5 | 5,5 |
Yhteensä | 96,4 | 97,0 | 99,2 | 100,0 | 100,0 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus.
2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2013 luku on toteutumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).
3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)
2010 | 2011 | 2012 |
2013 arvio |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,2 | 25,2 | 25,2 | 25,2 | 24,9 | 24,9 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,9 | 27,6 | 27,7 | 27,6 | 27,4 | 27,4 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)
2009 | 2010 | 2011 |
2012 | 2013 arvio |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Lukiokoulutus (3 vuotta) | 79,4 | 79,2 | 80,3 | 81,0 | 82,0 | 83,0 | 84,0 |
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) | 59,7 | 60,6 | 61,0 | 62,0 | 63,0 | 64,0 | 65,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) | 64,0 | 60,5 | 61,0 | 63,0 | 63,0 | 63,0 | |
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) | 49,4 | 46,9 | 48,4 | 49,0 | 52,0 | 52,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.
Opiskelijat ja tutkinnot1)
2010 | 2011 | 2012 | 2013 arvio |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Päivähoito | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
— lapset | 204 750 | 206 350 | 208 300 | 209 700 | 211 000 | 214 400 |
Esiopetus | ||||||
— oppilasmäärä | 58 770 | 58 910 | 59 700 | 60 000 | 61 000 | 62 500 |
Perusopetus | ||||||
— uudet oppilaat | 57 880 | 59 100 | 59 200 | 60 500 | 60 500 | 60 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 64 960 | 63 440 | 61 200 | 61 000 | 60 000 | 61 000 |
— oppilasmäärä | 530 680 | 526 930 | 522 000 | 522 000 | 519 000 | 531 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 37 870 | 36 790 | 38 000 | 38 000 | 38 000 | 38 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) | 32 700 | 32 810 | 33 000 | 33 000 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 107 400 | 106 320 | 110 000 | 110 000 | 110 000 | 108 000 |
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen) | ||||||
— uudet opiskelijat | 60 000 | 61 000 | 61 430 | 63 000 | 63 500 | 62 000 |
— suoritetut tutkinnot | 36 750 | 40 160 | 41 810 | 42 900 | 44 100 | 45 000 |
— opiskelijamäärä3) | 149 200 | 150 560 | 150 300 | 150 470 | 150 700 | 149 200 |
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 6 835 | 8 438 | 7 651 | 8 500 | 8 900 | 8 900 |
— suoritetut tutkinnot | 5 922 | 5 985 | 4 084 | 6 200 | 6 400 | 6 400 |
— opiskelijamäärä3) | 23 099 | 23 378 | 19 776 | 21 000 | 24 000 | 24 000 |
Ammatillinen lisäkoulutus5) | ||||||
— uudet opiskelijat | 32 634 | 31 801 | 31 141 | 26 000 | 27 000 | 27 000 |
— suoritetut tutkinnot | 16 006 | 16 153 | 17 468 | 15 400 | 15 600 | 15 600 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa | 33 586 | 35 190 | 35 402 | 37 000 | 38 500 | 39 500 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 36 470 | 33 356 | 35 670 | 27 000 | 28 500 | 28 500 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot | ||||||
— aloittaneet6) | 31 492 | 31 038 | 31 004 | 29 900 | 30 600 | 30 600 |
— suoritetut tutkinnot | 20 581 | 21 312 | 22 121 | 22 800 | 22 800 | 22 800 |
— opiskelijamäärä | 131 595 | 131 838 | 131 369 | 129 634 | 128 600 | 128 600 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | ||||||
— aloittaneet | 2 722 | 2 739 | 2 826 | 2 900 | 2 900 | 2 900 |
— suoritetut tutkinnot | 1 253 | 1 521 | 1 708 | 1 948 | 2 000 | 2 018 |
— opiskelijamäärä | 6 580 | 7 321 | 7 834 | 8 566 | 8 600 | 8 600 |
Yliopiston perustutkinnot7) | ||||||
— uudet opiskelijat | 19 988 | 20 119 | 19 853 | 20 233 | 20 900 | 20 900 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 12 300 | 13 275 | 13 014 | 13 017 | 14 200 | 14 200 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 384 | 12 515 | 13 829 | 14 444 | 15 023 | 15 023 |
— opiskelijamäärä | 144 321 | 144 441 | 143 505 | 141 756 | 142 400 | 143 100 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 518 | 1 653 | 1 649 | 1 724 | 1 635 | 1 635 |
1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2013 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.
2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.
7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.
Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.
Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.
