Talousarvioesitys 2015

20. Ammatillinen koulutus

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja kysyntälähtöisyys sekä reagointiherkkyys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorisotakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelman onnistuminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn turvaamista, joustavien koulutuspolkujen rakentamista sekä riittävää ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa myös aikuisväestölle.

Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja ja ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti tavoitteena lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tarjoavia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja molempia järjestämismuotoja.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että muodostuu selkeä ja työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaava ja elinikäistä oppimista tukeva osaamisperusteinen tutkintorakenne ja tutkinnot. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Ammatillisten perustutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmä uudistetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena siten, että se tukee työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksen järjestäjien saama rahoitus perustuu jatkossa ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.

Toiminnan tuloksellisuus

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen paranee uudistettujen ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden sekä koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosessien uudistamisen johdosta. Koulutukseen hakeutumis- ja valintaprosesseja tehostetaan edelleen laajentamalla ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä koskemaan myös yhteishaun ulkopuolista nuorille suunnattua koulutusta ja aikuiskoulutusta.

Työelämän ammatilliseen koulutukseen kohdistamat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja tukitoimenpiteiden tarvetta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli 8,7 % vuonna 2012¹⁾. Läpäisyastetta pyritään nostamaan 65 prosenttiin vuonna 2015, kun se oli arviolta 62 % vuonna 2012²⁾.

Ammatillisen koulutuksen korkean laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laatujärjestelmien tilaa arvioidaan kriteeriperustaisella itsearvioinnilla.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuiskoulutukseen. Nuorisotakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän, painottuen metropolialueelle ja turvataan samalla tarjonnan säilyminen väestökehityksen ja työvoimatarpeen edellyttämällä tasolla myös muilla alueilla.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2010 toteutuma	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä	60 002	61 022	61 429	63 000	63 500	62 000
— perustutkintoon johtava koulutus (nuorten koulutus)	49 817	49 858	49 381	50 000	49 500	48 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus (aikuiskoulutus)	10 185	11 164	12 048	13 000	14 000	14 000

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2010 toteutuma	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 arvio	2015 arvio

Perustutkinnot yhteensä	36 745	40 155	41 813	42 900	44 100	45 000
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten koulutus)	32 976	34 581	35 773	36 200	36 800	37 000
— näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuiskoulutus)	3 769	5 574	6 040	6 700	7 300	8 000

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2010 toteutuma	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 arvio	2015 arvio

Peruskoulutus yhteensä	149 202	150 557	150 295	150 470	150 700	149 200
— josta erityisopetus	20 916	21 264	21 904	22 660	22 500	22 200
1. Nuorten peruskoulutus yhteensä	131 940	132 595	131 281	129 830	129 000	127 500
1.1. Tutkintoon johtava koulutus	125 451	126 055	124 881	123 553	123 000	121 300
1.2. Valmistavat ja valmentavat koulutukset yhteensä²⁾	6 489	6 540	6 400	6 277	6 000	6 200
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti)	1 466	1 555	1 534	1 404	1 300	1 400
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus	2 903	2 906	2 839	2 780	2 700	2 700
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus	1 570	1 586	1 598	1 714	1 700	1 800
— josta talouskouluopetus	550	494	429	379	300	300
2. Aikuisten peruskoulutus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus)	17 262	17 962	19 014	20 640	21 700	21 700

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

²⁾ 1.8.2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nykyisestä neljästä erillisestä valmistavasta/valmentavasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta muodostetaan yksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, kuitenkin siten että osasta nykyisestä vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta muodostetaan erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2010 toteutuma	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 arvio	2015 arvio

Peruskoulutus yhteensä	147 038	148 235	148 971	149 640	150 050	148 600
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus	117 367	118 446	119 134	119 289	119 660	117 350
— josta kuntajärjestäjien	24 495	23 851	23 843	30 362	30 750	30 050
— josta kuntayhtymäjärjestäjien	92 872	94 595	95 291	88 927	88 910	87 300
2. Yksityinen ammatillinen koulutus	29 536	29 648	29 693	30 199	30 240	30 100
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus	135	141	144	152	150	150

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2010 toteutuma	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 toteutuma	2015 arvio

Kaikki järjestäjät yhteensä	144	139	137	134	131	129
— kuntajärjestäjät	15	12	11	11	11	10
— kuntayhtymäjärjestäjät	39	39	38	36	35	34
— yksityiset järjestäjät	89	87	87	86	84	84
— valtio koulutuksen järjestäjänä	1	1	1	1	1	1

¹⁾ Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta. Taulukossa on mainittu talousarvion luku, jolta koulutusta vuonna 2015 rahoitetaan.

