Talousarvioesitys 2020
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 294 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 5 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 34 250 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,2 milj. otp) | 67 700 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,7 milj. otp) | 60 401 000 |
| Yhteensä | 129 101 000 |
|---|---|
| Starttiraha (2 400 htv) | 18 000 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 15 450 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (6 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 18 742 000 |
| — Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 14 800 htv) | 46 277 000 |
| Yhteensä | 80 469 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
| Korvaukset | 1 000 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälityspalvelu | 1 690 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 1 000 000 |
| Tieto- ja neuvontapalvelut | 1 000 000 |
| Kaikki yhteensä | 294 460 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 37 | < 32 | < 32 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 48 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 26 | < 27 | < 25 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 55 370 | 9 500 | 500 | - | 65 370 |
| Vuoden 2020 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 55 370 | 64 500 | 10 000 | 500 | 130 370 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumiskoulutus | -6 082 |
| Kotoutumiskoulutus, pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) | 165 |
| Koulutuksen ja majoituksen hankkiminen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä (siirto momentille 29.20.21) | -1 700 |
| Osaamisen kehittämistehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.01) | -69 |
| Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 400 |
| Palkkatuen lisääminen (HO 2019) | 10 000 |
| Palkkatuen maksatustehtävät (-12 htv) (siirto momentille 32.01.02) | -400 |
| Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot (siirto momentille 32.01.03) | -1 300 |
| Perheenyhdistäminen | -4 895 |
| Suuriin siirtyviin eriin liittyvä kertaluonteinen määrärahavähennys v. 2019 | 50 000 |
| Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -500 |
| Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 000 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -3 220 |
| Yhteensä | 50 399 |
| 2020 talousarvio | 294 460 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | -7 500 000 |
| 2019 talousarvio | 244 061 000 |
| 2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 273 014 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys talousarvioesityksen 294 460 000 euroon nähden on 21 446 000 euroa, mistä 246 000 euroa on siirtoa momentille 32.01.03 Tie työelämään -verkkopalveluun, 1 200 000 euroa siirtoa momentille 32.01.02 15 koordinaattorin palkkaamiseen ELY-keskuksiin ja 20 000 000 euroa siirtoa momentille 29.01.53 koulutuksen järjestämistä varten.
| 2020 talousarvio | 273 014 000 |
| 2019 IV lisätalousarvio | 20 132 000 |
| 2019 I lisätalousarvio | -7 500 000 |
| 2019 talousarvio | 244 061 000 |
| 2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentin määrärahaksi esitetään 273,0 milj. euroa, joka on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.
Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut kasvun esteeksi. Yrityksillä on työvoiman saatavuudessa ongelmia kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia löytää tekijöitä. Osaamisen puute on ollut yritysten suurin este löytää sopivaa työvoimaa. Valiokunta katsoo, että Suomessa olisi kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima.
Työvoimakoulutuksen haasteena on koulutustarpeen ennakointi, työvoimatarpeiden tunnistaminen sekä kokonaiskuvan muodostaminen. Valiokunta tukee resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, joilla kehitetään koulutuksia yrityslähtöiseen suuntaan. Yhteishankintakoulutuksien on havaittu olevan tehokkaita työllistyvyyden kannalta.
Valiokunta näkee oppisopimusjärjestelmän tehokkaammassa käytössä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Oppisopimusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun työsuhteessa, ja myös työnantajalle voidaan myöntää samanaikaisesti palkkatukea. Valiokunta katsoo, että järjestelmään tulisi lisätä tukea ja joustoja opiskelijalle, jotta se nykyistä paremmin palvelisi myös nuorten tarpeita, koska nykyisin vain yksi viidestä oppisopimusopiskelijasta on alle 25-vuotias.
Valiokunta katsoo, että työperäisellä maahanmuutolla on kasvava merkitys työvoiman saatavuudelle. Suomessa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomi tarvitsisi 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.
Valiokunta näkee suurena ongelmana, että Suomen korkeakouluista valmistuneilla ulkomaalaisilla maistereilla ja Suomessa syntyneillä, ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on tutkimusten mukaan vaikeuksia työllistyä. Työllistymisen esteitä ovat kotimaisten kielten taidon ja ammatillisten verkostojen puute sekä työelämässä vallitsevat asenteet. Valiokunta painottaa, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat korkeasti koulutettua työvoimaa, joiden osaaminen tulisi ottaa Suomessa käyttöön. Valiokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden kotimaisten kielten taitoa parannettaisiin jo opiskelun aikana sekä luotaisiin kontakteja työelämään. Erityisesti tulisi myös muuttaa asenteita ja vahvistaa yritysten ja työnantajien valmiuksia vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen käynnistämää työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton edistämisohjelmaa (Talent Boost), jonka painopisteinä ovat osaajat samoin kuin työvoimapulasta kärsivät alat. Lisäksi valiokunta kannattaa resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, jotka helpottavat työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamista.