Taide- ja kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuurin toimialan osuus työllisistä (n. 4 %) on suurempi kuin BKT-osuus (n. 3 %). Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin.
Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.
Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.
Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena
Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.
2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan
Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.
3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin
Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).
4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat
Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja koskevia kärkihankkeita.
Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja
2012 toteutuma |
2013 toteutuma |
2015 arvio |
|
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen | |||
---|---|---|---|
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
— esitysten määrä | 13 467 | 13 047 | 13 000 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 1 033 | 1 033 | 1 037 |
— konserttien määrä | 1 907 | 2 138 | 2 100 |
Suomen Kansallisoopperan | |||
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä | 532 | 526 | 523 |
— esitysten määrä | 429 | 444 | 327 |
Suomen Kansallisteatterin | |||
— henkilöstön määrä | 326 | 326 | 325 |
— esitysten määrä | 698 | 641 | 700 |
Kansallisgallerian | |||
— henkilöstön määrä | 228 | 230 | 230 |
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 19 | 18 | 18 |
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet | 1 183 | 1 183 | 1 183 |
2. Luovan työn tekijät | |||
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä | 303/2 131 | 288/2 298 | 300/2 100 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % | 57 | 53 | 50 |
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 044 | 1 056 | 1 054 |
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 11,96 | 12,32 | 12,32 |
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) | 81 725 | 83 463 | 85 000 |
3. Kulttuuri ja kansalaiset | |||
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 393 | 2 227 | 2 300 |
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 185 | 176 | 175 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. | 777 | 772 | 775 |
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. | 278 | 267 | 290 |
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. | 607 | 472 | 450 |
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 5 254 | 5 482 | 5 300 |
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 32 | 35 | 28 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 2 362 | 1 835 | 1 900 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 787 | 778 | 778 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 94 908 | 92 779 | 93 000 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 52 838 | 51 293 | 52 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 58 161 | 53 130 | 54 000 |
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 650 | 756 | 760 |
4. Kulttuuri ja talous | |||
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa) | 27 | - | 38 |
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) | 837 | - | 862 |
Kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 577 | .. | 22 000 |
Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on liikunnan edistäminen. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa alan järjestöt ja liikunta- ja urheiluseurat. Kunnat tarjoavat liikuntapaikkoja sekä liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kansalaisille. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.
Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.
2. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta
Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi liikunnan ja huippu-urheilun eettisten periaatteiden toteutus järjestöjen toiminnassa on entistä tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria ja sen arvo elämysten tuottajana ja myönteisten esikuvien tarjoajana kasvaa. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan vahvistamista.
3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös muut riittämättömästi liikkuvat ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.
4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa
Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
2012 toteutuma |
2013 toteutuma |
2015 arvio |
|
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat1) | |||
8—9-luokkalaiset yhteensä | 59 | 61 | 63 |
— Pojat | 61 | 63 | 65 |
— Tytöt | 58 | 60 | 62 |
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä | 56 | 59 | 62 |
— Pojat | 58 | 60 | 62 |
— Tytöt | 54 | 57 | 60 |
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä | 42 | 44 | 46 |
— Pojat | 44 | 45 | 46 |
— Tytöt | 41 | 43 | 45 |
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %2) | |||
— miehet | 30 | 33 | 34 |
— naiset | 33 | 34 | 35 |
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3) | 2 447 | 2 440 | 2 395 |
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa4) | |||
7—14-vuotiaat | 55 | 63 | 63 |
15—18-vuotiaat | 35 | 37 | 37 |
19— | 15 | 12 | 12 |
Arvokisamitalit olympialajeissa | |||
---|---|---|---|
— Olympiakisat, lkm | 3 | - | - |
— MM-kisat, lkm | 4 | 7 | 15 |
— EM-kisat, lkm | 3 | 1 | 6 |
1) Kouluterveyskysely. Tutkimusta ei tehty vuonna 2012. Luku perustuu vuosien 2010 ja 2011 yhdistelmäaineistoihin.
2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK
3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot
4) Perustuu julkaisun Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja (Lehtonen & Hakonen) 2013 -raportin keskiarvoihin. Vuoden 2013 luvut perustuvat Nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2013 (Myllyniemi & Berg) ja Eurobarometriin 2013.
Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.
Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.
Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa
Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.
2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy
Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.
