Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

30. AikuiskoulutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön voimavaroja sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla lisäksi lukujen 29.10, 29.20, 29.40 ja 29.90 määrärahoihin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, aikuiskoulutuksen suhteen aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutusta suunnataan myös opetustoimen henkilöstön osaamisen varmistamiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukemiseen. Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin.

Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja nuorisotakuun toimenpiteitä. Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään edelleen osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta. Näyttötutkintojärjestelmää vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen ja kehittämisen välineenä sekä joustavana osaamisen tunnustamisjärjestelmänä.

Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä suoritettavissa tutkinnoissa.

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus otetaan käyttöön.

Valmistellaan vapaan sivistystyön rahoituksen kehittämistä koskevat linjaukset siten, että muutokset voivat tulla voimaan vuonna 2016. Tuetaan vapaan sivistystyön laadun kehittämistä. Maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien opetuksessa toimivan opetustoimen henkilöstön SPECIMA-tyyppistä täydennyskoulutusohjelmaa jatketaan.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen parannetaan jatkamalla Osaava-täydennyskoulutusohjelmaa. Tavoitteena on, että vuonna 2015 osaamista parantavaan täydennyskoulutukseen osallistuu 45 000 opetustoimen henkilöstöön kuuluvaa.

Elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään.

Toiminnan laajuus

Opetushallinnon alaista aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutussektoreilla. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee vuosittain noin 120 000 opiskelijaa. Näistä runsas puolet opiskelee oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja vajaa puolet oppisopimuskoulutuksessa. Vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen osallistuu vuosittain noin miljoona henkilöä. Näistä kansalaisopistojen opiskelijoita on noin 600 000.

Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä

Koulutusmuoto 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
           
Aikuisten perusopetus          
tutkinto-opiskelijat 2 390 2 530 2 500 2 500 2 500
aineopiskelijat 1 491 1 561 1 500 1 500 1 500
Aikuisten lukiokoulutus          
tutkinto-opiskelijat 9 778 9 357 10 000 10 000 10 000
aineopiskelijat 17 518 18 586 17 500 17 500 17 500
Ammatillinen peruskoulutus          
näyttötutkintoon valmistava oppilaitosmuotoinen koulutus, opiskelijat 27 175 28 759 27 800 28 000 28 000
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 23 378 19 776 21 000 24 000 24 000
suoritetut tutkinnot, yhteensä 11 911 10 483 13 000 13 000 13 000
Ammatillinen lisäkoulutus          
näyttötutkintoon valmistava koulutus, opiskelijat 35 190 35 402 37 000 38 500 39 500
oppisopimuskoulutus, opiskelijat 33 356 35 670 27 000 28 500 28 500
suoritetut tutkinnot 16 153 17 468 15 400 15 600 15 600
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, muu kuin oppisopimuskoulutus1) 3 280 3 278 3 300 3 100 3 100
ei-tutkintoon valmistava lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus 5 058 4 654 3 200 3 200 3 200
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus          
amk-tutkinto, opiskelijat 21 492 21 598 21 827 21 900 21 900
ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 7 321 7 834 8 566 8 600 8 600
avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat2) 9 155 8 368 10 105 10 000 10 000
suoritetut amk-tutkinnot 3 986 3 759 4 011 4 100 4 100
suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 1 521 1 708 1 948 2 000 2 000
Yliopistojen aikuiskoulutus          
avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinnot, opiskelijat3) 82 597 82 629 84 646 85 000 85 000
Vapaan sivistystyön oppilaitokset4)          
kansalaisopistot, opiskelijat 1 144 809 1 140 455 1 094 000 1 094 000 1 033 000
kansanopistot, opiskelijat 135 168 138 702 124 700 124 700 119 600
kesäyliopistot, opiskelijat 52 256 53 008 51 200 51 200 49 700
opintokeskukset, opiskelijat 228 967 238 507 226 500 226 500 225 400
liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 95 999 86 842 90 000 90 000 90 000

1) Henkilötyövuosia.

2) Mukana ainoastaan ulkopuoliset osallistujat, ei amk:n omia tutkinto-opiskelijoita, jotka suorittavat amk:n opintoja.

3) Luvut eivät sisällä ikäihmisten yliopistossa opiskelevia, joita ei tilastoida vuodesta 2010 lähtien. Rahoitus perustuu muiden kuin yliopiston omien opiskelijoiden suorittamiin opintosuorituksiin.

4) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärät ovat osallistujien bruttomääriä, nettomäärät ovat tässä esitettyjä pienempiä.

20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 21 647 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen sekä sen seurantaan ja arviointiin

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen, oikeustulkkirekisterin kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen

3) erityisryhmien koulutukseen

4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1. Opetustoimen henkilöstökoulutus  
Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus, ml varhaiskasvatus 5 200 000
Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 2 000 000
Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 1 100 000
Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 700 000
Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus 500 000
Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen seurannan ja arvioinnin kehittäminen 228 000
Maahanmuuttajataustaisen opetus- ja opetuksen tukihenkilöstön koulutus (Specima) 1 500 000
Opetushenkilöstön erikoistumiskoulutus 1 600 000
Opetustoimen henkilöstön Osaava-ohjelma (ml. TALIS 2013) 6 000 000
Yhteensä 18 828 000
   
2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano  
Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 395 000
Näyttötutkintojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen 400 000
Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 372 000
Oikeustulkkirekisterin kehittäminen 50 000
Auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 102 000
Yhteensä 2 319 000
   
3. Erityisryhmien koulutus  
Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 500 000
Yhteensä 500 000
   
Kaikki yhteensä 21 647 000

Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 60 000 henkilöä vuonna 2015. Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen varmistamiseksi jatketaan Osaava-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää työurien pidentämistä sekä lisätä ammatillista kehittymistä, parantaa työolosuhteita ja edistää koulutukseen osallistumista. Kehitetään opetushenkilöstön digitaalisia valmiuksia. Käynnistetään direktiivissä 2010/64/EU tarkoitetun oikeustulkkirekisterin kehittämistoimet.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Uudelleenkohdentaminen -1 500
Yhteensä -1 500

2015 talousarvio 21 647 000
2014 talousarvio 23 147 000
2013 tilinpäätös 25 347 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 19 147 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 21 647 000 euroon nähden on 2 500 000 euroa, mistä 2 000 000 euroa on siirtoa momentille 29.10.30 ja 500 000 euroa siirtoa momentille 29.01.02.


2015 talousarvio 19 147 000
2014 talousarvio 23 147 000
2013 tilinpäätös 25 347 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 19 147 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen sekä sen seurantaan ja arviointiin

2) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen, auktorisoitujen kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen, oikeustulkkirekisterin kehittämiseen sekä näyttötutkintomestarikoulutukseen

3) erityisryhmien koulutukseen

4) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten osaamista mittaavan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin

3) korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja siirtymävaiheen tukemiseen

4) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta siten, että laissa säädetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämistä työelämässä jo toimineille suunnatuista ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävistä erikoistumiskoulutuksista. Lain nojalla on tarkoitus säätää koulutusten maksullisuudesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen 310 000
Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittäminen 240 000
Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen kehittäminen 240 000
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 190 000
Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen 150 000
Aikuisopiskelua ja elinikäistä oppimista koskeva tutkimus, arviointi ja seuranta (ml. PIAAC, aikuiskoulutustutkimus) 750 000
Aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvä EU- ja kansainvälinen yhteistyö 390 000
Muu elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutusjärjestelmän kehittäminen 170 000
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen ja siirtymävaiheen tukeminen 4 000 000
Yhteensä 6 440 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02) -70
Siirto momentilta 29.30.32 (josta 1 milj. LTA I 2014) 4 000
Säästöpäätös -500
Yhteensä 3 430

2015 talousarvio 6 440 000
2014 I lisätalousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 3 010 000
2013 tilinpäätös 4 010 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 6 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

5) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien ja erikoistumiskoulutusten rahoittamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Lisäys 450 000 euroa talousarvioesityksen 6 440 000 euroon nähden aiheutuu ICT-alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi ja äkillisen rakennemuutoksen haittavaikutusten minimoimiseksi käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien ja erikoistumiskoulutusten rahoittamisesta.


2015 talousarvio 6 890 000
2014 III lisätalousarvio 3 000 000
2014 I lisätalousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 3 010 000
2013 tilinpäätös 4 010 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutuspolitiikkaa, aikuisopiskelua, tutkintojärjestelmiä, koulutustarjontaa ja elinikäistä oppimista koskevasta valtakunnallisesta tutkimus-, kehittämis- ja kokeilutoiminnasta, maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä sekä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen sekä OECD:n toteuttaman aikuisten osaamista mittaavan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) kansallisesta toimeenpanosta ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin

3) korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja siirtymävaiheen tukemiseen

4) enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen

5) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien ja erikoistumiskoulutusten rahoittamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 350 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ICT-alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi ja äkillisen rakennemuutoksen haittavaikutusten minimoimiseksi käynnistettävien täydennyskoulutusohjelmien rahoittamisesta.


