Talousarvioesitys 2015
Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.
Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.
Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.
Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.
Toiminnan laajuus 2012—2015
2012 toteutunut |
2013 toteutunut |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Päivärahat | ||||
Sairauspäivärahan saajat | 322 227 | 308 391 | 306 000 | 307 000 |
Vanhempainpäivärahan saajat | 162 305 | 160 164 | 161 000 | 162 200 |
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) | 54,78 | 56,62 | 58,14 | 59,40 |
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) | 60,67 | 62,70 | 65,13 | 66,83 |
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv) | 22,96 | 23,77 | 23,92 | 24,02 |
Lääkkeet | ||||
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) | 30 300 | 29 600 | 29 900 | 27 300 |
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) | 42,0 | 42,01) | 35,4 | 35,0 |
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) | 700,92 | 670,00 | 610,00 | 612,62 |
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt | 129 031 | 143 642 | 177 542 | 165 000 |
Sairaanhoitokorvaukset | ||||
Vuonna 2013 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 21,7 %, hammaslääkärinpalkkioista 32,1 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 22,0 % sekä matkojen osalta 88,4 %. |
1) 1.2.2013 alkaen.
28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin
2) terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkakuluihin sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaan palveluvalikoimaneuvoston sihteeristöön.
Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitokseen on sijoitettu potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Tietosisältöjä yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat.
Potilasdirektiivin toimeenpanon edellyttämä palveluvalikoimaneuvosto perustettiin vuonna 2014. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa eli kuuluu kyseisen valtion terveydenhuoltojärjestelmään. Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole aikaisemmin yksityiskohtaisesti määritelty. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustetun neuvoston tehtävänä on antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta, määritellä palveluvalikoiman soveltamisperiaatteita ja päivittää niitä säännöllisesti. Neuvosto myös määrittää hoitoja ja potilasryhmiä, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tekee näitä määrittelyjä. Neuvosto arvioi ja ilmaisee, mitkä ovat vaikuttamattomat ja kustannusvaikutuksiltaan heikot hoidot, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Neuvosto myös arvioi, ovatko uudet terveydenhuollon menetelmät yleisesti käyttöön hyväksyttäviä ja siten palveluvalikoimaan kuuluvia. Neuvosto voi myös määrittää, että jokin aiemmin kansalliseen palveluvalikoimaan kuulunut hoitomuoto tai -menetelmä ei sisälly palveluvalikoimaan, kun sen käytölle ei enää ole perusteita.
Momentin nimike on muutettu.
2015 talousarvio | 1 272 000 |
2014 I lisätalousarvio | — |
2014 talousarvio | 1 272 000 |
2013 tilinpäätös | 267 000 |
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 245 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen
2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen
3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.
Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 72 900 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 9 200 000 euroa.
Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.
Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.
Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.
Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
Vuonna 2015 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,50 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,77 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,9 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,07 %.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että valtion osuutta sairaanhoitovakuutuksen menoista alennetaan 51 800 000 eurolla vuonna 2015. Samassa yhteydessä sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n väliaikaista muuttamista jatketaan siten, että sairausvakuutuskorvausten maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan edelleen 30.4.2015 jälkeen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 70 000 euroa. Lisäksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja alennetaan 14 300 000 euroa hallituksen säästöpäätöksen toteuttamiseksi.
Liittyen vuosien 2013—2015 sairaanhoitovakuutuksen menoihin kohdistettuihin säästöihin ja säästöjen kohdentamisesta valtiolle hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että valtion osuus sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta on vuoden 2015 alusta lukien 44,9 % ja vakuutettujen rahoitusosuus 55,1 %. Rahoitusmuutoksella alennetaan valtion menoja 228 000 000 euroa. Vuoden 2014 loppuun voimassa olevalla väliaikaisella rahoitusosuuksien muutoksella valtion osuutta on alennettu 153 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta siten, että osakuntoutusraha mahdollistetaan Kelan kuntoutuksessa 1.10.2015 lukien. Esityksen vaikutus määrärahan mitoitukseen on vähäinen.
Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jonka mukaan Suomessa asuvien, mutta toisen jäsenmaan kustannusvastuulla olevien eläkkeensaajien osalta siirryttäisiin kiinteämääräisten kustannusten laskuttamisesta todellisten kustannusten laskuttamiseen. Tällöin myös kunnat saisivat valtiolta korvauksen antamastaan sairaanhoidosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa.
Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2015 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)
Menot | |
Työtulovakuutus | |
Sairauspäivärahat | 880 |
Vanhempainpäivärahat | 1 146 |
Mata-päivärahat | 6 |
Kuntoutusrahat | 94 |
Työterveyshuolto | 339 |
Toimintakulut | 74 |
Yrittäjien lisäpäivät | 7 |
Rahaston 8 % osuus | 4 |
Yhteensä | 2 550 |
Sairaanhoitovakuutus | |
Lääkekorvaukset | 1 355 |
Matkat | 307 |
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 56 |
Lääkäripalkkiot | 75 |
Hammaslääkärinpalkkiot | 97 |
Muut sairaanhoitokorvaukset | 95 |
Kuntoutuspalvelut | 327 |
Toimintakulut | 135 |
Rahaston 8 % osuus | 3 |
Yhteensä | 2 450 |
Menot yhteensä | 5 000 |
Tulot | |
Työtulovakuutuksen tuotot | |
Vakuutettujen maksut | 664 |
Työnantajamaksut | 1 682 |
Yrittäjien lisäpäivät | 7 |
Valtion rahoitusosuus | 139 |
Vuoden 2013 yli-/alijäämä | 54 |
Yhteensä | 2 546 |
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot | |
Palkansaajien ja yrittäjien maksut | 883 |
Etuudensaajien maksut | 397 |
Valtion rahoitusosuus | 1 107 |
Vuoden 2013 yli-/alijäämä | 52 |
Yhteensä | 2 439 |
Tulot yhteensä | 4 985 |
Valtion osuudet yhteensä | 1 245 |
Työtulovakuutus | |
Vanhempainrahat | 1 |
Vähimmäispäivärahat | 135 |
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta | 3 |
Sairaanhoitovakuutus | |
Osuus sairaanhoidosta | 995 |
Osuus toimintamenoista | 64 |
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin | 47 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kokeiluhanke päättyi 31.7.2014 | -200 |
Hammashoidon keskitetyn päivystyksen aiheuttama lisäys matkakuluissa | 25 |
Kelan toimintamenosäästö | -1 800 |
KEL-indeksin osittainen jäädytys | -200 |
Sairausvakuutuslain väliaikaisen muuttamisen jatkaminen | 70 |
Säästöpäätökset | -66 100 |
Tarvearvion muutos | 24 305 |
Toisen jäsenmaan kustannusvastuulla olevien eläkkeensaajien kustannusten laskuttaminen todellisten kustannusten perusteella | 700 |
Yhteensä | -43 200 |
2015 talousarvio | 1 245 000 000 |
2014 talousarvio | 1 288 200 000 |
2013 tilinpäätös | 1 208 133 512 |