3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat
Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja
2012 toteutuma |
2013 toteutuma |
2015 arvio |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
---|---|---|---|
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista | 44 % | 37 % | 65 % |
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista | 70 % | 73 % | 75 % |
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |||
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista | 77 % | 69 1)% | 83 % |
— Työpajojen kattavuus kunnista | 82 % | 86 % | 86 % |
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa | 14 400 | 14 288 | 14 200 |
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus) | 32 836 | 44 229 | 45 000 |
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat | 20 408/14 614 | 27 117/16 627 | 30 000/17 000 |
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista | 87 % | 93 % | 100 % |
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen | |||
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista | 81 % | 93 % | 100 % |
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL) | 9 % | 8 % | 7 % |
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL) | 84 % | 84 % | 85 % |
1) kuntaliitosten vaikutus
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.
Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2013 | 2014 | 2015 | 2014/2015 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus1) | 851 818 | 844 023 | 741 056 | -102 967 |
29.10.34 | Koulurakentaminen2) | 58 000 | 46 400 | 0 | -46 400 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus1) | 723 774 | 722 067 | 492 096 | -229 971 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 164 818 | 164 818 | 156 345 | -8 473 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus | 142 175 | 138 075 | 133 006 | -5 069 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus1) | 116 494 | 124 843 | 110 042 | -14 801 |
29.30.33 | Nuorten aikuisten osaamisohjelma | 27 000 | 52 000 | 57 440 | 5 440 |
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 19 279 | 15 879 | 16 055 | 176 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 513 | 4 713 | 4 750 | 37 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 81 163 | 80 851 | 81 271 | 420 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 36 811 | 36 811 | 36 811 | 0 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 106 | 106 | 0 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 5 000 | 4 500 | 4 500 | 0 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 18 673 | 18 673 | 19 165 | 492 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 19 147 | 19 200 | 19 200 | 0 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 8 099 | 8 099 | 8 086 | -13 |
Yhteensä | 2 276 870 | 2 281 058 | 1 879 929 | -401 129 | |
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 917 579 | 736 782 | 607 217 | -129 565 | |
— Kunnat | -384 465 | -449 437 | -370 402 | 79 034 | |
— Kuntayhtymät | 1 302 044 | 1 186 219 | 977 619 | -208 599 | |
Yksityiset | 1 359 291 | 1 544 276 | 1 272 712 | -271 564 |
1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 vuoden 2015 mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.
2) Avustukset oppilaitosten perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 vuodesta 2015 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2015 on 515,6 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 25,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2015 yhteensä 541,119 milj. euroa eli noin 0,3 milj. euroa enemmän vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 7,0 milj. euroa edunsaajille työllisyyden lisäämiseksi, kulttuuripalvelujen saatavuuden turvaamiseksi, kansanterveyden parantamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 102,6 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,0 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 148,2 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,4 milj. euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2015 ehdotetaan 1 030,1 milj. euroa, josta 541,119 milj. euroa eli 52,5 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2007 TP |
2008 TP |
2009 TP |
2010 TP |
2011 TP |
2012 TP |
2013 TP |
2014 TA |
2015 TAE |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 110,6 | 115,2 | 119,5 | - | - | - | - | ||
— veikk.varat | 36,5 | 24,7 | 13,1 | - | - | - | - | ||
— budj.varat | 74,1 | 90,5 | 106,4 | 1) | - | - | - | ||
Tiede | 270,6 | 283,7 | 332,1 | 355,1 | 388,3 | 409,9 | 398,8 | 308,6 | 314,7 |
— veikk.varat | 76,6 | 77,1 | 86,9 | 95,8 | 100,3 | 101,2 | 102,2 | 103,2 | 102,6 |
— budj.varat2) | 194,0 | 206,6 | 245,2 | 259,3 | 288,0 | 308,7 | 296,6 | 205,4 | 212,1 |
Taide | 281,6 | 311,2 | 363,9 | 400,6 | 425,1 | 432,6 | 451,8 | 455,2 | 452,0 |
— veikk.varat | 152,3 | 164,5 | 191,3 | 209,3 | 220,3 | 222,4 | 224,6 | 237,1 | 237,0 |
— budj.varat | 129,3 | 146,7 | 172,6 | 191,3 | 204,8 | 210,2 | 227,2 | 218,1 | 215,0 |
Liikunta | 101,4 | 106,7 | 127,6 | 137,6 | 142,5 | 153,6 | 151,7 | 147,6 | 188,8 |
— veikk.varat | 100,1 | 104,0 | 124,3 | 135,8 | 141,9 | 150,9 | 151,6 | 147,4 | 148,2 |
— budj.varat | 1,3 | 2,7 | 3,3 | 1,8 | 0,6 | 2,7 | 0,1 | 0,1 | 40,6 |
Nuoriso | 42,7 | 47,0 | 55,6 | 69,3 | 65,2 | 71,8 | 73,9 | 74,7 | 74,8 |
— veikk.varat | 36,0 | 37,4 | 44,7 | 51,3 | 51,5 | 51,9 | 52,4 | 53,1 | 53,4 |
— budj.varat | 6,7 | 9,6 | 10,9 | 18,0 | 13,7 | 19,9 | 21,5 | 21,6 | 21,4 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 365,0 | 383,0 | 447,2 | 492,2 | 514,0 | 526,4 | 530,8 | 540,8 | 541,1 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 401,5 | 407,7 | 460,3 | 492,2 | 514,0 | 526,4 | 530,8 | 540,8 | 541,1 |