2015 III lisätalousarvio 1 350 000
2015 talousarvio 6 890 000
2014 tilinpäätös 7 010 000
2013 tilinpäätös 4 010 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 350 000 euroa.

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 156 345 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 5 838 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 793 625 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 255 187 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 000 opintokerhotunti
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 166 358 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 55 747 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 750 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 400 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)

  Valtionosuus Valtionavustus Yhteensä
       
Kansalaisopistot 85 856 000 3 158 000 89 014 000
Kansanopistot 46 694 000 2 330 000 49 024 000
Opintokeskukset 12 704 000 300 000 13 004 000
Kesäyliopistot 5 253 000 50 000 5 303 000
Yhteensä 150 507 000 5 838 000 156 345 000

Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia. Nuorisotakuun opintoseteliavustukset suunnataan nuorten maahanmuuttajien opiskelu- ja kielitaitoa parantavaan koulutukseen.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat

   
Kansalaisopistot 83,51 euroa/opetustunti
Kansanopistot 299,51 euroa/opiskelijaviikko
Opintokeskukset:  
  opintokerhotoiminta 4 euroa/opintokerhotunti
  opintotoiminta 108,05 euroa/opetustunti
Kesäyliopistot 157,96 euroa/opetustunti

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -200
Kustannustason muutos (+1,1 %) 1 727
Säästöpäätös -10 000
Yhteensä -8 473

2015 talousarvio 156 345 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 164 818 000
2013 tilinpäätös 164 827 020

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valtio tukee vapaan sivistystyön oppilaitoksia valtionosuuksin ja valtionavustuksin noin 156 milj. eurolla, joka on 8,5 milj. euroa (5,1 %) kuluvaa vuotta vähemmän. Valtioneuvosto on päättänyt lähes samansuuruisesta leikkauksesta myös vuodelle 2017. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014—2016, uudistuksen tavoitteena on mm. järjestäjäverkon tiivistäminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vapaan sivistystyön resursseista ja toimintamahdollisuuksista huolehditaan jatkossakin, sillä vapaa sivistystyö on ollut pitkään tärkeä osa ihmisten omaehtoista opiskelua, ja se on täydentänyt hyvin muuta koulutusjärjestelmäämme. Vapaa sivistystyö on myös lisännyt ihmisten henkistä, kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat myös merkittäviä maahanmuuttajien kotoutumis-, kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestäjiä.

Valiokunta toteaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tärkeä rooli myös nuorisotakuun toteuttamisessa ja niiden osaamista on jatkossakin perusteltua hyödyntää nuorisotakuukoulutuksen järjestämisessä.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa opintokeskuksille, jotka tarjoavat monipuolista aikuiskoulutusta koko Suomessa ja joilla on tärkeä tehtävä myös kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 156 545 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle

2) enintään 6 038 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.

Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt

  enimmäismäärä yksikkö
     
Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 1 793 625 opetustunti
Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 255 187 opiskelijaviikko
Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 000 opintokerhotunti
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 166 358 opetustunti
Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 55 747 opetustunti

Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 5 750 opiskelijaviikkoa Lehtimäen opisto -nimiselle kansanopistolle ja enintään 4 400 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 133 006 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta, jossa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitusta koskevat säännökset kumotaan ja jatketaan vuosille 2013 ja 2014 talousarvioissa toteutettujen menoleikkausten vuoksi käyttöön otetun yksikköhintakertoimen vaikutusta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionosuus käyttökustannuksiin 131 456 000
Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 1 550 000
Yhteensä 133 006 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannustason muutos (+1,1 %) 1 431
Rakennepoliittinen ohjelma -6 500
Yhteensä -5 069

2015 talousarvio 133 006 000
2014 talousarvio 138 075 000
2013 tilinpäätös 141 852 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 133 006 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 1 550 000 euroa koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 200. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 320.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu ammatillisen lisäkoulutuksen lisäämisestä 120 opiskelijatyövuodella äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja työllistyvyyden edistämiseksi.