Työperäistä maahanmuuttoa vaikeuttaa tällä hetkellä oleskelulupaprosessin hitaus ja monimutkaisuus. Työlupa-asioiden käsittelyn resursseja tulisi vahvistaa sekä prosessia sujuvoittaa. Valiokunta on huolissaan Maahanmuuttoviraston käsittelyaikojen ylittämisestä ja määrärahojen riittävyydestä. Oleskelulupaprosessin nopeuttamiseksi työperäisen maahanmuuton koordinaatiota vahvistetaan sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä. Valiokunta tukee kaikkia ponnisteluja työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi.
Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä uudistaa nykyistä kolmannen sektorin palkkatukea. Palkkatuen määrärahoja lisätään 10 milj. eurolla vuonna 2020.
Palkkatuen käyttöä on vaikeuttanut tuen maksatusongelmat, joten valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa on kohdennettu palkkatuen maksatustehtäviin ja maksatusprosessien digitalisointiin.
Valiokunnan saamissa selvityksissä asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota palkkatuen tehokkuuteen liittyviin epävarmuustekijöihin. Tutkimusten mukaan palkkatuki yksityisellä sektorilla lisää työllistyvyyttä ja ansiotuloja, mutta vaikutukset ovat pieniä. Julkisen ja kolmannen sektorin palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä, mutta valiokunta tuo esiin, että tuella on muita positiivisia, mutta vähemmän mitattuja vaikutuksia. Valiokunta pitää hyvänä, että palkkatuen uudistamista jatketaan ja korostaa, että palkkatukeen osoitetut määrärahat tulee jatkossa saada tehokkaampaan käyttöön sekä että tuen vaikutuksista tarvittaisiin laajemmin tietoa.
Valiokunta katsoo, että epätoivottavien vaikutusten ehkäisemiseksi palkkatuella tulisi työllistää henkilöitä, jotka eivät oletettavasti työllistyisi ilman tukea. Näin ollen valiokunta pitää hyvänä, että palkkatukea on tarkoitus kohdentaa pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja ikääntyneille. Kannatettavaa on myös, että jatkossa selvitetään paremmin tuensaajan osaamistarpeita ja kytketään muita palveluja tiiviimmäksi osaksi palkkatukea, jotta palkkatukijakson jälkeen työllistyttäisiin nykyistä paremmin.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ikääntyneiden, 55—64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän ongelmaan etsitään ratkaisuja. Ruotsin mallin1) mukaan on esitetty, että Suomessa tarvitaan edelleen varhaisten poistumisreittien vähentämistä, sillä se edesauttaa työllisyysasteen nostoa. Valiokunta tuo esiin, että positiivisia vaikutuksia olisi toimenpiteillä, joilla vähennetään työnantajan kokemia, ikääntyneiden rekrytointiin liittyviä kuluriskejä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kehittämällä voitaisiin vähentää kielteisiä vaikutuksia, joita järjestelmän maksuluokkamallilla on havaittu olevan ikääntyneiden rekrytointeihin. Työllisyyden koheneminen yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vaatii myös koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa.
Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna. Valiokunta pitää hyvänä tehtyä, systemaattista kehittämistyötä osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen parantamiseksi. Valiokunta kannattaa uusia panostuksia osatyökykyisten työllisyyttä edistävään työkykyohjelmaan. Saadun selvityksen perusteella työpaikolle tulisi viedä konkreettista tukea ja ohjausta, koska osatyökykyisten työllistyminen edellyttää joustoja, työtehtävien räätälöimistä ja työllistämisen tukea. Valiokunta pitää myönteisenä palkkatuen suuntaamista erityisesti osatyökykyisiin ja työkykykoordinaattoreiden määrän lisäämistä TE-toimistoissa. Kannatettavaa on myös tiedottaa mahdollisuuksista, joilla julkisissa hankinnoissa voidaan edistää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamista.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 273 014 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 59 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 30 000 000 euroa nuorille suunnattavan työvoimakoulutuksen hankintaan, 15 000 000 euroa nuorille tulosperusteisesti hankittavien palveluiden hankintaan, 15 000 000 euroa yhteishankintakoulutusten ja valmennusten kautta toteutettavaan osaamiseen kehittämiseen sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 32.01.40 hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman koordinaatiohankkeeseen.
Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksien parantamiseen liittyvät hankinnat. Osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta on hankittu EU-kansalaisten käyttöön vuosina 2020—2021 toteutettava digitalisaatiovalmiuksia parantava verkkokurssi.
| 2020 IV lisätalousarvio | 59 900 000 |
| 2020 talousarvio | 273 014 000 |
| 2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
| 2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 59 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.