---|
1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)
Veikkaus- voittovarat |
Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot | 3 547 000 | 1 479 000 | 5 026 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 74 673 000 | 135 096 000 | 209 769 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 42 920 000 | 38 351 000 | 81 271 000 |
Valtionosuudet museoille | 20 400 000 | 16 411 000 | 36 811 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 18 608 000 | 557 000 | 19 165 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö | 6 000 000 | 21 000 000 | 27 000 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2014 varsinainen talousarvio |
2015 esitys |
||
29.10.34 | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus | 15,0 | - | |
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 280,0 | 318,8 | |
29.40.02 | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | ||
— vuokrasopimusvaltuus | 0,25 | - | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | - | 55,6 | |
29.80.34 | Valtionosuus ja avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 4,50 | 4,50 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,30 | 1,30 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
LTA IV 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 116 894 | 980 | 0 | 0 | 207 | 118 081 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
20 645 | — | — | — | 207 | 20 852 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
22 235 | 880 | — | — | — | 23 115 |
03. | Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
8 422 | — | — | — | — | 8 422 |
04. | Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 891 | — | — | — | — | 3 891 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) |
3 526 | — | — | — | — | 3 526 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
22 488 | — | — | — | — | 22 488 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
29 198 | — | — | — | — | 29 198 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) |
998 | — | — | — | — | 998 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 293 | 100 | — | — | — | 3 393 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
2 198 | — | — | — | — | 2 198 |
10. | Yleissivistävä koulutus | 792 236 | 6 050 | 0 | 0 | -90 | 798 196 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
46 754 | 0 | — | — | — | 46 754 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 270 | — | — | — | — | 2 270 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
10 697 | — | — | — | -90 | 10 607 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
731 212 | 6 050 | — | — | — | 737 262 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) |
1 303 | — | — | — | — | 1 303 |
20. | Ammatillinen koulutus | 504 675 | 0 | 0 | 5 000 | 0 | 509 675 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
6 314 | 0 | — | — | 0 | 6 314 |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
6 265 | — | — | 5 000 | — | 11 265 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
492 096 | — | — | — | — | 492 096 |
30. | Aikuiskoulutus | 506 491 | 0 | 0 | 2 350 | 0 | 508 841 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) |
19 147 | — | — | — | — | 19 147 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
6 890 | — | — | 1 350 | — | 8 240 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
156 545 | — | — | — | — | 156 545 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) |
133 006 | — | — | 1 000 | — | 134 006 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) |
110 042 | -1 500 | — | — | — | 108 542 |
33. | Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (arviomääräraha) |
57 440 | 1 500 | — | — | — | 58 940 |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
16 055 | — | — | — | — | 16 055 |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) |
7 366 | — | — | — | — | 7 366 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 209 077 | -11 180 | 0 | 0 | 28 457 | 3 226 354 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 423 | — | — | — | — | 10 423 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
18 688 | 820 | — | — | — | 19 508 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 464 | — | — | — | — | 1 464 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 863 | — | — | — | — | 1 863 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
48 040 | — | — | — | — | 48 040 |
22. | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) |
8 500 | — | — | — | — | 8 500 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
1 904 269 | — | — | — | 941 | 1 905 210 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) |
139 097 | -12 000 | — | — | -10 000 | 117 097 |
52. | Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) |
30 299 | — | — | — | — | 30 299 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) |
102 601 | — | — | — | — | 102 601 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) |
14 631 | — | — | — | -4 000 | 10 631 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
861 787 | — | — | — | 39 469 | 901 256 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
17 415 | — | — | — | 2 047 | 19 462 |
86. | Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha) |
50 000 | — | — | — | — | 50 000 |
70. | Opintotuki | 916 437 | 0 | 0 | 0 | 0 | 916 437 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
700 | — | — | — | — | 700 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) |
30 200 | — | — | — | — | 30 200 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) |
800 076 | — | — | — | — | 800 076 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) |
31 361 | — | — | — | — | 31 361 |
58. | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) |
2 100 | — | — | — | — | 2 100 |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) |
52 000 | — | — | — | — | 52 000 |
80. | Taide ja kulttuuri | 463 226 | 170 | 0 | 0 | 1 040 | 464 436 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 382 | 70 | — | — | 90 | 4 542 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 524 | — | — | — | — | 2 524 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
19 422 | 100 | — | — | — | 19 522 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 649 | — | — | — | — | 5 649 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
6 935 | — | — | — | — | 6 935 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) |
18 848 | — | — | — | — | 18 848 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) |
16 945 | — | — | — | — | 16 945 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) |
4 750 | — | — | — | — | 4 750 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
38 401 | — | — | — | — | 38 401 |
32. | Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) |
16 411 | — | — | — | — | 16 411 |
33. | Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) |
106 | — | — | — | — | 106 |
34. | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
4 500 | — | — | — | — | 4 500 |
35. | Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
5 000 | — | — | — | — | 5 000 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) |
252 | — | — | — | — | 252 |
41. | Yksityisen kopioinnin hyvitys (siirtomääräraha 3 v) |
11 000 | — | — | — | — | 11 000 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) |
1 122 | — | — | — | — | 1 122 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) |
14 470 | — | — | — | — | 14 470 |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) |
236 962 | — | — | — | — | 236 962 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) |
29 837 | — | — | — | — | 29 837 |
54. | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) |
8 177 | — | — | — | — | 8 177 |
55. | Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 200 | — | — | — | — | 2 200 |
59. | Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) |
11 245 | — | — | — | — | 11 245 |
70. | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) |
150 | — | — | — | — | 150 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) |
739 | — | — | — | — | 739 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) |
3 149 | — | — | — | 950 | 4 099 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
50 | — | — | — | — | 50 |
90. | Liikuntatoimi | 188 751 | 0 | 0 | 0 | 0 | 188 751 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) |
148 194 | 0 | — | — | — | 148 194 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) |
557 | — | — | — | — | 557 |
54. | Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v) |
40 000 | — | — | — | — | 40 000 |
91. | Nuorisotyö | 74 762 | 0 | 0 | 0 | 0 | 74 762 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) |
53 362 | — | — | — | — | 53 362 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) |
21 000 | — | — | — | — | 21 000 |
52. | Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) |
400 | — | — | — | — | 400 |
Yhteensä | 6 772 549 | -3 980 | 0 | 7 350 | 29 614 | 6 805 533 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 472 | 3 430 | 3 384 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Pääluokan määrärahat ovat 188 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suuremmat, mutta lisäys on pääosin laskennallinen johtuen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä kokonaan valtion vastuulle. Muutoin pääluokkaan kohdistuu noin 100 milj. euron säästöt, jotka perustuvat hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Vähennykset kohdistuvat laajalti eri toimintoihin, kuten lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen, kulttuurihallinnon virastoihin sekä valtionosuuden piiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.
Säästöpäätöksiä kompensoidaan eräillä lisäpanostuksilla, joita kohdistetaan mm. perusopetuksen laadun kehittämiseen (17,3 milj. euroa), erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen (10 milj. euroa), koulupudokkuuden estämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen (7,3 milj. euroa) sekä korkeakoulujen määräaikaiseen aloituspaikkojen lisäämiseen (18 milj. euroa) ja nuorisotakuun toteuttamiseen (10 milj. euroa).
Määrärahaleikkaukset sekä kuntatalouteen kohdistuvat kiristykset uhkaavat kuitenkin heikentää koulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Valiokunta onkin jo keväällä käsitellessään julkisen talouden suunnitelmaa (VNS 4/2014 vp) koskevaa selontekoa edellyttänyt mietinnössään (VaVM 6/2014 vp), että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.
Koulutusresurssien vähentyessä hallitusohjelman mukainen tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä voi olla vaikeasti saavutettavissa. Kansalliset ja kansainväliset selvitykset ovat jo osoittaneet, että suomalaisten peruskoululaisten osaamistaso ja koulumotivaatio ovat heikentyneet.
Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut ja laadukas varhaiskasvatus sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja niistä on pidettävä kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Ennen muuta on turvattava perusopetuksen korkea laatu. Tämä edellyttää mm. hyvää opettajakoulutusta, monipuolisia oppimisympäristöjä ja korkeatasoista opetusmateriaalia. Myös oppilaiden innostusta opetusta kohtaan on lisättävä mm. uuden teknologian avulla.
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2015 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.