2015 III lisätalousarvio 1 000 000
2015 talousarvio 133 006 000
2014 tilinpäätös 136 198 614
2013 tilinpäätös 141 852 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 16 320.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 110 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 13 350 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 22 120. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 8 §:n mukaisen kunnan omarahoitusosuuden muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 96 976 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (10 180 * 7 003 €) 71 225 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (3 500 * 7 368 €, sis. alv) 25 751 000
Kuntien rahoitusosuus -67 556 000
Lisäkoulutus  
— ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (16 590 * 3 268,70 €) 54 222 000
— muu lisäkoulutus (5 530 * 2 360,73 €) 13 050 000
Valtionavustus nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämiseen, tuettuun oppisopimuskoulutukseen ja muuhun kehittämiseen (enintään) 5 850 000
Valtionavustus korotettuun koulutuskorvaukseen (enintään) 5 000 000
Valtionavustus työpaikkaohjaajien koulutukseen (enintään) 2 500 000
Yhteensä 110 042 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto momentille 29.30.21) -4 000
Kertamenon poistuminen -7 500
Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55) -11 203
Kustannustason muutos (+1,1 %) 402
Siirto momentilta 32.30.51 7 500
Yhteensä -14 801

2015 talousarvio 110 042 000
2014 I lisätalousarvio -1 000 000
2014 talousarvio 124 843 000
2013 tilinpäätös 117 855 890

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valtiontalouden tasapainottamiseksi tehty menosäästö vähentää myös oppisopimuskoulutuksen valtionosuutta, joka vähenee vuoteen 2016 mennessä noin 35 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna. Ammatillisen lisäkoulutuksen paikat vähenevät em. aikana 32 prosentilla, mikä vähentää erityisesti aikuisten mahdollisuuksia hankkia oppisopimuskoulutuksella lisäosaamista tai kouluttautua uudelle alalle.

Valiokunta on kuitenkin tyytyväinen siihen, että erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta on kehitetty tällä hallituskaudella monin eri tavoin ja oppisopimus on ollut myös eräs keino, jolla on edistetty nuorisotakuun toteutumista. Nuorten oppisopimuskoulutukseen kohdistetaan vuosina 2014—2017 lisäresursseja mm. oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoihin ja korotettuun koulutuskorvaukseen. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmiä kehitetään ja luodaan joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja, joissa yhdistetään oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutusta.

Oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi on erityisen tärkeää, että sekä opiskelijoiden että yritysten kiinnostus asiaan kasvaa. Sen vuoksi on vielä lisättävä tiedotusta, edistettävä toimivien yhteistyöverkkojen syntymistä ja parannettava käyttäjäystävällisiä sähköisiä palveluja ja työpaikkaohjaajien koulutusta. Oppisopimus on vaativa koulutusmuoto, joka onnistuakseen edellyttää vahvaa sitoutumista sekä opiskelijalta että työpaikalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 110 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 13 350 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on 22 120. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.30.33 nuorten aikuisten osaamisohjelman ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen.


2015 I lisätalousarvio -1 500 000
2015 talousarvio 110 042 000
2014 III lisätalousarvio -3 000 000
2014 I lisätalousarvio -1 000 000
2014 talousarvio 124 843 000
2013 tilinpäätös 117 855 890

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentilta vähennetään 1,5 milj. euroa, joka lisätään momentille 29.30.33 (Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen). Vastaavat määrärahamuutokset tehdään myös momenttien perusteluihin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahan vähentäminen koskee työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien koulutukseen osoitettuja määrärahoja. Nämä koulutuksen järjestäjille suunnatut kehittämishankkeet käynnistyivät viime vuonna hieman ennakoitua hitaammin, mistä johtuen vuoden 2014 valtionavustuksia on vielä käytettävissä. Tämä vähentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta.

Vastaavasti momentilla 29.30.33 on tarve määrärahan korotukseen, sillä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen liittyvät hankkeet ovat edenneet hyvin ja resurssien lisääminen on siksi tarpeellista ja perusteltua.

Valiokunta toteaa, että oppisopimuskoulutus on ollut koko vaalikauden eräs painopistealue, jota on kehitetty monin eri tavoin. Se on ollut myös eräs keino, jolla on edistetty nuorisotakuun toteutumista. Parhaillaan menossa olevan, vuoteen 2016 ulottuvan toimenpideohjelman tavoitteena on mm. lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta ja kehittää koulutusmalleja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevat kehittämishankkeet etenevät ja että niistä saatavia kokemuksia hyödynnetään oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi ja nuorten koulutusmahdollisuuksien ja ammattitaidon parantamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 11 850 000 euroa valtionavustusten maksamiseen.