Ammatillinen koulutus

Peruskoulutus					Lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen koulutus			Oppisopimuskoulutus		Oppilaitosmuotoinen koulutus	Oppisopimuskoulutus

Perustutkintoon johtava koulutus	Peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset	Näyttö- tutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus	Perustutkintoon johtava koulutus	Näyttö- tutkintona suoritettavaan perus- tutkintoon valmistava koulutus	Ammatti- ja erikois- ammattitutkintoon valmistava koulutus	Ammatti- ja erikois- ammattitutkintoon valmistava koulutus
rahoitus kokonaan luvussa 29.20	rahoitus kokonaan luvussa 29.20	valtionosuusrahoitus luvussa 29.20 ja valtionavustusrahoitus luvussa29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa on alueellisesti riittävästi, jotta sillä voidaan osaltaan edistää nuorisotakuun toteutumista. On myös tärkeää, että koulutus on työelämä- ja kysyntälähtöistä sekä vaikuttavaa ja laadukasta. Valiokunta painottaa joustavia, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähteviä opintopolkuja ja pitää tärkeänä toimia, joilla vähennetään koulutuksen keskeyttämisiä.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 314 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 4 600 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2015 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 150 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 000 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 arvio	2015 tavoite

Saamelaisalueen koulutuskeskus	68,3	70,2	65	65
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus	22,6	23,3	24	26
Yhteensä	90,9	93,5	89	91

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2013 toteutuma	2014 varsinainen talousarvio	2015 esitys

Bruttomenot	10 898	9 994	8 114
Bruttotulot	2 036	1 500	1 800
Nettomenot	8 862	8 494	6 314

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	4 312
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	4 003

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteinen säästö	-2 000
Tuottavuustoimet	-67
Palkkaliukumasäästö	-5
Palkkausten tarkistukset	14
Toimintamenojen lisäsäästö	-98
Toimintamenojen tuottavuussäästö	-42
Vuokramenojen indeksikorotus	30
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö	-12
Yhteensä	-2 180

2015 talousarvio	6 314 000
2014 talousarvio	8 494 000
2013 tilinpäätös	8 553 000

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 314 000 euroa.

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen sekä enintään 650 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellinen maksullinen toiminta on ollut viime vuosina alijäämäistä, eikä hintojen korotuksella ole toistaiseksi voitu kattaa alijäämää ottaen huomioon asiakaskunnan rajallisuus ja toiminnan luonteesta johtuva poikkeuksellisen raskas kustannusrakenne. Tavoitteena on jatkossa järjestää koulutustoimintaa niin, että siitä aiheutuvat kustannukset voitaisiin kattaa koulutuksesta perittävillä maksuilla.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2015 I lisätalousarvio	—
2015 talousarvio	6 314 000
2014 talousarvio	8 494 000
2013 tilinpäätös	8 553 000

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan hintatuen enimmäismäärä tarkistetaan vastaamaan toiminnasta aiheutuvien erillismenojen ja -tulojen erotusta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.

2015 IV lisätalousarvio	—
2015 I lisätalousarvio	—
2015 talousarvio	6 314 000
2014 tilinpäätös	8 494 000
2013 tilinpäätös	8 553 000

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen.

(20.) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 29.20.21.

21. (29.20.21 ja 20) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentilta 29.20.30)	4 000
Säästöpäätös	-600
Uudelleenkohdentaminen	-1 500
Yhteensä	1 900

2015 talousarvio	6 265 000
2014 talousarvio	4 365 000
2013 tilinpäätös	4 365 000

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

III lisätalousarvioesitys HE 19/2015 vp (17.9.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu lisäpanostuksesta ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita tukevien kehittämistoimien käynnistämiseen.

2015 III lisätalousarvio	5 000 000
2015 talousarvio	6 265 000
2014 tilinpäätös	4 365 000
2013 tilinpäätös	4 365 000

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2015 vp (9.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 492 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

5) enintään 4 000 000 euroa avustuksina työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämiseen perustutkinnon suorittamisessa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 8 §:n mukaisen kunnan omarahoitusosuuden muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)	1 623 861 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (118 350 * 10 225,69 €)	1 205 168 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (30 100 * 13 979,58 €, sis. alv.)	418 693 000
Kuntien rahoitusosuus	-1 141 513 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi	1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään)	6 072 000
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään)	851 000
Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään)	1 825 000
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävät koulutusmallit (enintään)	4 000 000
Yhteensä	492 096 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 822,22 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 585 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kuntien omarahoitusosuuden muutos ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vuoksi (siirto momentille 29.40.55)	-198 972
Kustannustason muutos (+1,1 %)	7 224
Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen	-4 000
Menovähennys: avustusten leikkaaminen	-2 000
Menovähennys: opiskelijamäärien sopeuttaminen	-6 519
Menovähennys: yksikköhinnan leikkaaminen	-19 554
Muut muutokset	-14
Opiskelijavalintapalvelut (siirto momentille 29.01.02)	-136
Työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien rahoitus (siirto momentille 29.20.21)	-4 000
Uudelleenkohdentaminen	-2 000
Yhteensä	-229 971

2015 talousarvio	492 096 000
2014 talousarvio	722 067 000
2013 tilinpäätös	721 056 763

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) on poistettu, koska sen vaatima määräraha on siirretty talousarvioesityksessä momentille 29.20.21.

2015 talousarvio	492 096 000
2014 talousarvio	722 067 000
2013 tilinpäätös	721 056 763

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 492 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa avustuksina virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.