33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 57 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppilaitosmuotoisesti ja oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 52 000 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 450. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 520. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisesti määrärahaa käytetään vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien 20—29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, näyttötutkintoon valmistavaan oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tutkinnon osiin ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Tavoitteena on, että ohjelmakauden aikana opintonsa aloittaisi vuosittain noin 4 000 kohderyhmään kuuluvaa opiskelijaa. Määrärahasta 47 480 000 euroa on tarkoitus käyttää nuorten aikuisten osaamisohjelmaan.

Lisäksi aikuisten osaamisperustan vahvistamiseksi määrärahaa käytetään 30—50 -vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, näyttötutkintoon valmistavaan oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen sekä tutkinnon osiin ja aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Määrärahasta 10 000 000 euroa on tarkoitus käyttää aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtionavustus oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksiin 42 000 000
Valtionosuus oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuksena järjestettävän koulutuksen käyttökustannuksiin 5 440 000
Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin 10 000 000
Yhteensä 57 440 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kasvupanostus aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen 10 000
Kustannustason muutos (+1,1 %) 440
Nuorten yhteiskuntatakuu ja työllistämistoimenpiteet (HO) -5 000
Yhteensä 5 440

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 57 440 000
2014 I lisätalousarvio 10 000 000
2014 talousarvio 52 000 000
2013 tilinpäätös 22 418 597

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 52 440 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 1 520. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

Kohdistamalla oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen valtionosuuksia oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien lisäämiseen 1 000 opiskelijalla ja valtionavustuksien lisäämiseen 440 000 eurolla pyritään vahvistamaan kohderyhmän tarpeisiin soveltuvaa koulutustarjontaa.


2015 talousarvio 57 440 000
2014 I lisätalousarvio 10 000 000
2014 talousarvio 52 000 000
2013 tilinpäätös 22 418 597

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 57 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuksien maksamiseen

2) enintään 52 440 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Rahoitusta voidaan käyttää tutkinnon osien suorittamiseen.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa on enintään 1 520. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa.

Suoritekiintiöiden estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien sekä valtionavustusten enimmäismäärästä myöntämättä jätetyn euromäärän suuruisten valtionosuuksien maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 29.30.32 nuorten aikuisten osaamisohjelman ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen.


2015 I lisätalousarvio 1 500 000
2015 talousarvio 57 440 000
2014 I lisätalousarvio 10 000 000
2014 talousarvio 52 000 000
2013 tilinpäätös 22 418 597

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Edellä momentin 29.30.32 kohdalla todettuun viitaten momentin päätösosaan tehdään määrärahamuutosta vastaava muutos.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 53 940 000 euroa valtionavustuksina näyttötutkintoon valmistavaan ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen, tutkintotilaisuuksien järjestämiseen sekä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 16 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

Selvitysosa:Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 72,47 euroa opiskelijatyöpäivää kohden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannustason muutos (+1,1 %) 176
Yhteensä 176

2015 talousarvio 16 055 000
2014 talousarvio 15 879 000
2013 tilinpäätös 19 255 092

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 16 055 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyöpäiviä on yhteensä enintään 221 530, josta Suomen Ilmailuopiston osuus on enintään 11 600 opiskelijatyöpäivää.

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 7 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin 310 000
Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 2 215 000
Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 537 000
Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan 1 290 000
Karjalan Liitolle 151 000
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 573 000
Sofian kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan 100 000
Kriittisen korkeakoulun toimintaan 90 000
Yhteensä 7 266 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -100
Yhteensä -100

2015 talousarvio 7 266 000
2014 talousarvio 7 366 000
2013 tilinpäätös 7 416 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Neuvontajärjestöjen työn tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja elinympäristöjen elinvoimaisuutta lisäämällä jokapäiväisen elämän taitoja, yhteisöllisyyttä, työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä kansalaisaktiivisuutta. Neuvontajärjestöjen työ on valtakunnallista, ja niiden tarjoamille palveluille ja toiminnalle on paljon kysyntää.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 20 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
  • — 20 000 euroa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle
  • — 20 000 euroa Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle
  • — 20 000 euroa Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä
  • — 20 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 7 366 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin

2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön, Karjalan Liitto ry:lle, Sofian kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle.